 |
|
 |
|
 |
Muutosprosessi maaseutualueilla jatkuu...
EU-maiden valtionpäämiesten Berliinin huippukokouksessa maaliskuun lopulla Suomen erityisasema maataloustuotannon osalta sai selkeän tunnustuksen, kirjoittaa PTT:n tutkija Jukka-Pekka Kataja.
Suomen kannalta neuvottelujen lopputuloksena on, että Agenda 2000 säilyttää nykyisen kaltaiset kehittämisedellytykset maataloudessa ja rakennerahastojen osalta hivenen parantaa tilannetta maan itä- ja pohjoisosissa vuosina 2000-2006.
Suomen maatalouden nykyiset ongelmat jäivät kuitenkin entiselleen. Lyhyellä aikavälillä näyttää siltä, että nykyinen kehitys jatkuu hyvin samankaltaisena: pienemmät kotieläintilat vähenevät suhteellisen nopeasti, tilalukumäärä putoaa muutamilla prosenteilla vuodessa ja jatkavien tilojen keskipeltoala kasvaa noin hehtaarilla vuodessa.
Lyhyellä aikavälillä näyttää siltä, että nykyinen kehitys jatkuu hyvin samankaltaisena: pienemmät kotieläintilat vähenevät suhteellisen nopeasti, tilalukumäärä putoaa muutamilla prosenteilla vuodessa ja jatkavien tilojen keskipeltoala kasvaa noin hehtaarilla vuodessa.
Jatkossa ne maatalousalueet, joilla on voimakkaasti erikoistunut tuotantorakenne, näyttävät selviytyvän paremmin kuin alueet, joilla ei ole mitään erityistä vahvuusaluetta.
Lisää aiheesta internetissä PTT:n kotisivuilla www.ptt.fi.
...mutta KIE-maiden metsätaloudessa se on vasta alullaan
Euroopan unionin itälaajeneminen muuttaa EU:n metsäsektoria. EU:in kahdessa aallossa ehdolla olevat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tsekin ja Slovakian tasavallat, Slovenia, Romania ja Bulgaria eli KIE-maat käsittävät yhteensä runsaat 30 miljoonaa hehtaaria metsää.
Metsäsektori käy läpi voimakasta murroskautta tällä alueella, toteaa artikkelissaan metsäekonomisti Ritva Toivonen, myös PTT:n väkeä. Ainakin osa näistä maista liittynee osaksi Euroopan unionia lähivuosikymmenen aikana. Tämä muuttaa myös EU:n metsäsektoria.
Maaomaisuutta yksityistettäessä syntyy runsaasti uusia yksityismetsänomistajia ja -metsää. Oletettavasti metsänomistajien lukumäärä nousee lähelle kolmea miljoonaa. Useissa maissa tavoitteena on yksityistää suurin piirtein puolet metsistä, jolloin yksityisomistukseen siirtyisi reilut 15 miljoonaan hehtaaria. Keskimäärin alueen yksityismetsälöistä tulee varsin pieniä.
Suomi voisi myydä tietouttaan
Keski- ja Itä-Euroopan maiden uudestisyntyvä yksityismetsätalous on monien
haasteiden edessä.
Pieni metsälökoko ei ole metsätalouden tehokkuuden kannalta eduksi ja siksi haluttaisiin edistää metsänomistajien yhteistoimintaa. Ainakin osassa maita metsänomistajia kannustetaan myös metsien yhteisomistukseen esimerkiksi metsäosuuskuntien muodossa.
Metsissä yhtenä ongelmana on hoidon puute. Itä-Euroopan maissa on toimeenpantu laajoja metsityksiä menneinä vuosikymmeninä. Tästä syystä olemassa olevissa metsissä on tarvetta ennen muuta harvennushakkuisiin. Vuonna 1997 tässä tarkasteltujen kymmenen maan hakkuut olivat yhteensä runsaat 80 miljoonaa kuutiometriä. Metsäalaan nähden näissä maissa hakattiin puuta hyvinkin yhtä runsaasti kuin Suomessa.
Aikanaan nämä EU:n uudet jäsenmaat saattavat saada huomattavan osuuden jaossa olevasta EU:n metsätalouteen ohjautuvasta tuesta.
Lisäksi tarvitaan myös tietoa ja esimerkkejä onnistuneista metsätalouden kehitystoimista. Tässä Suomi voisi toimia esimerkkinä, onhan Suomi tehokkaan yksityismetsätalouden kehittäjä ja ylipäätään metsäalan huippuosaaja.
Kun kustannus- ja hintataso on alhainen, voi Itä-Euroopan maiden jäsenyys merkitä shokkia EU:n puumarkkinoilla ja työvaltaisen mekaanisen metsäteollisuuden tuotemarkkinoilla. Nämä vaikutukset kuitenkin tasoittuvat ajanoloon. Suomalaisen mekaanisen metsäteollisuuden kannalta Itä-Eurooppa merkitsee paineita tuotteiden ja markkinoinnin edelleen kehittämiseksi ja erilaistamiseksi.
Paperiteollisuuden kannalta KIE-maat muodostavat markkinat, joilla kysynnän voidaan odottaa kasvavan huomattavastikin Länsi-Eurooppaa nopeammin.
Maankäyttö, raakapuun ja sahatavaran tuotanto Keski- ja Itä-Euroopan maissa
| Väkiluku 1995, milj. hlö |
Maapinta-ala, 1994, milj. ha | Metsää 1995, milj. ha (% maa-alasta) |
Maatalous-maa, milj. ha (% maa-alasta) |
Hakkuut 1997, milj. m³ |
Teollisuu-den raaka-puu 1997, milj. m³ | Sahatava-ran tuo-tanto 1997, milj. m3 | |
Bulgaria |
8,4 |
11,0 |
3,2 (29) |
6,2 (56) |
3.0 |
1.9 |
0,3 |
Latvia |
2,6 |
6,2 |
2,9 (47) |
2,5 (40) |
8.9 |
6.1 |
2.7 |
Liettua |
3,7 |
6,5 |
2,0 (31) |
3,5 (54) |
5.1 |
4.0 |
1,3 |
Puola |
38,6 |
30,4 |
8,7 (29) |
18,6 (61) |
21.4 |
19.9 |
5,9 |
Romania |
22,7 |
23,0 |
6,3 (27) |
14,7 (64) |
13.1 |
9.8 |
1,9 |
Slovakia |
5,4 |
4,8 |
2,0 (42) |
2,4 (50) |
5.9 |
5.6 |
0,8 |
Slovenia |
1,9 |
2,0 |
1,1 (55) |
0,9 (45) |
2.2 |
1.6 |
0,5 |
Tsekki |
10,3 |
7,7 |
2,6 (34) |
4,3 (56) |
13.5 |
12.9 |
3,4 |
Unkari |
10,2 |
9,2 |
1,7 (18) |
6,1 (66) |
3.5 |
1.7 |
0,3 |
Viro |
1,5 |
4,2 |
2,0 (48) |
1,4 (33) |
5.6 |
4.5 |
0,6 |
Yhteensä |
105 |
105 |
33 (31) |
61 (58) |
82 |
68 |
18 |
Taulukon lähteitä: Metsätilastollinen vuosikirja
1997, ECE/TIM/BULL/51/2 1998, Euroopan komissio 1995,
Eronen 1996, Kuusela 1994
Osuustoiminta-lehti 3/99
| Sivun alkuun |