Kansanviisaus on kehittänyt monta sanontaa huolellisen suunnittelun merkityksestä hankkeen kuin hankkeen toteutuksessa. Yleisimmin käytetty lienee: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Useimmissa tapauksissa toteamus osuu asian ytimeen, mutta joskus sanontaa joutuu myös vääntämään muotoon hyvin suunniteltu on vieläkin tekemättä tai hyvin suunniteltu jäi kokonaan tekemättä.

 

Maatalous- ja metsäyrittäjän arki on jatkuvaa suunnittelemista: viljelysuunnitelma, lannoitussuunnitelma, ruokintasuunnitelma, metsänhoitosuunnitelma, taloussuunnitelma... Maatilaa voi helposti kutsua monipuoliseksi suunnittelualan yritykseksi! Isolta osin näistä suunnitelmista riippuu myös yrityksen taloudellinen tulos tai jopa yrittämisen edellytykset.

 

 

Viranomaisen vaatimuksesta helmikuu on maatiloilla verosuunnittelun aikaa – samalla tietysti tutkitaan yrityksen vuositulosta. Veroilmoitus kannattaa tehdä huolellisesti, mutta verosuunnittelussa täytyisi uskaltaa tähytä vieläkin pidemmälle, niin kauas kuin silmä siintää.

 

Tämän Maatilan Pellervon verotuksen teemasivuilla pohditaan, miten perintö- ja lahjaverotus vaikuttaa esimerkiksi tilakauppatilanteissa. Sukupolvenvaihdos – kuin myös muu varallisuuden siirto – kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ja huolellisesti. Oikea ajoitus ja oikea luovutustapa voivat säästää tulevalle yrittäjälle sievoisen summan. Samalla pystyy välttämään perintö- ja lahjaverotuksessa alati vaanivat sudenkuopat.

 

Yksi hyvä keino suunnitella tulevaisuutta on testamentin laatiminen. Silloin pystyy myös laskemaan, kannattaako varallisuutta siirtää jatkajalle myymällä tai lahjoittamalla. Testamentti ei siis ole valmistautumista kuolemaan, vaan tärkeä osa yritystoimintaa ja sen jatkumisen varmistamista. Vanhan viisauden voi tässä tapauksessa vääntää muotoon hyvin suunniteltu on kokonaan tehty.

 

 

Tässä lehdessä on myös juttu maatilayrittäjistä, jotka suunnittelivat pitkään ja hartaasti tuotannon laajentamista. Matkan varrella suunnitelmat jalostuivat ja muuttuivat. Suhdanteet muuttuivat ja kannattavuuslaskelmat vaativat yhä suurempaa yksikkökokoa. Lue sivuilta 10–14, miten sikalasta tulikin kanala.

 

 

Teemu Pakarinen

teemu.pakarinen@pellervo.fi