SANOISTA TEKOIHIN,
kannustaa ICA

Osuustoimintaliikettä voidaan perustellusti pitää naisten sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen itsenäisyyden edelläkävijänä. Jo vuonna 1844 perustetun Rochdalen uranuurtajaosuuskunnan keskeisiin tunnusmerkkeihin kuului naisten ja miesten yhtäläinen äänioikeus. Kaikilla naisilla oli myös oikeus tallettaa ja nostaa säästöjään osuuskunnasta eikä mies saanut nostaa vaimonsa säästöjä ilman tämän suostumusta.

Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA oli myös ensimmäinen suuri kansainvälinen järjestö, joka käsitteli naisen asemaa kongressissaan. Itävaltalainen kansanedustaja Emmy Freundlich, joka silloin vuonna 1924, oli ainoa nainen ICA:n hallintoelimissä, alusti aiheen. Kuten Hedvig Gebhard toistakymmentä vuotta aiemmin Emmy Freundlichkin korosti osuustoiminnan menestyksen edellyttävän, että naiset voitetaan osuustoiminnan kannattajiksi. Hän huomautti sen kuitenkin onnistuvan vain, jos naisten tasa-arvo toteutuu myös päätöksenteossa. Ei miehiäkään aina valita hallinto- ja johtotehtäviin heidän sen hetkisten tietojensa ja taitojensa perusteella väitti Emmy Freundlich, vaan siksi, että heissä katsotaan olevan potentiaalia hankkia tehtävän edellyttämä asiantuntemus. Naiset pystyvät samaan kun vain saavat siihen mahdollisuuden. Sitä paitsi naiset voivat hyödyttää osuuskuntia arjen hallinnasta peräisin olevalla elämänkokemuksellaan, hän viestitti.

Tasa-arvosta kilpailuetua

Näistä edistyksellisistä toimenpiteistä huolimatta osuustoimintaliike ei kuitenkaan ole toistaiseksi mieltänyt tasa-arvoa erityispiirteekseen eikä hakenut siitä kilpailuetua. Vieläkin 156 vuotta Rochdalen osuuskunnan perustamisen jälkeen sukupuolten erilaisten arvomaailmojen, näkemysten ja elämänkokemuksen vaikutus päätöksentekoon on kovin niukasti hyödynnetty menestystekijä.

Toimiessani 13 vuotta ICA:n hallituksen ainoana naisena koin omakohtaisesti sanattoman torjunnan muurin puhuessani naisten intuition ja käytännönläheisen luovuuden hyödyntämisestä osuuskuntien päätöksenteossa tai korostin naisten vahvan sitoutumisen voimaa omaksi kokemassaan asiassa.

Iloinen yllätys oli ICA:n tuorein tiedotuslehti, joka otsikoi etusivunsa seuraavasti: Sukupuolten välinen tasa-arvo - on aika toimia. Otsikkoa seuraavassa artikkelissa kerrotaan ICA:n hallituksen hyväksyneen tasa-arvon edistämisstrategian ja sitoutuneen sen toteuttamiseen päättämällä järjestää sekä itselleen että ICA:n henkilöstölle tasa-arvokoulutusta ja kehottamalla ICA:n toimialajärjestöjä tekemään samoin. Sitoutumistaan hallitus haluaa osoittaa myös valitsemalla kokoustensa puhujiksi tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, kehottamalla jäsenyhteisöjä lähettämään kokouksiin yhtä paljon naisia ja miehiä sekä asettamalla tavoitteeksi, että vuoteen 2005 mennessä ICA:n vaaleilla valitussa keskushallituksessa ja aluehallituksissa on vähintään 30 % naisia. Myös toimialajärjestöjä hallitus kehottaa asettamaan itselleen saman tavoitteen.

Yhdenvertaisuuden ja demokratian arvoihin perustuvien osuuskuntien moraalinen velvollisuus on edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista, jatkaa ICA:n puheenjohtaja brasilialainen Roberto Rodrigues. Sitä paitsi nykyiset taloudelliset haasteet edellyttävät kaikkien käytettävissä olevien inhimillisten voimavarojen hyödyntämistä, hän painottaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on business-ajattelua ja etenkin osuuskuntien business-ajattelua, korostaa Rodrigues. Vihdoinkin osuustoimintaliikkeen ylin luottamusjohto liputtaa avoimesti tasa-arvon puolesta ja esittää konkreettisia toimia sen edistämiseksi.

Toimia kaivataan

Toivottavasti suomalaiset osuustoimintayritykset vastaavat sekä Pellervo-Seuran että ICA:n haasteeseen ja ryhtyvät tarkastelemaan tasa-arvon merkitystä päätöksenteossa menestys- ja kilpailunäkökulmasta. Eikä vain tarkastelemaan, vaan ryhtyvät tositoimiin.

Suomalainen nainen on monipuolisesti integroitunut yhteiskuntaan. Hän on huipulla politiikassa, monissa tehtävissä talouselämässäkin samoin tieteen, taiteen ja kulttuurin aloilla. Hän toimii järjestöissä ja yhdistyksissä ja on kantava voima monissa vapaaehtoishankkeissa. Hän kasvattaa, hoivaa, opiskelee, harrastaa kuntoilee ja matkustaa. Hän on koulutettu ja kielitaitoinen. Hänen kokemustietonsa käyttäminen merkitsee kasvuvoimaa, onhan tutkittua tietoa siitä, että tasa-arvon edelläkävijäyritykset ovat kirjanneet itselleen merkittäviä tulosparannuksia.

Sekakoosteinen hallinto on verrattomasti laaja-alaisempi ja erilaisuudessaan luovempi ja innovatiivisempi kuin samoin ajattelevien joukko. Sanoihan Platonkin yli 2000 vuotta sitten - vaikka hän muutoin oli varsin ristiriitainen naisia koskevissa mielipiteissään - ettei mikään valtio voi olla hyvä, jos puolet sen lahjakkuusresursseista on käyttämättä. Toteamus pätee myös osuustoimintayrityksiin, joiden päätöksenteossa naisten koulutus, osaaminen, arvo ja energia ovat kovin vajaasti käytetty voimavara.

Tulevaisuuden osuustoiminnassa osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kuitenkin toivottavasti sukupuoleltaan sekä nainen että mies luonnollisesti ja itsestään selvästi. Naisten ja miesten väliseen vuorovaikutukseen ja toistensa mielipiteiden huomioimiseen perustuva yrityskulttuuri on tuloksellisuuden ja menestyksen väline. Mutta vaikuttamisen ja vastuun jakaminen edellyttää objektiivista nykytilan arviointina, sitoutumista ja pitkäjänteistä tavoitteellista tasa-arvotyötä. Asenteet kaipaavat oikomista, erilaisuus hyväksymistä ja arvostusta, muutos näkijöitä ja tekijöitä sekä miesten että naisten joukosta.

Pellervon Hedvig-työryhmä

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |