ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Nousua luvataan vasta syksyllä

Tavallisesti pörssikurssit nousevat tammikuussa reipasta vauhtia osinkojen odotuksessa.
   Vuosi 2002 alkoi tahmeasti: Hex laski peräti 321 pistettä eli 3,6 prosenttia. Yksi askel eteenpäin, kaksi taakse, synkisteli pörssiväki Esplanadin kahviloissa ja etsi syitä.

Vuoden 2002 ensimmäinen neljännes tulee olemaan pörssiyhtiöissä vaisu. Oli info kuin info, toimitusjohtaja varoitti tuloksen notkahduksesta.

Kuulemma vasta tämän vuoden toisella puoliskolla päästään kunnolla voitontekoon. Itse en muista, että yhdessäkään yhtiössä olisi luvattu paranevaa tulosta talvikuukausina.

Mutta syksy on kaukana. Monenmoista ehtii tapahtua ennen sitä.

* Argentiina tarvitsee kiireellistä apua, Japani on tarponut syvällä jo yli kymmenen vuotta eikä pitävää pohjaa tunnu löytyvän millään, Saksa elää yli varojensa ja Yhdysvalloissa kaunistellaan yritysten tuloslaskelmia ja taseita törkeällä tavalla.

* Euron käyttöönotto nopeutti inflaatiota EU-maissa. Hintoja ei pyöristetä vaan tarkistetaan. Ilmiö tunnetaan hyvin myös Suomessa. Amica korotti Suomen suurimman tavaratalon kahviossaan kahvimukin hinnan kylmän rauhallisesti 9 markasta 2 euroon!

* Yhdysvallat on muuttunut maailmantalouden veturista maailmanpoliisiksi. Jenkkisotilaat rientävät heti paikalle, kun jossain vähänkin risahtaa. Kalliiksi tulee!

Yhtiökokouksessa tavataan

Helsingin pörssi näyttää päällisin puolin rauhalliselta. Viime vuoden tulokset on julkistettu, eikä niistä monta ikävää yllätystä löytynyt.

Osinkoja maksettaneen lähes viimevuotinen ennätysmäärä eli yli kuusi miljardia euroa. Huhut osinkoverotuksen kiristämisestä lisäävät maksuhaluja.

Jälleen nähdään upeita yhtiökokouksia. Suurimman tilan eli Hartwall Areenan on varannut Nokia. Jääkiekkostadionille mahtuu noin 12 000 henkeä. Väen kahvitus kestää peräti kaksi ja puoli tuntia.

Nokialla on reippaasti yli kaksi miljoonaa osakkeenomistajaa. Mitäpä jos heistä esimerkiksi satatuhatta ilmoittautuu yhtiökokoukseen? 

Yhtiökokouksissa saa tärkeätä tietoa ja uskonvahvistusta sekä näkee isot pomot ilmielävinä. Toimitusjohtajan puhe kuunnellaan nuukaan. Esitystavoissa on suuria eroja.

Monet kokousvieraat pitävät tärkeänä sosiaalista puolta. Lounas- tai kahvipöydässä tutustuu samanhenkisiin ihmisiin ja hyvässä lykyssä saa siepattua mojovan vihjeen - tai oman mielipiteen vahvistuksen!

Aion osallistua yli 60 yhtiökokoukseen tänäkin vuonna; suurempi määrä ei liene fyysisesti mahdollinen (helikopterista olisi iso apu).

Hyvät lukijat, tulkaa tervehtimään ja vaihtamaan muutama sana. Kolumnisti löytyy pöydästä, josta kuuluu kauhea kälätys, pölötys ja naurunrema.

Jaa ettäkö kuuma vihje? No, on sekin mahdollinen.

Nokia ei petä

Nokian voitto ylitti asiantuntijoiden ennusteet. Sitä makeammalta tuntuu, kun pääkilpailijat Ericsson ja Motorola ovat vajonneet raskaaseen tappioon.

Ei ole mikään mahdottomuus, että Ruotsin ylpeys Ericsson nyykähtää Nokian armottomassa puristuksessa. Sitä emme toki toivo; Ericsson työllistää tuhansia Suomessakin.

Nokia ja Motorola lainoittivat turkkilaista asiakastaan Telsimiä. Tämä ei kuitenkaan ole hoitanut lainojaan vaan ne joudutaan perimään oikeudessa. Käsittely on jo alkanut.

Kävi miten kävi, Nokia teki 800 miljoonan euron saatavistaan 669 miljoonan euron luottotappiovarauksen viime vuoden tuloslaskelmaan. Huikea näyttö yhtiön vahvuudesta!

Jos Nokia voittaa oikeusjutun, niin kuin uskoisi, varaus palautuu tulona tilinpitoon.

Pörssissä Nokia käyttäytyy miellyttävästi. Osakkeen kurssi laskee kerran pari vuodessa oikein rajusti - eli tarjoaa uusille osakesäästäjille tilaisuuden hypätä mukaan.

Osake kävi alimmillaan 14 eurossa viime syksynä ja pysytteli viikkotolkulla alle 20 euron. Tietojeni mukaan noin 30 000 suomalaista otti tilaisuudesta vaarin ja liittyi ylvääseen Nokia-kerhoon.

