Markka-analyysin Kanervan kirjanpitotietojen pohjalta teki projektipäällikkö Tuomas Leinonen, joka on kehittänyt sosiaalisen yrityksen/yhteisön toiminnan analysointimallin niin kutsutun Syta-mallin. Sen avulla voidaan muun muassa organisaatiokohtaisesti tarkastella, mikä on sosiaalisen työllistämisen kannattavuus rahoittajan näkökulmasta. Leinonen on ollut mukana Lex Kainuun ja Kajaanin kumppanuushankkeen projekteissa.

"Ainahan työn teko on yhteiskunnallisesti kannattavampaa kuin työttömyys, ja tämä näkyy myös Kanervan tuloksissa", projektipäällikkö Leinonen toteaa.

"Osuuskunnat ovat kuitenkin kovin erilaisia, joten tuloksia ei voi yleistää koskemaan muita työosuuskuntia. Kanervan analyysissäkin tulkittiin vain markkoja, ei sosiaalisia tuloksia eikä sitä, minkä verran enemmän työttömyys olisi lisännyt työvoima-, sosiaali- ja terveyspalvelun käyttöä."

Selvityksen tausta

Leinosen tutkimus ajoittui kirjanpitojaksolle 1.1.–31.12. 199, ja mukana oli Kanervan kautta palkkaa eri pituisilta työrupeamilta saaneet 67 henkilöä. Vaihtoehtoisessa kustannuslaskennassa nämä henkilöt olisivat siis olleet sen ajan työttöminä.

Laskennan perustat ovat seuraavat:
- 1999 aikana maksettu bruttopalkkasumma oli 2 033 948 mk
- maksettuja tunteja oli yhteensä 34 862 tuntia
- palkkaa maksettiin yhteensä 67 henkilölle

Keskimääräinen laskennallinen bruttotuntipalkka oli 58,34 mk/tunti. Keskimääräinen työssäoloaika oli 3,25 kuukautta. Vaihtoehtokustannukset on laskettu tämän keskimääräisen työssäolojakson mittaiseksi seuraavasti:

- 80 % (54 kpl) osuuskunnan jäsenistä olisi saanut ansiosidonnaista päivärahaa
- 20 % (13) olisi ollut peruspäivärahalla
- 20 % olisi saanut asumistukea

Toteutuma
- bruttopanos eli yhteiskunnan tuki 0 mk
- kokonaismyynti 2 957 000 mk
- ostot yksityissektorilta 253 000 mk
- osuuskunnan pääoma 54 000 mk
- verotuloina kunnalle palautunut 371 000 mk
- valtiolle palautunut (mm. alv ja työnantajamaksuja) 1 203 000 mk
- nettopalkat 1 550 000 mk

Vaihtoehtolaskelma kun henkilöt työttömänä
- bruttokustannukset 1 156 000 mk
- verotuloina kunnalle palautuisi 203 000 mk
- verotuloina valtiolle palautuisi 33 000 mk
- nettotulot 920 000 mk

Vertailu
- toteutunut netto 1 574 000 mk
- vaihtoehtoinen netto - 921 000 mk
- yhteiskunnan säästö 2 495 000 mk

Taloudelliset tulokset
- nettopalkkojen ero 630 000 mk
- ostot yksityissektorilta 253 000 mk
- osuuskunnan pääoma 54 000 mk

Taloudellinen analyysi

Leinosen laskelma osoittaa, että osuuskunta on toiminnallaan saanut aikaan seuraavat taloudelliset tulokset verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen:

- toiminta on tuottanut yhteiskunnalle noin 1 547 000 markan suuruiset nettotuotot. Saaman ajan työttömyydestä kertyneen potentiaaliset nettokustannukset olisivat olleet noin -920 000 markkaa. Täten toiminnasta on aiheutunut yhteiskunnalle näiden erotuksen suuruinen nettosäästö, noin 2 495 000 markkaa

- osuuskunta on maksanut jäsenilleen yhteensä noin 630 000 markkaa enemmän nettopalkkoja kuin nettotulot olisivat olleet työttömyysajalta

- osuuskunta on hankkinut tuotteita ja palveluja vapailta markkinoilta noin 253 000 markan arvosta