Atk-palvelut yhdestä tuutista

Töysäläiselle Keisalan perheelle ei tänä kesänä riitä, että tavanomaiset maitotilan ja rehuntuotannon työt hoidetaan, vaan lisäksi perhe kumppaneineen puurtaa uuden navetan rakennustöissä. Tilan toimintojen taustalla pyörii myös vankka it-osaaminen.

Navetan rakentamista voi seurata Merja Keisalan blogeista www.proagria.fi-sivuilla kuvalinkistä ”Keisalan akan navetan rustoo”. Siinä emäntä raportoi rakentamisesta vaihe vaiheelta ja puntaroi samalla, mikä on mättänyt tai mistä voi olla hyvillään.
Sähköinen käsittely on helpottanut asioiden hoitamista ”navetan rustoossakin”. Keisala sanoo, että on vaivatonta ja havainnollista vertailla tietokoneelta vaikkapa parsien etuaitojen tarjouksia, kun kolmiulotteisia kuvia voi katsella eri kulmista. Ei tarvitse haeskella papereita. Koneella kalusteet ovat vieläpä näköisiään.
Uusi navetta on määrä ottaa käyttöön joulukuussa. Rakennus on parsipihatto, jossa on verhoseinä. Lehmäpaikkoja tulee 130. Eläimiä on varauduttu lisäämään omasta holstein-karjasta. Karja on ollut tervettä, ja ostoeläinten oheisriesana ei haluta sorkkasairauksia.
Nykyiset kaksi Lelyä riittävät lypsyyn myös uudessa navetassa. Tietojenkäsittelyssä vauhtia tulee kiihdyttämään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan valokuitu ja uusi pc-keskusyksikkö. Vielä selvitetään, voiko robotin ohjelmaa käyttää valvontahuoneen lisäksi toisella pc:llä robotin luona. Ja aina parempi, jos robottiin saataisiin viimeisintä tekniikkaa oleva sovelllus, joka analysoi maidosta esimerkiksi tiineyteen ja utaretulehdukseen viittaavia pitoisuuksia.
Robottilypsyyn siirtyminen aikanaan taisi olla lehmienkin mieleen, sillä esimerkiksi potkimiset lypsyn aikana katosivat robottien myötä.
”Sehän on askel kohti lehmien luonnonmukaista käyttäytymistä”, tulkitsee Merja Keisala automaattilypsystä.

Käytettävyys on
myös tehokkuutta

Merja Keisala sanoo kaipaavansa maatalouden atk-palveluihin viljelijän sähköistä työpöytää, jossa yhdestä keskuspaikasta pääsisi eri palveluihin. Maatalouden palvelujen toimivuutta täydentäisi se, että tiedot toisiinsa liittyvien alan tietokantojen kesken välittyisivät itsestään.
Sellainen työpöytä vähentäisi palvelujen hakuun menevää aikaa ja asiantuntijan valitsemat linkit olisivat luotettavat: ainahan nettitieto ei ole käyttökelpoista.
”Esimerkiksi investoivat tila: mitä lupia sen pitää hakea?”, Keisala täsmentää. Kaikki asiat eivät tosin vielä hoidu nettiyhteydessä — muun muassa työterveysasiat.
Merja Keisala korostaa myös käytettävyyttä. Ammattilaisten työkaluksi kehitetyn ohjelman kloonaaminen sellaiseksi, että se toimisi myös ”naisen logiikalla”, ei yleensä toimi. Hän itse käytti aikanaan omatoimi-JaSua jalostussuunnittelussa, mutta hän ei päässyt sinuksi sen kanssa, ja nyt Keisalat ovat ulkoistaneet karjansa jalostussuunnittelun.
Faba julkaisee wwwJasusta uuden version aivan näinä päivinä. Sen uutuuksia on, että eläimet voi jaotella kulloisenkin tarpeen mukaan, myös vuoden voi palastella kolmeen tai neljään kuukauteen. Ohjelmalla voi määritellä eläinkohtaisiakin tavoitteita ja se osaa ennakoida tulevien lehmävasikoiden määrän.
Kaikkeen ei sentään sähköistämistä haluta ulottaa korvaamaan ihmisten välistä kanssakäymistä. Merja Keisala on mm. Maatalouden Laskentakeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja ja FABA:n lypsyrotujen jalostusvaliokunnan jäsen ja sanoo hallinnon videoneuvotteluista keskustellun, mutta katsoo itsekin, että videoneuvottelu sopii parhaiten kokouksiin, joissa päätetään valmiiksi keskustelluista asioista. Kaikilla ei ole vaadittavaa puhtia nettilinjoissakaan.

Pystyvä kumppani

Isännän velipoika Harri Keisala on touhunnut tietokoneiden kanssa vuosikymmeniä ja virittänyt niitä käyttötarpeen mukaan. Harrin känny kilahtaa, jos jokin sovellus tai tietokone tilalla ei toimi.
Harri Keisala liikkuu digikamera taskussa ja traktorissa on yleensä kannettava tietokone, jossa on mm. Wisu. Keisala kuivaa viljaa toisillekin ja katsoo, että Wisun web-versiosta olisi lisähyötyä ulkopuolisille, koska voisi päivittää tiedot nopeasti hyötykäyttöön kaikkine kertymineen.
Koska Wisu ei tunne puolikkaita kuormia, on oltava laskurikin matkassa, jotta saa selville lohkojen tai hehtaarien sadot. Digitaalivaaka kuivurin jalassa auttaa seuraamaan kosteuden poistumista viljasatsista ja erilaisilla ohjelmasovelluksilla kuivausta voi hallita ja sen tietoja tallentaa. Harri Keisala sanoo, että kahta samanlaista kuormaa ei peräkärryyn koskaan tule.
”Suuret hehtaarisadot ovat hävinneet, kun satoja on punnittu. Hehtaarisadon arvioi helposti parhaiden kasvustopaikkojen mukaan ottamatta huomiooon päisteitä ja muita heikompia kohtia”, Kari Keisala sanoo. Seuraavaksi hän aikoo lisätä puntarin noukinvaunuun.
”Samalla tavalla se toimii apevaunussakin.”