Tänä vuonna Nokian osake on sahannut suurin päivämuutoksin 25 ja 30 euron väliä. Pidän hintaa kohtuullisena. Olen yhä sitä mieltä, ettei osakesäästäminen ole mistään kotoisin, jos salkussa ei ole tuhtia pläjäystä Nokian osakkeita.

"Strateginen asemamme ei ole koskaan ollut näin vahva", sanoi pääjohtaja Jorma Ollila ylpeänä tiedotustilaisuudessa.

Uskotaan, uskotaan ja jäädään odottamaan Nokian vallankumouksellista kamerakännykkää.

Iloisia yllätyksiä

Tälläkin palstalla on kehuttu pörssiyhtiö Koneen nerokasta hissikeksintöä, jossa nostokoneistolle ei tarvitse rakentaa erityistä huonetta. Olen jopa käynyt Hämeenlinnan tehtaalla seuraamassa, kuinka "ihmelimppu" valmistetaan.

EcoDisc-keksintö on pitkin ja poikin niin raskaasti patentoitu, että kilpailijat eivät millään tahdo saada vastaiskun tapaista aikaan. Kone sai kolmen vuoden etumatkan.

Ilmankos rahaakin virtaa kassaan kuin rännistä. Voitto osaketta kohti nousi viime vuonna 5,31 eurosta 7,25:een. Sijoitetulle pääomalle tuli tuottoa 23,8 prosenttia.

Oman tuottoprosenttinne saatte vertaamalla osakkeenne ostokuitissa näkyvää hintaa siihen osinkoon, jonka maaliskuussa saatte. Luultavasti yllätytte iloisesti!

Rakennussuhdanteet eivät paljon heiluta Konetta. Puolen miljoonan hissin ja rullaportaan huoltosopimukset takaavat työllisyyden ankeinakin aikoina.

Kone Oyj ei ole mikään koko kansan yhtiö. Herlinin suku johtaa ja omistaa sitä jo neljännessä polvessa. Muita osakkeenomistajia on vain 4 300.

Vielä vähemmän omistajia on Marimekolla, 1 800. Yhtiö täytti viime vuonna 50 vuotta ja maksaa juhlan kunniaksi ylimääräistä osinkoa.

Kelpaakin maksaa. Voittoa näkyy syntyvän vuosi vuodelta enemmän. Vanhat mallit käyvät hyvin kaupaksi ympäri maailman. Esimerkiksi Unikko-kangasta myytäisiin enemmän kuin ehditään painaa.

Marimekon osake sopii erityisen hyvin naisille. Johtoryhmään kuuluu vain naisia. Hallituksessa istuu pari miestä siltä varalta, että kettutytöt äityvät aivan kauheasti hyökkäämään Marimekon turkislinjaa vastaan.

Kunnioitan Kirsti Paakkasta. Hän pelasti Marimekon miesten käsistä ja johtaa yhtiötä taitavasti.

Omistaja lähellä

Kone ja Marimekko ovat kelpo esimerkkejä pörssin perhe- ja sukuyhtiöistä. On niitä iso joukko muitakin: Componenta, Nordic Aluminium, Ponsse, Raute, Hackman, Hartwall, Lemminkäinen, Tulikivi, Eimo, Elcoteq, Evox Rifa, F-Secure, Perlos, PMJ Automec, Sysopen, SSH, Vaisala, SanomaWSOY, Kyro ja Leo Longlife.

Pienemmällä I-listalla ei juuri muita olekaan kuin perheyhtiöitä: Benefon, Efore, Elecster, Evia, Honkarakenne, Kasola, Kesla, Larox, Marimekko, Martela, Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Plandent, Suomen Helasto, Tervakosken Puuhamaa, Vaahto Group ja Yleiselektroniikka.

Hyvän osingon maksaminen on perheyhtiöiden paras puoli. 

Ulkomaiset sijoittajat eivät ole järin kiinnostuneita suomalaisten perheyhtiöiden osakkeista. Ne eivät ole kuulemma tarpeeksi likvidejä eli vaihtuvia. Ja kun eivät osakkeet vaihdu, pörssikurssi tuppaa pysymään alhaalla (pääomistajat pääsevät pienellä omaisuusverolla!)

Toisinaan perheyhtiö menee myyntiin. Silloin koittaa pienomistajankin tilimaksun aika. Heidät lunastetaan ulos pääkaupan hintaan, joka on tavallisesti huikeasti yli pörssikurssin.

Juuri ennen joulua ruotsalainen pääomistaja lunasti Suomen Sparin pienomistajia ulos.

Minua miellyttää se, että perheyhtiöissä on isäntä lähellä. Päätökset tehdään nopeasti ja siekailematta.

Isännät ovat toinen toistaan värikkäämpiä persoonia, mikä on tärkeä asia nykyisessä totisessa elämänmenossa.

Erkki Sinkko aikoo osallistua yli 60 yhtiökokoukseen tänä vuonna
Erkki Sinkko

Lukijapalaute ja mahdolliset kysymykset Erkki Sinkolle ovat tervetulleita myös toimituksen kautta sähköpostilla: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi.

 

| Sivun alkuun |