Numerotietoa Unkarista 

Unkari sopivan kokoinen makupala EU:lle

Unkari tuntuu suomalaisista tutulta maalta, koska jo kansakoulussa on opetettu, että unkarilaiset ovat kielisukulaisiamme. Mutta mitä muuta tiedämme Unkarista?

Totuus taitaa olla, että se on eräs heikoimmin tunnetuista Euroopan valtioista uusimpia lukuunottamatta. Eiväthän unkarilaiset ole näkyneet viime aikoina oikein urheilussakaan. Vanhempi polvi muistaa maan jalkapallon suuruuden 50-luvulla.

Vieras valta määrännyt
Unkarilaiset vaelsivat idästä 800-luvulta alkaen ja perustivat kuningaskunnan. Myöhemmin suurempia kansoja on riittänyt miehittäjiksi. Pitkäaikaisimpina turkkilaiset 1500-luvun alkupuolelta ja itävaltalaiset heti perään vuodesta 1699. Myöhemmin itävaltalaiset antoivat unkarilaisille muodollisen tasavertaisuuden, puhuttiin kaksoismonarkiasta.

Itävallan mukana Unkari ajautui ensimmäisessä maailmansodassa hävinneiden puolelle. Maa sai sodan jälkeen itsenäisyyden, mutta samalla sitä rankaistiin liittämällä valtaosa alueista naapurimaihin. Kohtelu lähensi Saksaan ja saattoi maat samalle puolelle toiseen maailmansotaan. Seuraukset ovat tunnetut: unkarilaiset säilyttivät muodollisen itsenäisyyden, mutta joutuivat osaksi neuvostoblokkia.

Stalinismia sovellettiin Unkarissa täydellä voimalla jo heti sodan jälkeen. Stalinin kuoltua 1953 unkarilaiset uskoivat vapaampaan aikaan, mutta Hrutstsev oli vuoden 1956 kansannousua tukahduttaessaan ankara, paljon ankarampi kuin Breznev Tsekkoslovakiassa 1968. Budapestissä käytiin muutama viikko todellista sotaa. Samalla selvisi, että lännen tuki oli vain puhetta, rautaesirippu oli hyväksytty reviirirajaksi.

Kadar käänsi takkinsa
Pääministeri Nagy pidätettiin (1958 Hrutstsev teloitutti) ja Kadar nostettiin valtaan. Maassa sovellettiin jälleen stalinismia, kunnes Kadar alkoi 1960-luvulla höllentää talouden keskusjohtoisuutta. Alettiin lähentyä kapitalismia, mutta toisin kuin Tsekkoslovakiassa kommunistipuolueen asemaa ei tosissaan kyseenalaistettu. Tavallaan Unkarissa noudatettiin nyky-Kiinan mallia ennen kiinalaisia. Linja sopi Moskovalle, varsinkin kun vaurastuvasta Unkarista koitui hyötyä koko blokille.

Niinpä neuvostoleirin hajotessa kymmenkunta vuotta sitten Unkari oli sen parhaiten valmis maa länsimaiselle markkinataloudelle. Ilkeästi voi sanoa, että liiankin valmis, sillä maa syöksyi 1990-luvulla lamaan melkein yhtä pahasti kuin Suomikin. Taustalla oli eräs sama syykin: molemmat olivat vieneet suuren osan tuotannostaan Neuvostoliittoon.

Unkari onkin 90-luvulla jäänyt jälkeen pohjoisten naapureidensa Tsekinmaan ja Puolan talouskehityksestä. Parin viime vuoden aikana kehitys on taas näyttänyt varsin hyvältä.

Ulkoministerillä töitä
Unkarilla on peräti seitsemän naapurimaata. Slovakian kanssa on hankausta ja Romaniaan välit ovat olleet pitkään huonot. Viimeinen huolenaihe on Voivodinan unkarilaisalue Serbiassa. Unkari kun hyväksyttiin äskettäin Naton jäseneksi. Parhaat nyky-ystävät löytyvät Saksasta ja Itävallasta, siltä suunnalta pääomaa ja sen myötä vetoapua EU:in tulee mukavasti.

EU:n ehdokasmaista Unkari on Tsekin ohella EU-maille mieluisin. Maat ovat keskisuuria ja varsin kehittyneitä.

Unkarin teollisuus painottui jo SEV:n aikana kevyeen teollisuuteen. PK-teollisuus pääsi kehittymään jo Kadarin aikana, ja sen kehitys on vain voimistunut. Jo vuonna 1996 Unkarissa oli yli 100 000 osakeyhtiötä.

Unkarissa maatalouden osuus ei ole niin suuri kuin monesti luullaan. SEV:n työnjaossa Unkari tuotti paljon elintarvikkeita. Tämän viennin tyrehdyttyä maatalous on joutunut elinkeinoista suurimpiin vaikeuksiin. Alan tuotteissa Unkari on yhä nettoviejä. Tilastojen mukaan maatalouden osuus bruttoarvonlisästä on 7,2 % ja se työllistää 8 % työssäkäyvistä.

Unkari on jo niin etelässä, että viljelytuotteissa hyvin merkittäviä ovat hedelmät ja vihannekset, joista suosikkina on paprika. Myös viinintuotanto on laajaa. Elintarviketeollisuus on käytännössä kokonaan yksityistetty.

Povataan
tasaista kehitystä
Koulutustaso on Unkarissa hyvä. Sosiaaliturva on myös suhteellisen kehittynyt, ainakin unkarilaiset ovat siirtyneet eläkkeelle valtaosin jo alle 55-vuotiaina, josta EU:kin on huolissaan.

Terveydenhuollon taso on sen sijaan jopa heikentynyt viime vuosina. Sitä pidetään jopa syynä väestömäärän kääntymisessä laskuun. Toinen keskeinen syy on alhainen syntyvyys.

Unkarin alueelliset elintasoerot ovat suuria. Budabestin tulotaso on kolminkertainen köyhimpiin alueisiin verrattuna.

Budapest on eräs Euroopan upeimmista kaupungeista. Keski-Euroopan historia aina roomalaisajalle saakka on nähtävillä sen kaduilta. Toisaalta se on moderni liike-elämän keskus.

Unkarin taloudella on hyvät edellytykset tasaiseen kehitykseen: Teollisuus on monipuolista ja varsin tehokasta. Palvelut ovat myös kehittyneet ripeästi. Demokratia näyttää vakiinnuttaneen asemansa, ja muutenkin siirtymävaiheen pahimmat kasvukivut tuntuvat olevan ohi. Varmaa tuottoa hakevalle pääomalle maa näyttää hyvältä sijoituskohteelta.

Tilastoja tarkastellen Unkarin osuustoiminta näyttää kohtalaisen kehittyneeltä.

Antti Mustonen

| Sivun alkuun |