Syysviljat hyvässä vauhdissa

Syysviljajoukkueet ottavat etumatkaa Hyvä Sato -kilpailussa. Talvi oli suosiollinen talvehtimiselle eikä talvituhoja esiintynyt. Syysviljajoukkueiden satotavoitteet ovat siis syystäkin suuret. Berner tavoittelee kuutta tonnia Evolo-rukiistaan. Helsingin yliopiston joukkueen satotavoite on hieman maltillisempi.

Erilaiset sato-odotukset heijastuvat yliopiston ja Bernerin joukkueiden käyttämiin lannoitusmääriin. Berner levitti peltoon ympäristötuen salliman maksimimäärän, 130 kiloa hehtaarille, kun yliopisto tyytyi sataan kiloon hehtaaria kohti.
Ruiskilpailua onkin hyvin mielenkiintoista seurata kesän ajan. Bernerillä ja yliopistolla on viljelyssä sama lajike, eikä kylvömäärässä ollut oleellista eroa (80 kg/ha ja 95 kg/ha), mutta lannoitus siis erosi 30 prosenttia.
Ehkä yliopiston proffat ovat jättäneet takataskuun vielä lisälannoituskortin, saapa nähdä.

Syysvehnälläkin
hyvä lähtö kesään

Nylands Svenska Landbrukssällskapet oli myös tyytyväinen SW Magnifik -syysvehnäkasvustonsa talvehtimiseen ja laittoi typpeä sen mukaisesti 120 kiloa hehtaarille. Tämä saattaa ulkopuolisesta vaikuttaa kasvustoon nähden hieman vähäiseltä määrältä, jos tavoitteena on saada satoon leipäviljaksi riittävä valkuaispitoisuus.
Sato voi nimittäin nousta kisalohkolla hyvinkin korkeaksi. Lohkon iso satopotentiaali on nähty esimerkiksi viime vuonna, jolloin ohra tuotti 6–7 tonnin hehtaarisadon. Sato nousi näinkin korkeaksi, vaikka kuivuus vaivasi kasvustoja kesän mittaan.
Pro Agria Luomun syysvehnä paljastui lumen alta jonkin verran lumihomeen rasittamana, mutta virkosi suhteellisen hyvin kasvukauden ensimmäisten viikkojen aikana. Kasvuston peittävyydestä tosin näki selvästi, että eväitä on ollut vähemmän käytössä kuin Nylands Svenskan vehnällä. (kuva 1, jossa vierekkäin NSLn ja Pro Agrian syysvehnät).

Aluskasvina syysrypsi
ei jaksanut talvea

Novarbon viime vuonna härkäpavun aluskasviksi kylvetty syysrypsi ei lopulta taimettunut riittävän hyvin eikä muodostanut tarpeeksi tiheää kasvustoa. Niinpä he päättivät keväällä kyntää viljelmänsä ja kylvää tilalle Streif-mallasohraa.
Ajoissa taimettuneet yksilöt selvisivät kyllä hyvin talvesta. Niiden talviruokavarastona toiminut juuri muistutti vielä keväälläkin pientä sokerijuurikasta eli potkua olisi hyvin riittänyt kevään kasvupyrähdystä varten.
Valitettavasti talvehtineita yksilöitä ei tainnut olla edes yhtä kappaletta neliöllä. Tämä oli aivan liian vähän, jotta kasvusto olisi kannattanut jättää peltoon.
Viime kesänä hyvissä ajoin taimettuneiden syysrypsiyksilöiden suuri pääjuuri auttoi niitä selviämään hyvin talven yli. Tämä tukee oletuksia, joiden mukaan yksi syy syysrypsillä esiintyneisiin talvehtimisongelmiin saattaisi olla liian lyhyt kasvuaika ennen talven tuloa.
Syysöljykasvien talvehtimista saattaa haitata myös liian pieni starttilannoitus. Kun lyhyeen kasvuaikaan kylvökesänä yhdistetään ympäristötuen sallima pieni muutaman kymmenen typpikilon lannoitusmäärä, tuloksena on pienijuurisia yksilöitä, jotka eivät selviä talven yli.
Syysöljykasveille kylvövuonna sallittuja lannoitusmääriä sietäisikin tarkastella mietittäessä seuraavan ympäristötukikauden määräyksiä. Nykyisellään kylvövuoden sallittu typpilannoitusmäärä vaikuttaa pieneltä, jotta se riittäisi talvenkestävän syysrypsin tai varsinkaan syysrapsin aikaansaamiseksi. Hyvinvoiva syysrapsi on syksyllä aikamoinen kasvusto, joka vaatii reilusti ravinteita.

Kevätkylvöt
aikataulussa

Kevätviljat kylvettiin suhteellisen normaaliin aikaan toukokuun alussa. Kylvöaika oli jopa hieman aikaisempi kuin muutamana viime vuotena, jolloin pellolle on päästy noin viikkoa myöhemmin.
Kevätkylvöt onnistuttiin tekemään hyvissä olosuhteissa. Juuri ennen vappua tullut 20 millin sade tosin hieman viivästytti töiden aloitusta.
Novarbon Viljo-lannoite sai tänä vuonna erikoismaininnan kylvöt tehneeltä Jyri Virolaiselta. Lannoite juoksi mainiosti kylvölannoittimen säiliössä eikä orgaanisille lannoitteille tyypillistä holvaantumista tapahtunut lainkaan.

Raisio kiinnitti
kauran hinnan

Raisio kiinnitti etukäteen suurimokauraksi aiotun Mirella-kauransa hinnan. Kiinnitys koskee osaa sadosta: kolme tonnia hehtaarilta on sovitun hintaista satoa. Tämä määrä – puolet satotavoitteesta – on maksimi, jonka hinnan Raision sopimuksissa voi kiinnittää etukäteen. Kiinnitetyn erän hinta on 180 euroa tonnilta.
Tulevat kuukaudet ratkaisevat, saako Raision joukkue suoraa taloudellista etua hinnan kiinnittämisestä. Maailmalla on yleisesti ennakoitu, että viljojen hinnat laskevat ensi talvena suurten sato-odotusten vuoksi. Suurimokaura tosin on erikoistuote, joka ei välttämättä suoraan seuraa maailmanlaajuisesti tärkeimpien viljojen eli vehnän ja maissin hintaa.

Viljelmillä paljon
rikkakasveja

Kylvötöiden ja syysviljojen lannoituksen lisäksi Hyvä Sato -kisan tavanomaisessa viljelyssä olevien syysviljojen rikat torjuttiin heti toukokuun alussa. Torjuntaa tosiaan tarvittiinkin, rikkoja näytti ruuduilla riittävän runsaasti.
On kiinnostavaa nähdä kesän aikana, miten luomuruutujen rikkakasvit pysyvät kurissa. Lohkolla näyttäisi tosiaan olevan rikkapotentiaalia, mutta onko Pro Agrian Luomu -joukkue saanut ongelman kuriin omilla luonnonmukaisilla keinoillaan?