ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Jaettavaa riitti

Pörssiyhtiöt ovat vuosikokouksensa pitäneet ja takovat uutta voittoa täydellä voimalla.
   Pohja on vahva. Viime vuosi meni hyvin. Tarjoutui mainio tilaisuus lujittaa tasetta laman varalta.

Ne yhtiöt, joiden tase on jo vanhastaan vahva, antoivat hurjia osinkoja. Aspo, Kesko, Orion ja Stockmann jakoivat koko voittonsa osakkeenomistajille.

Harvat ovat ne firmat, jotka ilkeävät jakaa alle kolmanneksen voitosta ulos. Yhden nuukailijan löysin, kun kissojen ja koirien kanssa etsin: Kemira maksoi vain 18 prosenttia (ei tunnu pitävän omaisuuden myyntivoittoa oikeana voittona!).

Ehdin käydä tänäkin vuonna 60 yhtiökokouksessa. Kaikkiaan kertyy kokemusta noin 1 500:sta. Taitaa olla Suomen ennätys!

Aloitin 1970-luvun puolivälissä. Paljon ovat kokoukset muuttuneet vuosien saatossa. Lyhyesti voisi luonnehtia: ennen kuunneltiin ja ryypättiin, nyt puhutaan ja äänestetään. Harvat yhtiöt tarjoavat viinaa (tuntuu kumminkin kelpaavan).

Ääniä laskettiin ennen vanhaan käsipelillä tuntikausia. Nyt on äänestyslipuissa EAN-koodit. Nokia antoi ovella äänestyskännykän: 1 750 kokousvierasta äänestivät parissa minuutissa ja saman verran kului laskennassa!

Optiot ja niiden ehtojen muuttaminen puhuttavat nykyään eniten. Härskeimmät ehdotukset eivät kerta kaikkiaan mene läpi. Olen havainnut, että vakuutusyhtiöt ovat tarkkoja omistajia. Löysät optioehdot kaatuvat niiden äänillä herkästi.

Optiot kuuluvat amerikkalaiseen palkitsemisjärjestelmään eivätkä tunnu oikein sopivan Suomeen. Valtio pitää toki puolensa. Optioetuja verotetaan kuin ansiotuloa, eli suurimman potin kerää verottaja, mistä valtiovarainministeri Sauli Niinistö on usean kerran ilmaissut tyytyväisyytensä.

Vastustan optioita. Ne aiheuttavat työympäristössä ja yhteiskunnassa kateutta. On myös tavattoman vaikeata mitata, milloin pörssikurssin nousu on yrityksen johdon ja milloin normaalin suhdanteen ansiota.

Pörssi on sitä varten, että sieltä saavat ostaa osakkeita niin yritysten pomot kuin raaka rahvaskin.

Metsäteollisuus kovassa kunnossa

Suomen metsäteollisuuden kova kunto yllättää. Viime vuosi oli loistava, mutta odotin että tulosvaroituksia olisi alkanut rapsahdella jo talvella 2001.

Ei alkanut. Päinvastoin sekä sanomalehti- että aikakauslehtipaperin hintoihin saatiin reilut korotukset. Koneita ei tarvitse juuri pysäytellä. Paperin tuotanto on alentunut tammi-maaliskuussa vain 3,6 prosenttia.

Stora Enson, Metsä-Serlan (M-realin) ja UPM-Kymmenen viime vuoden kertomukset ovat mukavaa luettavaa. Tehtaat ovat hyvässä kunnossa ja voittoa syntyy.

Uhkaako realisaatio?

M-realin viime vuoden tulos oli ehdottomasti hyvä ja kaikki kilvan kiittävät osinkoa.

Mutta yhtiö taisi haukata kasvussaan liian isoja paloja. Tase heikentyi uhkaavasti, ja sitä jouduttiin tämän vuoden puolella paikkaamaan maksullisella osakeannilla.

Merkintä onnistui korkeasuhdanteessa hyvin, mutta tasetta pitäisi vahvistaa vieläkin, jotta omavarassa palattaisiin normaalilukemiin eli yli 40 prosenttiin.

Valitettavasti kilpailunvalvojat tyssäsivät Metsä-Tissuen myynnin, eikä yhtiö suoraan sanoen ole edes myyntikunnossa.

M-real tarvitsee siis pari hyvää tulosvuotta ja reipasta omaisuuden realisointia - etteivät velkojat pääse panemaan toimeen yhtiön realisaatiota.

UPM-Kymmene kolmikon vahvin

Jonkin verran olen huolissani myös Stora Enson suhteen. Viime vuoden yritysostot liittivät Enson tiukasti Amerikkaan, eivätkä viestit rapakon takaa kerro hyvää.

Maailman suurimman paperintuottajan International Paperin tulos tammi-maaliskuulta putosi peräti 90 prosenttia mitättömään 24 miljoonaa dollariin. Energian hinnan raju nousu rokotti pahasti. Arvattavasti myös dollarin kalleus.

UPM-Kymmene on tämän päivän suosikkini metsäteollisuudessa.

Konsernin viime vuoden numerot vakuuttavat: liikevaihto 9 583 euroa, voitto 1 717 euroa, osinko 1,50 euroa, sijoitetun pääoman tuotto 20,2 prosenttia, taseen omavara 46 prosenttia.

Mutta mitä tekee UPM-Kymmenen pääjohtaja Juha Niemelä Veikkauksen hallituksessa, vieläpä puheenjohtajana? Tahmaisten seksijuttujen setviminen ei totta vie kuulu vuorineuvoksen toimenkuvaan!

sinkko.jpg (13317 bytes)

Erkki Sinkko

| Sivun alkuun |