ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

It-yhtiöiden kupla puhkesi

Kesän mittaan ounasteltiin, että informaatiotekniikan yhtiöt alkaisivat pikku hiljaa toipua kevätromahduksestaan. Väärin veikattiin. Alennusmyynnistä näkyy tulevan pitkällinen.
Syykin on selvä: it-yhtiöt näyttävät sangen kehnoja puolen vuoden tuloksia. Tappiota enimmäkseen.

Kuuluisa F-Secure taisi tehdä tappioennätyksen - 106 miljoonan markan liikevaihdosta 57 miljoonaa markkaa pakkasta! F-Securella on 20 000 omistajaa. Heidän hermojaan koetellaan. Monet luottavat siihen, että yhtiö toimii hyvällä alalla. Sähköinen tiedonvälitys vetää hämärämiehiä puoleensa kuin hunaja kontiota. F-Secure pyrkii estämään häiriköiden katalat hankkeet - mutta ei suinkaan ole alallaan ainoa.

Jokainen sijoittaa, miten haluaa. Meidän perheessä on päätetty panna rahaa uusiin informaatiotekniikan yhtiöihin vasta, kun ne malttavat pysähtyä ja alkavat maksaa osinkoa.

Alkuvuoden kelpo voitto osoittaa, että sopimusvalmistaja Elcoteq on ohittanut nuoruuden myrskyvaiheen ja alkaa kiinnostaa myös niitä osakesäästäjiä, jotka arvostavat hyvää osinkotuottoa.

Edes suuri ja mahtava Nokia ei välttynyt kurssinlaskulta. Nokian osake maksoi talvella jopa 65 euroa ja halvimmillaan kesällä 38 euroa. Alamäki 65:stä 50:een voidaan laskea joukkoilmiön syyksi, mutta loppupudotuksen aiheutti Jorma Ollilan tulosvaroitus: tämän vuoden kolmannen neljänneksen osakekohtainen tulos tulee olemaan alempi kuin toisen neljänneksen mutta säilyy vähintään samalla tasolla kuin vuonna 1999 samaan aikaan! Ollila uskoo, että vuoden viimeinen neljännes tuottaa taas voittoa enemmän kuin toinen.

Julkisuudessa ei näy merkitsevän mitään se, että Nokian voitto ennen veroja nousi tammi-kesäkuussa lähes kaksinkertaiseksi 9 721 miljoonasta 16 392 miljoonaan markkaan.

Kyllä joskus pitää vetää henkeäkin. Mutta ehkä Nokia arvostetaan niin korkealle, että pienetkin varjot ennusteissa näkyvät heti pörssikurssissa.

Metsäteollisuus ei luovuta
Elektroniikkateollisuus menee lujaa Nokian johdolla, mutta puunjalostusteollisuus ei anna periksi tuumaakaan. Vuodesta 2000 uhkaa tulla sen historian paras.

Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsä-Serla kasasivat tammi-kesäkuussa voittoa yhteensä 2 497 miljoonaa euroa eli lähes 15 miljardia markkaa vaikka jaksoon mahtui järjetön lakko. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan kolme yhtiötä tekevät tänä vuonna 30 miljardin markan voiton ennen veroja!

Pörssi ei ole järin innostunut loistavista tuloksista. Stora Enson pörssiarvo on noin 47, UPM-Kymmenen 46 ja Metsä-Serlan 25 miljardia markkaa.

Halvalla menevät, tai siis, hyvät lukijat, menivät jo. Kahden ensin mainitun äänivalta on ulkomaalaisilla.

Toimitusjohtaja Juha Niemelä murehtii turhaan yhtiönsä huonoa pörssimenestystä. Nyt ei kerta kaikkiaan ole raskas teollisuus muotia. Osakkeiden todellinen arvo näkyy yrityskaupoissa. Tuskin UPM-Kymmene irtoaisi alle sadan miljardin markan. Niin muodoin yhtiön osakkeen asiallinen arvo olisi pörssissä noin 400 markkaa.

