uotsivu.gif (3732 bytes)


Verohallituksen äkkijyrkkä tulkinta
halutaan oikaista

Eräs lukija on kiinnostunut osuuskuntien liittymismaksujen käsittelystä arvonlisäverotuksessa. Hän kysyy, miksi vesiosuuskunnat keräävät melko pieniä osuusmaksuja ja suuria liittymismaksuja, vaikka liittymismaksuista on maksettava arvonlisävero ja osuusmaksuista ei. Eikö olisi edullisempaa tehdä aivan toisinpäin?

Kun asiaa tarkastellaan pelkästään arvonlisäveron kannalta, kysyjä on aivan oikeassa. Tällä hetkellä sellaisten osuuskunnan liittymismaksujen osalta, joita ei jäsenelle palauteta, on perittävä 22 prosentin suuruinen arvonlisävero. Sellaisten liittymismaksujen osalta, jotka osuuskunnan sääntöjen mukaan voidaan jäsenelle palauttaa, arvonlisäveroa ei tarvitse periä.

Tällainen verotuskäytäntö perustuu verohallituksen asiasta 19.02.2004 antamaan ohjeeseen (Liittymismaksujen verotus; OHJE Dnro 350/40/2004 19.2.2004). Verohallitus on antanut tämän ohjeen tilanteessa, jossa Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli antanut erään kunnallisen sähkölaitoksen kuluttajiltaan perimiä liittymismaksuja koskevan ratkaisun (11.2.2004/257 KHO:2004:14). 

Tässä KHO:n äänin 4-3 tekemässään ennakkoratkaisussa eli -päätöksessä KHO katsoi, että kunnallisen sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon liittyvältä asiakkaaltaan perimästä siirtokelpoisesta, mutta palautuskelvottomasta liittymismaksusta oli perittävä arvonlisävero. Perusteluna oli se, että liittymismaksu katsottiin vastikkeeksi sähkölaitoksen verkonhaltijana suorittamista palveluista.

Verohallitus on asiasta ohjeen antaessaan tulkinnut tätä KHO:n ratkaisua aivan liian laajasti. Ratkaisussa on ollut kysymys kunnallisen sähkölaitoksen ja sen asiakkaan välisestä suhteesta. Kysymyksessä ei ole ollut esimerkiksi jäsentensä omistaman vesiosuuskunnan ja sen jäsenen välisestä suhteesta.

Ohjeessaan verohallitus kuitenkin toteaa, että ohjetta sovelletaan myös tele-, vesijohto- ja viemäriverkkoon sekä muihin vastaaviin verkkoihin liittymisestä perittäviin maksuihin, jotka eivät ole palautuskelpoisia. Soveltamista ei ole rajattu esimerkiksi vain kunnallisten laitosten asiakkailtaan perimiin liittymismaksuihin. Näin toki olisi pitänyt tehdä. Verotuskäytännössä on ilmeisesti juuri tämän ohjeen perusteella katsottu kuitenkin myös esimerkiksi vesi- ja jätevesiosuuskuntien ei-palautettavissa olevat liittymismaksut arvonlisäverollisiksi.

Pellervo-Seuran viime vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt lakiasiainjohtaja, varatuomari Olavi Leppänen on kirjoittanut tästä arvonlisäveroasiasta perusteellisen artikkelin Osuustoiminta-lehdessä 2/2004. Samoin kuin Leppänen artikkelissaan, myös allekirjoittanut katsoo, että tässä tarkoitetun KHO:n päätöksen soveltamista kaikkiin ei-palautettaviin liittymismaksuihin ei voida pitää mitenkään itsestään selvänä.

Kun viime aikoina on perustettu melko paljon uusia vesi- ja jätevesiosuuskuntia, on tämä liittymismaksujen arvonlisävero-ongelma tullut entistäkin vakavammaksi. Pellervo-Seura ryhtyykin toimenpiteisiin tämän vääräksi koetun tilanteen poistamiseksi. 

Kysyjä arvelee,että nykytilanteessa vesiosuuskunnille olisi edullisempaa, että ne ryhtyisivät perimään aikaisempaa enemmän osuusmaksuja ja vähemmän liittymismaksuja. Näin menettelemällä toki säästettäisiin arvonlisäveroissa, mutta menettely johtaisi muutoin huonoon tilanteeseen.

On muistettava esimerkiksi se, että osuusmaksut pääsääntöisesti palautetaan jäsenille, mutta liittymismaksuja ei palauteta. Tällä seikalla on suuri merkitys osuuskunnalle. Lisäksi liittymismaksu, jota ei palauteta, on juuri se oikea tapa kerätä esimerkiksi vesiosuuskunnan omistajajäseniltä varoja osuuskunnan oman pääoman kartuttamiseksi.

Ystävällisin terveisin

Kari Lehto
varatuomari
kari.lehto@pellervo.fi 
Pellervon Lakipalvelu
Puh. (09) 4767 5515

| Sivun alkuun |