Vuoristorataa
Hex-indeksi laski viime vuonna 14 679:stä 13 034:ään eli noin yhdeksän
prosenttia.
Huono vuosi, voisi äkkipäätä sanoa.
Ei toki. Vaihteleva voisi olla sopivampi termi.
Indeksi kävi näet talvella yli 18 000 pisteessä ja antoi kelpo
rikastumistilaisuuden niille viisaille, jotka älysivät irtautua hypestä eli
informaatiotekniikan osakkeiden sairaasta noususta.
Ne onnettomat, jotka jäivät hypen lumoihin, kahmaisivat lunta tupaan, saivat näpeilleen ja maksoivat oppirahat. It-yhtiöiden tuloslaskelman ja taseen tutkiminen on tämän kevään tärkeimpiä tehtäviä.
Toinen pettynyt ryhmä oli rahastoihin sijoittaneet. Tuli todistetuksi, että 400 vaihtoehdon joukosta oli äärimmäisen vaikea löytää oikea rahasto.
Nokia-miljonääreillä ei ollut hädän päivää. Osakkeen kurssi pysyi vuositasolla ennallaan. Väliin osui kumminkin sydäntä raastavia kymmenen prosentin nousuja ja laskuja. Kalleimmillaan Nokia maksoi 65 euroa ja halvimmillaan sitä sai 33 euroon.
Raaka rahvas eli pitkän salkun omistajat saivat nauttia 28 miljardin markan osinkopotista. Heitä eivät kurssien vaihtelut hetkauta. Rahavirta senkun levenee; viime vuodelta odotetaan 36 miljardin markan osinkoja.
Osakkeita vaihtui Helsingin pörssissä vuonna 227 miljardin euron edestä - kasvua peräti 118 prosenttia. Pörssi on Suomen talouden sydän ja ehdottoman tärkeä valtiovallalle.
Nyt tuntuvat kaikki puhuvan pörssistä. Media selostaa päivän pörssiä kuin parastakin urheilutapahtumaa.
Innostus on tarttunut kotitalouksiin. Näinkö helppoa tämä onkin, ihmettelevät mukaan tulleet. Taas sopii aloittaa. Pelko Yhdysvaltain talouden hiipumisesta pitää osakkeiden hinnat houkuttelevan alhaalla.
Tervetuloa jännittävään pörssimaailmaan!
Keskossa kuohuu
Osuuskaupassa on myymälänhoitaja, K-kauppaa hoitaa omistaja.
Yksityinen kauppias on tehokas pienissä yksiköissä, mutta suurmyymälöissä ero tasoittuu.
Osuuskaupat ovat lopettaneet pienet myymälät ja kuorivat kermat suurissa keskittämällä toiminnan äärimmilleen. Palkolliset eivät purnaa.
Markkinaosuuden menettäminen pakottaa myös Kesko-ryhmän nimensä mukaisesti keskittämään.
Helpommin sanottu kuin tehty. Itsenäisillä kauppiailla tuppaa näet olemaan oma tahto. Sitä vahvempi tahto, mitä suurempi kauppa.
Erikoisen tahdokkaita ovat Citymarkettien kauppiaat. Heitä on 40, alansa huippuja kaikki. CM-kauppiaat eivät hyväksy Keskon uutta ketjumallia vaan pelkäävät joutuvansa osuuskaupan hoitajan asemaan.
Keskon johto haluaa toisaalta kansainvälistyä, toisaalta torjua rajojen takaa tulevan kilpailun. Ja tietysti pitää markkinaosuutensa kovilla kotimarkkinoilla.
Sivullisia keskolaisten mäiske ja eriseuraisuus huvittaa mutta omistajia suututtaa. Keskon osakkeen kurssi on omaisuuteen nähden halvimpia koko pörssissä.
Keskon ovi saattaa taistelun melskeessä jäädä raolleen ja houkuttaa paikalle ulkomaisia kärkkyjiä. Siltä varalta ei Keskon osakkeita kannata myydä vaan ehkä ostaa lisää.
Keskon pieni yksityinen kilpailija Suomen Spar on jo ulkomaisissa käsissä. Pääomistaja Axfood panee Sparin neljä pientä ketjua yhteen ilman mitään tunnekuohua. Vain suurten myymälöiden eurosparit jäävät ulkopuolelle.
Suomen Sparin osakkeet menevät pörssissä alehintaan, samoin kuuluisan Stockmannin.
Kauppaosakkeet eivät ole juuri nyt muotia. Mutta kauppaa käydään aina. Ala kasvaa sitä mukaan kuin ostajat vaurastuvat.
Metsä-Serlaan osui pahasti
Mitä on tapahtunut, kysyttiin varmasti monessa aamukahvipöydässä perjantaina 19. tammikuuta. Tavallisesti niin vakaa Metsä-Serlan B-osakkeen kurssi oli edellisenä päivänä romahtanut peräti 4,5 prosenttia 7 euroon (vuoden ylin hinta 8,70). Sen sijaan Stora Enso ja UPM-Kymmene nousivat selvästi.
Syy paljastui uutissivuilta. Euroopan unionin komissio vastustaa Metsä-Tissuen myyntiä Svenska Cellulosalle kilpailusyistä.
Metsä-Serla omistaa Metsä Tissuesta 66 prosenttia ja on rahoituslaskelmissaan luottanut siihen, että kauppa syntyy.
Metsä-Serla ehti jo ostaa Svenska Cellulosalta Modo Paperin 14 miljardilla markalla, ja taseeseen jää ruma aukko, jos vastaavasti SCA ei pääse ostamaan Metsä Tissueta. Asia ratkennee lopullisesti 9.2.2001.
Toivo lienee mennyt. SCA näet osti hiljattain pehmo- eli tissuetuotantoa Amerikasta Georgia-Pacificilta, joka omistaa Nokian pehmopaperitehtaan. Yhdysvallat on sentään aivan jotain toista kuin Suomi, kuuluu Svenska Cellulosan toimitusjohtaja lausahtaneen.
Ilmankos SCA ei oikein tehokkaasti lobannut Brysseliä Metsä-Tissue kauppaan myötämieliseksi!
No, ei Metsä-Serla kaadu, vaikka taseen omavara aleneekin 30 prosenttiin. Nytpä tarjoutuu oiva tilaisuus järjestää roima maksullinen osakeanti vanhoille osakkeenomistajille! Seitsemän euron kurssi kestäisi hyvin neljän euron merkintähinnan. Kun osakkeen nimellisarvo on 1,70 euroa, emissiovoittoa kertyisi kassaan sangen kauniisti.
Metsä Tissue ehoon kuntoon ja räävitön kilpailu päälle - siinä on sopiva vastine ruotsalaisille!
Kaikki Suomen kolme suurta metsäyhtiötä tekevät loistavaa tulosta ja jakanevat tuhdin osingon.
Erkki Sinkko
| Sivun alkuun |