Kollegoja tuuratessa saa uudenlaista työkokemusta ja ammattitietoa omaankin työhön, katsoo atk-tukihenkilö Jari Lipiäinen ProAgria Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta. Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa Etelä-Karjalalla on atk-tukihenkilöiden varamiesjärjestelmä, jossa joutuu ajoittain toiseen maakuntaan ja erilaiseen toimenkuvaan.

Lipiäisen mielestä järjestelmä toimii sekä tekijöiden että asiakkaiden eduksi. Itä-Suomen neljä ProAgria keskusta tekevät monenlaista yhteistyötä ja niiden atk-väki pitää nelisen palaveria vuosittain. Verkkokokous Adoben Connect Pro -ohjelmalla pystytetään tarvittaessa.

Verkkokokous on niitä tekniikoita, joilla neuvojat voivat tulevaisuudessa olla myöskin asiakkaisiin yhteydessä. ”Ohjelma tosin vaatii kunnolla toimiakseen vähintään megaisen yhteyden sekä uudenkarhean tietokoneen”, Lipiäinen sanoo.

Mobiiliyhteydet lisääntyvät muutenkin: tavoitteena on, että sähköinen mobiilikalenteri tulee aikanaan kaikkien keskusten henkilökunnan käyttöön, jolloin ajankäytön suunnittelu helpottuu.

 

Atk-miehen työkalupakki

 

Reilu puolet Etelä-Karjalan maatiloista käytti joitakin paikallisen ProAgria keskuksen palveluja viime vuonna. Lipiäinen lähtee asiakkaiden tilauksesta toimialueelleen kotikäynnille, mutta moni myös tulee toimistolle kannettava tietokone mukanaan.

Lipiäinen kuvaa tietokonevarustusta ja -osaamista maakunnassa kaksijakoiseksi: nuorilta se käy, mutta iäkkäät käyttäjät aristelevat hallintaohjelmia, niinpä heillä koneen käyttöjärjestelmä tahtoo tukkeutua. Maakunnassa etenkin vuonna 2010 muodostetut tuotantoyksiköt ovat aiempaa isompia. Niissä on laadukasta atk-ohjausta ja –hallintaa.

Lipiäisen työkalut uuvahtaneen tietokoneen virkistämiseen ovat turhista tiedostoista ja roskista puhdistavat EasyCleaner, CCleaner tai SlimComputer ja ongelmia selvittävä ja suorituskykyä parantava Advanced System Care.

”Ne saa kaikki ilmaiseksi netistä, jopa suomenkielisinä. Joka vähän ymmärtää atk-maailmaa ja tietokonetta, pystyy parantamaan niillä tietokoneen toimintaa”, Lipiäinen rohkaisee.

Tietokoneiden huollon puute saa Lipiäisen pohtimaan, olisiko paikallaan järjestää atk-koulutusta tuottajille. Tähän asti on koulutettu vain Wisun ja Wakan käyttöä. Jos koulutusta järjestetään, se sisältäisi ilmeisesti tietokoneen huoltoa, haittaohjelmien ja virusten torjuntaa, mahdollisesti verkkokauppaa.

Jari Lipiäinen itse käyttää Facebookia henkilökohtaisten yhteyksiensä ylläpidossa, mutta maakunnan yrittäjät tai tuottajat eivät hänen mukaansa juuri sosiaalista mediaa hyödynnä. Hän toteaa, että Facebook on tavalliselle käyttäjälle paljon helpompi päivittää kuin kotisivu.

 

Pahin ongelma

 

Lipiäinen nimeää empimättä maakunnassa tietoliikenteen pahimmaksi ongelmaksi heikot yhteydet. Modeemit ovat yhä yleisiä. TeliaSonerasta on kerrottu lankaverkon ajettavan alas Etelä-Karjalassa vuonna 2011.

”Operaattorit kyllä kehuvat langatonta 3G-verkkoa. 450-laajakaista paransi tilannetta ja toimii hyvin, mutta sen tulevaisuudesta ei ole tietoa”, Lipiäinen sanoo.

Ongelmasta kärsivät yksityiset käyttäjät ja elinkeinoelämänkin kehittämistä se rajoittaa. Pelkän valokuiturunkoverkon rakentamiseen Etelä-Karjalaan on arvioitu menevän noin 17 miljoonaa, lisäksi tulevat liittymä- ja käyttömaksut. Rahoittajat pohtivat, olisiko investoinnille käyttöä. Asiaa yritetään vauhdittaa viestintäministerin voimin maakunnallisessa seminaarissa maaliskuussa.