Hyvä Sato -kilpailun rukiit puitiin hyvän sään aikana elokuun puolivälissä. Bernerin joukkue pisti tuulemaan ja kylvi lohkolleen syysrapsin heti kun se oli mahdollista.

Elokuun 20. päivän aamuna lohkolle tulevat ensin kyntöaurat. Heti perään on vuorossa joustopiikkiäestys kahteen kertaan ja sen jälkeen onkin vuorossa jo kylvö. Kun työ on valmis, on Hyvä Sato -kilpailu saanut ensimmäisen öljykasvinsa. Jos talvehtiminen vain onnistuu, viljelee Bernerin joukkue ensi vuonna kilpailussa syyshybridirapsia. Lajike on luonnollisesti firman itsensä edustama puolikääpiöivä lajike Pioneer Maximus PR44D06.

 

Joukkueen kapteeni Lasse Matikainen on ollut pitkin kesää vahvasti sitä mieltä, että syysrapsin kylvön takaraja olisi elokuun 10. päivän tienoilla. Silloin lämpösummaa ehtisi todennäköisesti kertyä vielä sen tarvitsemat 450 astetta. Aikaisempi kylvö oli Viikkiinkin tavoitteena, mutta hyvin menestynyt Evolo-ruis ei kerta kaikkiaan valmistunut tätä aiemmin. Kylvöpäätöksen takana on selvästi kokeilunhalu ja innostus.

 

”Helsingissä ollaan etelässä ja meren äärellä. Se antaa toivoa, että lämpösummaa kertyisi vielä kohtalaisen hyvin. Myös taimettumisolosuhteiden pitäisi olla nyt mitä parhaimmat. Sateita on ennustettu sopivasti ja maa on todella hyvän tuntuinen nyt kynnön jälkeen. Syysrapsi tuo myös lisäarvoa kisaan.”

 

Rapsin kylvö onnistui Viikin koetilan Väderstadilla täsmällisesti. Kun laatikkoon jääneet siemenet punnittiin, voitiin laskea että peltoon oli mennyt juuri toivotut 2,7 kiloa hehtaarille. Sillä päästään 50 kappaleen taimitiheyteen.

 

”Kiertokokeen tekeminen on tässä äärimmäisen tärkeää. Kahdella samanmerkkisellä ja -levyisellä koneella sama säätö voi tarkoittaa aivan erilaista siemenmäärää.”

 

Lasse Matikainen on tyytyväinen kylvöjälkeen. Ainoastaan lannoitus harmittaa. Typpeä olisi pitänyt päästä antamaan enemmän, mutta ympäristötuki rajoittaa syyskasvien typpilannoituksen 30 kiloon.

 

”60 kiloa eli tuplasti enemmän olisi pitänyt päästä antamaan. Kaikkien tutkimusten mukaan näin pitäisi olla, jotta rapsi kehittyisi riittävän suureksi ennen talven tuloa.”

 

Asiaa ovat todella tutkineet viime vuosina lähinnä Suomea ruotsalaiset. Heidän havaintojensa mukaan syksyn typpi on niin tärkeä, että kevään typpeä kannattaa jopa hieman rajoittaa jos saman määrän saa antaa syksyllä. Ruotsalaiset ovat saaneet poikkeusluvan käyttää syysrapsille 60 kiloa typpeä jo syksyllä.

 

Seuraavina Butisan, Boori ja Juventus?

 

Rikkakasvitorjunta on tärkeää tehdä syysrapsille jo syksyllä. Siihen hyväksyttyjä valmisteita ovat meillä vain BASFin Butisan S ja Butisan Top, joten Berner joutuu turvautumaan tässä kohtaa kilpailijoiden aineisiin. Butisan Top on näistä kahdesta monipuolisempi, joten se on joukkueen valinta rikkakasvien torjuntaan.

 

Ruiskutuksen voisi tehdä vaikka saman tien kylvöpäivänä. Maavaikutteisena aineena Butisan Top tehoaa paremmin, jos maassa on kosteutta. Bernerin joukkue päätti odottaa ruiskutuksen kanssa niin, että rikkakasvien taimia olisi myös pinnalla. Viikon kuluttua kylvöstä ruiskutuksen kanssa ei vielä pidetä kiirettä.

 

Myöhemmin kasvustoon ruiskutettavissa olevaa Juventus-kasvunsäädettä ja -tautiainetta Lasse Matikainen ei usko puolikääpiöivän lajikkeensa tarvitsevan. Kylvön venyessä se tuskin kasvaa syksyllä liian pitkäksi ja talvehtimista varmistaa vielä lajikkeen matalalla sijaitseva kasvupiste

 

Toisaalla tässä lehdessä kerrotut saksalaiskollegan terveiset syysrapsin verrattain suuresta boorin tarpeesta jo syksyllä Bernerin tiimin kapteeni sen sijaan ottaa vakavaan harkintaan. Kylvön yhteydessä annetussa 135 kilossa Pellon Y5 -lannoitetta booria meni peltoon vain 27 grammaa hehtaarille. Saksassa booria suositellaan laitettavan jo syksyllä 200 grammaa hehtaarille. Saksalaisesta vinkkelistä katsottuna syysrapsin eväät ovat laihanpuoleiset myös typen osalta. Kollegan suositus olisi ollut 50–80 kiloa typpeä hehtaarille. Kisaan osallistuvilta joukkueilta edellytetään kuitenkin ympäristötuen ehtojen noudattamista. Niin Berner joutui viljelijöiden tapaan rajoittamaan typpilannoituksen 30 kiloon.

 

Ruisjoukkueiden sadoissa huimat erot

 

Tämän vuoden ensimmäiset Hyvä Sato -kilpailun sadot on nyt puitu. Rukiista irtosi lohkoilta odotetusti todella komeat sadot.
Hyvä Sato -kisan ruislohkot puitiin 16. ja 17. elokuuta. Berner sai siis satonsa pois juuri ja juuri niin, että syysrapsin kylvö oli vielä mahdollista. Yliopiston professoreiden joukkueella ei ole aikomuksia kylvää syyskasveja.

 

Puinteihin osallistunut Hyvä Sato -kisan käytännön järjestelyistä huolehtiva maatalous-metsätieteiden kandidaatti Sari Kinnula kertoo, että puintipäivät olivat aurinkoisia. Professoreiden rukiin kosteus oli reilut 17 prosenttia. Seuraavana päivänä puidun Bernerin rukiin kosteus oli odotetusti hieman korkeampi, noin 20 prosenttia. Kisan ollessa kesken Kinnula uskaltaa kuitenkin jo todeta Bernerin voittaneen hybridirukiiden keskinäisen kisan selvin luvuin ainakin sadon määrässä. Eroa joukkueiden välille tuli useampi tuhat kiloa.

 

Kinnula uskoo, että ratkaiseva ero joukkueiden välille syntyi kevään ja kesän aikana, kun professorit pitivät kasvustoaan turhan heikkona ja säästivät sekä typen määrässä että tautien ja satsasivat myös laontorjuntaan Berneriä vähemmän. Taudeista professoreiden rukiiseen iski ruoste ja kasvusto myös lakoutui kesän mittaan jonkin verran. Lumihomeen torjunta todennäköisesti myös paransi Bernerin rukiin talvehtimista.

 

Lisää Hyvä Sato -kilpailun etenemisestä lehden sivuilla.