Voidaanko osuuspääoman korko laskea osuuskunnan nettovarallisuudesta? NIMIMERKKI MIKÄ KORKO?

Kun ylijäämää määrätään jaettavaksi jäsenille, on osuustoimintaperiaatteiden mukaista tehdä jako sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Tämä pääsääntö on nimenomaan lausuttu osuuskuntalaissa (OKL 35 § 2. mom.), ja sitä on siis noudatettava myös siinä tapauksessa ettei säännöissä ole ylijäämää koskevia määräyksiä.

Jaettava maksimimäärä määritellään seuraavasti (OKL 35 § 3. mom.): "Ylijäämänä jaettava määrä ei saa ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän ja osuuskunnan muun vapaan oman pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla ja määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta."

Mutta sallittua on säännöissä määrätä muunkinlainen jakoperuste. Sellaisena voi tulla kysymykseen määräys siitä, että jäsen saa vuotuisesta ylijäämästä tietyn osuusmaksuaan vastaavan prosenttiosuuden.

Osuuspääoman korko on siis maksettava määräprosenttina jäsenten osuuskunnalle maksamista osuusmaksuista ja siihen on käytettävä ainoastaan jakokelpoista ylijäämää.–ÅS

Voidaanko osuuskunnan toiminnan aikana maksaa eroavalle jäsenelle laskennallinen pääluvun mukainen osuus pääoman arvosta? NIMIMERKKI TILIT SELVIKSI

Osuuskunnan toiminnan aikana ei sen varoista saada jäsenelle jakaa muuta kuin hänelle ehkä tuleva osuus ylijäämästä. Säännöstä voi poiketa mikäli osuusmaksuja alennetaan osuuskunnan kokouksen päätöksellä (OKL 38 §).

Eroavalle jäsenelle voi siis maksaa takaisin ainoastaan osuusmaksu, jonka hän on maksanut (kuitenkin eräin poikkeuksin silloin, kun toiminta on tuottanut tappiota, OKL 31, 36 ja 37 §§).

Muu oma pääoma voidaan jakaa ainoastaan osuuskunnan purkamisen yhteydessä (OKL 120 §).–ÅS

Paljonko osuuspääomalle voidaan maksaa korkoa niin, että verottaja hyväksyy korkotulon verotettavaksi jäsenen pääomatuloksi? NIMIMERKKI JAETTAVAA OLISI

Tuloverolaki toteaa osakeyhtiön maksaman osingon verotuksesta muun muassa seuraavaa: "Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko ja siihen liittyvä yhtiöveron hyvitys katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettuna 13,5 prosentin vuotuista tuottoa" (42 §).

Osuustoiminnallisten periaatteiden mukaan osuuspääomalle maksettavan koron pitäisi olla "kohtuullinen". Osuuskuntalaki ei kuitenkaan estä maksamasta korkeaa korkoa, eivät myöskään verolait.

Korkea osuuspääoman korko voi kuitenkin aiheuttaa sen, että osa siitä katsotaan verotuksessa palkaksi, varsinkin työosuuskunnassa voi käydä näin. Verohallituksen tiedotteen (12/6.11.1998, kohta 4.2.2.) mukaan pääomatuloksi hyväksytään 13,5 % osuuspääomasta. Korkeampikin korko saattaa olla hyväksyttävissä edellyttäen, ettei verotusmenettelylaissa mainittua veron kiertämistä voida siihen soveltaa (VML 28 §). Koron täytyy siis olla varallisuuden kerryttämää.

Verohallituksen tiedotteen kohdassa 5.3 sanotaan lisäksi: "Lainsäädännössä ei ole määräyksiä siitä, miten osuuspääoman korko määräytyy. Näin ollen ei ole selvää, kuinka suurta korkoa osuuspääomalle voidaan maksaa. Asiasta ei ole myöskään oikeustapauksia."

Varallisuusverolaki 29 § toteaa että "osuuskunnan, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät, osuuden verotusarvo lasketaan osuusmaksun suuruutta vastaavaksi" (ellei siihen liity erityisiä ehtoja).

Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon, että kovin korkea osuuspääoman korkoprosentti saattaisi olla epäoikeudenmukainen niille jäsenille, jotka ovat omalla työllään – tai omilla ostoillaan – myötävaikuttaneet tuloksen syntyyn. Heidän etujensa mukaista olisi jakaa mahdollisimman paljon lisätilinä tai ylijäämänpalautuksena. Asialla ei ole paljon merkitystä silloin, jos jäsenet sääntöjen perusteella ovat merkinneet osuuksia sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Korkokysymykseen ei siten voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska selviä määräyksiä siitä, miten osuuspääoman korko voidaan verotuksessa hyväksyä pääomatulona, ei ole olemassa. Pätevä vastaus voidaan kussakin tapauksessa saada pyytämällä läänin verovirastolta ennakkotieto. Kysymys on lähinnä siitä, lasketaanko hyväksyttävä osuuspääoman korkoprosentti osuuskunnan nettovarallisuudesta (kuten osakeyhtiöissä), vai lasketaanko se osuuden nimellisarvosta. Perusteluna laskea korko nettovarallisuudesta voisi olla se – että vaikka varat osuuskunnan toiminnan aikana kuuluvat osuuskunnalle – omaisuus kuitenkin jaetaan jäsenille, kun osuuskunta puretaan. Jakoperusteena on silloin tavallisesti sijoitettu pääoma tai jäsenmäärä.

Osuuspääoman korkoa koskevat perusperiaatteet:

- "kohtuullisen" prosentin mukaan
- ei jäsenmäärän mukaisessa suhteessa, vaan määräprosentti osuuspääomasta
- päätös tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä
- jäsenelle pääomatuloa tai elinkeinotuloa/ammattituloa (osa mahdollisesti palkkatuloa, jos prosentti on korkea)
- sisältyy osuuskunnan verotuksessa verotettavaan tuloon; vero 29 %, jonka jäsen saa laskea hyväkseen omassa verotuksessaan.