Uutta kysyntää kansainvälistyvässä Suomessa

Idelia ja muut monikulttuuriset päiväkodit ovat selkeä osoitus Suomen kansainvälistymisestä. Kuten suurimpien kaupunkien katukuvasta voi arvata, maahanmuuttajien määrä on kolminkertaistunut 1990-luvulla.

Nykyisin Suomessa asuu noin 84 000 maahanmuuttajaa, mikä on 1,7 prosenttia koko maan väestöstä. Heidän muuttosuuntansa on sama kuin suomalaisillakin: pienistä kaupungeista suuriin ja pohjoisesta etelään. Maahanmuuttajista noin puolet asuukin pääkaupunkiseudulla. Venäjänkielisiä asuu lisäksi paljon Itä-Suomen keskisuurissa kaupungeissa kuten Lappeenrannassa, Kotkassa ja Imatralla.

Maahanmuuttajien nopea lisääntyminen on luonut kysyntää aivan uudenlaisille palveluille. "Ajatellaanpa vaikka vanhuksia. Jos he eivät puhu suomea hyvin, on vaivojen selittäminen perin vaikeaa. Hoitotilanteessa syntyy vain molemminpuolinen epätietoisuus, ei kunnon vuorovaikutusta," kuvailee Erkki Kettunen. Hän näkee osuuskunnille erinomaisen markkinaraon esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatussa vanhustenhuollossa sekä kodin- ja lastenhoidossa.

Osa monikulttuuristen osuuskuntien liikeideoista liittyy suomalaisten heräävään kiinnostukseen kaikkea uutta kohtaan. Osuuskunta Aelita Helsingissä pyörittää kahvilaa sekä pitopalvelua venäläisellä menulla ja Osuuskunta Esikko Oulussa etnistä ravintolaa. Myös maustekauppa, käsitöiden tai eksoottisten vihannesten myynti sekä monikulttuurinen ohjelmatarjonta ovat olleet joidenkin osuuskuntien listalla.

Liikeideoissa näkyy myös muunlainen kansainvälistyminen. Jyväskylän Nord Magnetic erikoistui järjestämään Virosta ja Venäjältä saapuvien turistien lomamatkoja Suomeen. Vantaalla toimiva SV-Nova taas pitää erään kotitalouskemikaalien ja kauneudenhoitotuotteiden edustustoa Suomessa sekä tarjoaa idänkaupan vientipalveluja kuten tulkkausta ja tukea markkinointiin.

"Menestymisen taustalla on myös se, että meillä on selkeä päämäärä ja toimintamuoto: lasten venäjän kielen ja kulttuurin säilyttäminen päiväkodin avulla. Se on myös keino integroida paluumuuttajien lapsia Suomeen. Näillä syillä on helppo motivoida itsensä ja muut," huomauttaa Victoria Koppanen.

Sopeutumisen
vaikeus
Usein maahanmuuttajat eivät pysty hyödyntämään ammattitaitoaan ja resurssejaan täysin, koska he tuntevat suomalaista yhteiskuntaa liian vähän. Esimerkiksi suomenkieleltään virheetönkin markkinointikirje voi luoda epäpätevän vaikutelman, jos asioita ei ole esitetty suomalaiseen tyyliin. Tällaisessa tilanteessa suomalaiset osuuskunnan jäsenet ja yhteydet suomalaisiin yrittäjiin olisivat korvaamattomia.

Osa monikulttuuristen osuuskuntien ongelmista on samoja kuin kaikissa osuuskunnissa. Esimerkiksi rahoituksen löytämisen, jäsenistön sitoutumisen ja markkinoinnin kanssa kamppailee valtaosa uusosuuskunnista. Myös sopeutuminen osuuskuntamuotoiseen yrittäjyyteen voi koitua ongelmaksi.

Viime aikoina Ideliassa on tuottanut päänvaivaa yrittäjän ja työntekijän roolin sekoittuminen. "Kysymys kuuluu: miten motivoida jäsenet säilyttämään työpaikkansa, kun he ovat sen jo saavuttaneet? Työpaikasta täytyy tuntea yrittäjämäisesti vastuuta koko ajan," muistuttaa Koppanen.

Idelian jäsenet ovat puineet asiaa niin osuuskunnan kokouksissa kuin Mopo (More professionalism in social co-operatives) -hankeen koulutustilaisuuksissa. Hanke liittyy Euroopan Komission Kolmas sektori ja työllisyys -pilottihankkeeseen ja erikoistuu monikulttuuristen osuuskuntien lisäkouluttamiseen Suomessa.

Mopossa on huomattu, että ongelmat voivat olla hyvin perustavanlaatuisia. "Yksinkertaisesti erilaisesta palvelukulttuurista saattaa tulla kynnyskysymys. Vaikka kotimaassa ehkä voisikin sanoa asiakkaalle, että tulemme mielellään töihin vasta aamu kymmeneltä, Suomessa se ei vetele," kertoo Mopon toinen koordinaattori Elina Ekholm. Käytännöllisten atk-, kieli- ja taloushallinnon taitojen lisäksi koulutuksessa onkin täytynyt kiinnittää huomio myös kulttuuriseen herkistymiseen.

Mai Salmenkangas
s-posti: mai.salmenkangas@helsinki.fi