Mistä niitä huonoja vasikoita oikein tulee? Tätä sietää kysyä nyt vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin kampanjavuonna. Aivan liian moni naudanlihantuottaja törmää siihen, että välikasvatukseen tulevassa erässä on aina mukana riippakinttuja tai sairaita eläimiä, joiden oikea paikka olisi jossain aivan muualla kuin lihantuotantoketjussa. Maksamatta ei voi jättää eikä aina takaisinkaan laittaa. Epäilemättä meillä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Eläinten terveydenhuolto ETU on nimennyt kuluvan vuoden vasikoiden teemavuodeksi. Kampanjan nimi on osuvasti Katse vasikkaan ja siinä ovat mukana kaikki keskeiset tahot teurastamoista meijereihin ja eri organisaatioihin. Kampanjavuoden aikana on tarkoitus edistää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja teroittaa vasikoiden hyvän hoidon merkitystä niin maidon- kuin lihantuotannossakin.


Asia on tärkeä, sillä vasikoiden ensimmäiset elinviikot ovat ratkaisevassa asemassa niiden myöhemmän kehityksen kannalta. Hyvä kasvupyrähdys saadaan käyntiin juottamalla ternimaitoa vähintään kuusi tuntia syntymästä ja huolehtimalla jatkossa riittävästä ravinnosta ja kasvulle otollisista olosuhteista. Hyvä kasvuun lähtö näkyy aikanaan naudantuottajan tilipussissa.

Tässä numerossa perehdymme erityisesti vasikkatilojen kuivitukseen ja iglujen käyttöön vasikkakasvatuksessa sekä emolehmien poikimiseen ja vasikoiden hoitoon. Luokattoman huonosta vasikka-aineksesta on päästävä. Keinot siihen on olemassa, mutta ne vaativat työtä ja huolenpitoa. Tulos kuitenkin palkitaan – viime kädessä silloin, kun peiliin voi katsoa tyytyväisenä.

Pienteurastamot yksissä kansissa

 

Pienteurastamoiden määrä on laskenut viime vuosina jyrkästi. Syynä ovat tiukentuneet hygieniamääräykset, jatkuvasti kohonneet tarkastusmaksut ja alalla toimivien yrittäjien eläköityminen. Jäljelle jääviä lämmittänee tieto, että valtio on tulossa pienyrittäjiä vastaan laskemalla tarkastusmaksuja viimeistään ensi syyskuusta lähtien.

Lihatalous kokosi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran julkaisemasta hyväksyttyjen laitosten listasta tällä hetkellä toiminnassa olevat pienteurastamot. Listassa on vajaat 60 nimeä, joista useimmat ovat eri puolilla maata toimivia elinkeinonharjoittajia. Osa näistä pienteurastamoista on erikoistunut riistan, poron, lampaan, siipikarjan sekä hirven- että hevosenlihan käsittelyyn. Nämä yritykset palvelevat hyvin myös tavallisia lihantuottajia, sillä laitoksissa pystytään usein käsittelemään myös naudan- ja sianlihaa.

Eläinten teurastaminen hyväksytyssä pienteurastamossa avaa paremmat mahdollisuudet lihan markkinoinnille. Hyväksytyssä pienteurastamossa tuotettu liha on lähilihaa, jota voi laillisesti toimittaa yleiseen kulutukseen, esimerkiksi lihantuotantotilalle perustettavasta omasta myymälästä.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 2 /2011

  • AJANKOHTAISTA

  • Uutisia meiltä ja muualta

    TNS Gallup: Kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin

  • TEEMA: KONEET JA LAITTEET

  • Noston ja kuormauksen uudet kuviot

    Uutta kalustoa aperuokintaan

    Sikaloissa huomio ilmastointiin ja energiansäästöön

    Juottoautomaatteja vasikoiden juottoon

    Energiansäästöä ilmastointiin

  • MUUT ARTIKKELIT

  • Iglu ei sovi laiskalle hoitajalle

    Olkipatja on kaikkein paras unipesä

    Tavoitteena lyhyt poikimakausi

    Tunturi-lappilaisille riistahygieniatietoutta

    Pienteurastamoita jäljellä huolestuttavan vähän

    Liharoduilla pitkä tiineysaika

    Kotimaisuuden valteista pitäisi uskaltaa puhua

    Uudenlaisia rehuvalmisteita tullut markkinoille

    Latvian lihat

    Sorkkija: Jääkausi lähestyy.
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.4.2011 ja Kodin Pellervo 17.3.2011.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.