Samoin Fiskars, Kemira, Metra, Partek ja Rautaruukki ovat pörssissä alempaa kastia, vaikka purjehtivat korkeasuhdanteessa. Toivottavasti seuraava osingonjako lohduttaa.

Kansalaiset pitävät sitkeästi rahojaan talletustileillä inflaation syötävänä. Pörssistä löytyy nyt runsaasti osakkeita joiden hinta/osinko-suhde on hyvä. Tarkempia lukuja näette lehtien pörssisivulta sarakkeesta tuotto.

Hyvää tarjolla lähellä
Tällä palstalla on ennenkin kehuttu Metsäliiton ja Metsä-Serlan laajentumisstrategiaa: tutusta Euroopasta löytyy rusinoita. Miksi rynnätä pahki Amerikkaan?

Kesällä tarttui haaviin maineikas hienopaperin valmistaja Modo Paper Ruotsista. Fuusio ravistelee Metsä-Serlaa kovasti. Kaikki tehtaat käydään läpi: vahvuudet ja heikkoudet kirjataan. Saa nähdä, paljonko kuullaan hammasten kiristystä ja itkun hyrskettä ennen kuin palaset osuvat kohdalleen.

Neomarkan ongelmat
Sijoitusyhtiö Neomarkan pienomistajat rukoilevat Metsäliittoa avuksi. Emoa Norvestiaa ravistelevat epäilyt ruotsalaisten pääomistajien oudoista laskutuksista.

Metsäliitto möi varomattomasti, niin kai voi sanoa, Neomarkan eli entisen Metsämarkan osakkeita samalle ruotsalaisfirmalle, joka omistaa Norvestian äänivallan. Ruotsalaiset omistavat nyt Neomarkasta noin puolet ja Metsäliitto vielä 14 prosenttia.

Epäilemättä Neomarkan saisi halvalla, mutta kovin kaukana on yhtiön toiminta-ajatus Metsäliiton linjasta. Neomarkka on näet myynyt pois metsäteollisuusosakkeensa ja sijoittaa puhelin-, vesi- ja viemäribisnekseen.

Metsäliiton hallitus on hankalan ratkaisun edessä.

 

Osakekauppa on helppoa

Pörssi ei tunne kesälomia. Kauppaa käydään aamu kymmenestä ilta kuuteen. Aukioloa aiotaan pidentää.

Internetin välityksellä voi tehdä kauppaa itse; toki sopimus meklariliikkeen kanssa tarvitaan, jottei touhu riistäydy ihan villiksi.

Puhelimella voi antaa osto- ja myyntimääräykset pankkiin, ja jos haluaa säilyttää inhimillisiä kontakteja, virkailijat tarjoavat palvelua konttoreissa.

Kaikissa tapauksissa kaupat syntyvät todella nopeasti, usein muutamassa sekunnissa.

Myös kaupat selvitetään nykyään sutjakkaasti. Paperisota hoidetaan kolmessa työpäivässä - ostaja muistakoon, että tilillä on katetta! Jo ostomääräystä antaessa kannattaa ilmoittaa virkailijalle, haluaako säilyttää osakkeet APK:ssa eli arvopaperikeskuksessa vai pankissa. Säilytystilin numero kannattaa ottaa mukaan.

Säilytys APK:ssa ei maksa mitään, mutta myytäessä koituu siirtokustannuksia. Näin ollen APK-säilytys sopii huonosti pätkäsijoittamiseen.

Pörssiosakkeita on yhtä helppo ostaa kuin rahastojen osuuksia, joita joka puolella tuputetaan. Sitä paitsi pörssiyhtiöt ovat ainakin nimeltä tuttuja - vaan mitenpä osaatte valita oikean sijoitusrahaston 400:n joukosta!

Tervetuloa pörssin tenhoisaan maailmaan!

sinkko.gif (24271 bytes)
Erkki Sinkko

| Sivun alkuun |