uotsivu.gif (3732 bytes)


Työehtosopimukset ja lomaedut 

Kysymys:
Osuuskuntamme tarjoaa palveluja eri aloille, mm. siivous- ja kotiapua, terveydenhoitoa... asiakkaina ovat yksityiset henkilöt. Tällä hetkellä on pääosin siivous- ja kotiapua. Työntekijäin työ on keikkaluonteista, n. 15-20 h/viikko. 
Noudatetaanko kaikkien työntekijöiden kohdalla samaa työehtosopimusta ja mikä se olisi? Miten lomapäivät määräytyvät, jotta työntekijä saisi lakiin perustuvan loman? Ja miten lomapalkka määräytyy?

Terveisin
Osuuskunta Hämeenlinnan Monitaiturit
Sirpa Mällinen
sirpamallinen@surfeu.fi

Vastaus: 
Työsuhteen minimiehdoista sovitaan yleisesti työehtosopimuksilla, joiden osapuolina ovat toisaalta työnantajajärjestöt ja toisaalta työntekijäjärjestöt. Sopimuksen allekirjoittajana olevan työnantajajärjestön jäsenenä oleva työnantaja noudattaa kaikkien työntekijöidensä työsuhteissa kyseistä sopimusta riippumatta siitä, mitä kukin työntekijä tekee.

Ns. järjestäytymätön työnantaja, joka ei kuulu mihinkään työnantajajärjestöön, on velvollinen noudattamaan kunkin työalan kohdalla kyseisen alan yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta, jos sellainen on olemassa. Minkä TES:n piiriin jokin työ kuuluu, jos minkään, on vaikeampi kysymys. Parhaiten siihen saa vastauksen oman alueen työsuojelupiiristä, jonka puhelinnumero löytyy puhelinluettelosta (kohdasta Uudenmaan/Hämeen/jne. työsuojelupiiri). 

Järjestäytymätön työnantaja voi joutua soveltamaan eri työntekijöiden kohdalla eri työehtosopimusta. Siitä koituva vaiva voidaan välttää liittymällä oman alan työnantajajärjestöön, ja tulemalla sitä kautta sidotuksi yhteen sopimukseen. Samalla saa näihinkin asioihin osaavaa neuvontaa. Teille oikea työnantajayhdistys voisi löytyä Palvelutyönantajat ry:n (PT) piiristä (www.palvelutyonantajat.fi).

Kirjavuutta voi välttää myös keskittämällä osuuskunnan toimintaa vain tietylle alalle, siihen kunkin omaan parhaimpaan ydinosaamiseen. Muiden alojen ihmiset tällöin ehkä voivat perustaa itselleen oman ja nimenomaan niihin tehtäviin ja alaan keskittyvän osuuskunnan tai tarvittaessa jopa useammankin. Tällainen on usein myös toiminnallisesti suositeltavaa. Kokemus osuustoiminnasta nimittäin kertoo, että mitä yhtenäisempi jonkin osuuskunnan jäsenjoukko on, niin sitä helpompaa sen on omassa työssään onnistua. 

Työntekijälle kertyy vuosilomaa jokaisesta sellaisesta kuukaudesta, jolloin hän on työssä vähintään 14 päivänä tai, jos työsopimuksen perusteella päiviä on vähemmän, mutta työaika on kuitenkin vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Jokaiselta tällaiselta kuukaudelta kertyy 2 päivää lomaa tai 2,5 päivää, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden keskeytymättä. 

Loma lasketaan lomanmääräytymisvuosittain, eli 1.4. - 31.3. väliseltä ajalta aina seuraavalle lomajaksolle (kesälle). Vuosiloma-, sairausloma, äitiys-. isyys- ja vanhempainloma yms. lasketaan työssäolopäiviksi.

Työntekijälle, jonka palkka on kuukausi- tai viikkopalkka, maksetaan tavallinen palkka loman ajalta. Tuntipalkkalaisille lomapalkka lasketaan seuraavasti: Lomanmääräytymisvuoden palkka jaetaan työssäolopäivien lukumäärällä, siitä saadaan keskimääräinen päiväpalkka. Päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella, näin saadaan lomapalkka. Kertoimet ovat ohessa.

Työehtosopimuksissa usein on määräyksiä lakimääräisiä paremmista lomaehdoista, edellä on vuosilomalain minimiehdot lyhyesti.

Lomapäivien
lukumäärä ja vieressä kerroin:

2    1,8 
3    2,7 
4    3,6 
5    4,5 
6    5,4 
7    6,3 
8    7,2 
9    8,1 
10  9,0 
11  9,9 
12  10,8 
13  11,8 
14  12,7 
15  13,6 
16  14,5 
17  15,5 
18  16,4 
19  17,4 
20  18,3 
21  19,3 
22  20,3 
23  21,3 
24  22,2 
25  23,2 
26  24,1 
27  25,0 
28  25,9 
29  26,9 
30  27,8 

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Jukka Pötry
jukka.potry@lsyrityskeskus.fi

| Sivun alkuun |