Sikahyvä elämä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Reilu sika -hanke sianlihantuotannon eettisistä periaatteista näyttää lyöneen itsensä hyvin läpi, sillä yhä useampi kuluttaja tiirailee entistä tarkemmin pakkausmerkintöjä asioidessaan lihatiskillä ja ostoskoriin päätyy kotimaista alkuperää olevia tuotteita.

MTT:n mukaan kuluttajat ja sianlihan tuottajat odottavat tuotantoketjulta läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä koko lihaketjulta tilalta kauppaan asti. Tutkimuksen perusteella kuluttajat odottavat tuotannolta korkeaa eettistä laatua, jossa huomioidaan tuotantoeläinten hyvä hoito ja laadukas elämä pikkupossusta aina teuraslinjalle saakka. Tässäkin mielessä Reilu sika -hanke on hyvä jatke Welfare Quality -järjestelmälle, jolla arvioidaan kattavasti tuotantoeläinten hyvinvointia.

WQ-pisteytyksessä Suomi sijoittuu eurooppalaisesta näkövinkkelistä erittäin korkealle tasolle, mutta kuluttajille se ei avaudu läheskään niin hyvin kuin eettinen tuotanto. Kumpiakaan ei voida pisteyttää lihapakkauksen tuoteselosteeseen, mutta eettinen tuotantotapa on ymmärrettävämpi ja iskostuu helpommin ihmismieliin. Eettisyys kertoo paremmin tuotannon arvoista; siat saavat elää lyhyen elämänsä hyvässä hoidossa ja huolenpidossa. Reilua peliä, mutta sen on ulotuttava myös tuottajiin! Ei ole ihme, että sikayrittäjät kaipaavat toimintaansa lisää vapautta ja reiluutta.

Reiluus ja läpinäkyvyys ovat enemmän sanahelinää kuin eettisyys. Pitäisi ennemminkin puhua avoimuudesta, miten sikoja on ruokittu ja millaisissa oloissa kasvatettu. Reilu tuotantotapa kertoo rehellisyydestä. Vuoropuhelun tuottajien ja kuluttajien välillä pitääkin olla avointa, eikä siihen saa liittyä salailua. Laadun leima kaikissa tuotantovaiheissa poistaa niitä epäilyksiä, joita lihantuotantoa vastustavat ryhmittymät ovat pyrkineet tuomaan esiin.

Reiluutta tarvitaan myös lihaa jalostavalta ja myyvältä ketjulta. Tuottajan on saatava kasvattamistaan tuotteista käypä korvaus. Velvoitteiden jatkuvasti kiristyessä tuotannon täytyy olla kannattavaa. Tuottajan oma hyvinvointi näkyy myös lopputuotteiden laadussa.

Kuluttajat ovat tutkimusten mukaan entistä enemmän valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista tuotteiden korkeampina hintoina, vaikka valitettavan usein ostoskoriin päätyy se halvin vaihtoehto. Kolmasosa tavallisista kuluttajista kuitenkin ajattelee eläinten hyvinvointia tehdessään ostopäätöksiä. Tämä ajattelutapa jos mikä lisää kotimaisen ja laadukkaan lihan kysyntää. Kauppa osaa sen hyödyntää, mutta nyt on sikayrittäjien aika.

Vesa Jääskeläinen