Pellervo-Seuran tahtotilan ydin on, että osuustoiminta on moderni, tunnustettu ja kehittyvä yritysmuoto. Kestävällä taloudenpidolla johdetussa järjestössä on laajasti mukana suomalainen osuustoiminta. Olennaista on, että jäsenyritysten mahdollinen keskinäinen kilpailu markkinoilla ei estä yhteistoimintaa Pellervon piirissä.

Tätä tukee se, että suomalainen osuustoiminta on järjestöllisesti eheytynyt. Verkostomaisesti toimivan Pellervon toiminta on kohdennettu entistä selkeämmin osuustoiminnalliseen ja muuhun jäsenomisteiseen yritysmuotoon ja sen olennaisiin kysymyksiin. Tässä asiantuntijaroolissaan Pellervo haluaa olla tunnettu ja tunnustettu yhteistoimintafoorumi osuuskuntien hallintohenkilöille ja toimihenkilöille sekä muille yhteiskunnan vaikuttajille.

Näin linjataan Seuran strategiatarkistuksessa vuosille 2002-2005, jonka järjestön valtuuskunta vahvisti joulukuussa 2001. Strategiaa oli valmisteltu Pellervon johtokunnassa, sen asettamassa valmisteluryhmässä sekä valtuuskunnan seminaarissa. Kesällä luonnos oli lausuntokierroksella valtuuskunnan jäsenillä. Työlle loi hyvän pohjan kaksivuotinen järjestökierros.

Voimat kokoon pienessä maassa

Pellervon edellinen strategia-asiakirja "Kohti toista vuosisataa" oli vuodelta 1994. Asiakirjassa määritelty järjestön perustehtävä sekä tahtotila olivat edelleen periaatteessa kohdallaan, mutta ohjelman takaa on puuttunut jäsenistön aitoa sitoutumista.

Seura on vuodesta 1994 lähtien halunnut olla pellervolaisten yhteinen uudistusvoima, aatteellinen yhteisö ja palvelukeskus, mutta ajatus ei ole toteutunut läheskään kaikkien jäsenten kohdalla. Ongelma ei siis ole ensisijaisesti palvelut ja tuotteet sinänsä, vaikka niihinkin on kohdistunut kehittämispaineita.

Taisi olla yhteneväinen näkemys, että osuustoimintajärjestön asioiden syvällinen pohtiminen ei ole helppoa. Järjestö on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen laaja osuustoiminnan yhteistyöfoorumi. Pienessä maassa vaikuttava toiminta ei muuten ehkä kunnolla onnistuisikaan. 

Maailman osuustoiminnallisimman maan osuustoimintajärjestöön mahtuu mukaan paljon vaikeita asioita, monia mielipiteitä ja erilaisia painotuksia. Se vaatii paljon suvaitsevuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä.

Pellervo ottaa toiminnassaan huomioon, että sen jäsenet ovat eri tavalla eri aikoina mukana yhteistyössä. Osa ottaa aktiivisesti osaa toimintoihin ja käyttää runsaasti palveluja. Suurelle osalle riittää, että annetaan jäsenyyden kautta yleinen tuki järjestön ponnisteluille osuustoiminnan hyväksi. Tärkeää on, että jäsenyyden odotukset tunnetaan sekä yrityksissä että järjestössä.

Tuki Osuustoiminnan neuvottelukunnalle

Strategialinjauksen ytimenä on se, että pyritään laajentamaan niiden yritysten piiriä, jossa osuustoiminnallisen yritysmallin yhteistä pohdintaa ja kehittämistä tehdään. Linjaukseen sisältyy se, että kavennetaan ja terävöitetään Pellervon toiminnan kärkeä. Se hakee samalla aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja yhteydenpitoa jäseniin parannetaan. Tärkeä vastaus on osuustoiminnan neuvottelukunta, jonka Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ja Pellervo käynnistivät loppuvuodesta 2001.

Pellervo antaa täyden tukensa luonteeltaan epävirallisesti toimivan neuvottelukunnan kehittymiselle. Hyvin toimiva yhteistyö tuo aitoa hyötyä yritysmuodon kehittämiseen, rakentaa hyödyllisiä kontakteja ja luo jäsenten silmissä uutta myönteistä imagoa.

Pellervon pitkän aikavälin tavoitteena on toimia niin, että Suomeen muodostuu yksi yhteinen suomalaisen osuustoiminnan järjestö - työnimenä Osuustoimintakeskus - jossa ovat mukana kaikki osuustoiminnalliset ja jäsenomisteiset yritykset ja yhteisöt.

Uusi järjestörakenne olisi sillä tavalla joustava, että eri osuustoimintaryhmät voisivat toimia järjestön sisällä tai sen rinnalla tarvittaessa melko vapaasti. Siihen, miten Pellervo asemoidaan tähän, on useita vaihtoehtoja. Osuustoiminnan neuvottelukunta on yksi askel tämän tavoitemallin suuntaan.

Kilpailukykyiset palvelut

Pellervo suhtautuu avoimin mielin uusiin organisaatioratkaisuihin. Niiden toteutumisesta ja aikataulusta ei ole kuitenkaan neuvottelukuntaa lukuun ottamatta tietoa. Lähtökohta jatkolle on se, että Pellervoa tarvitaan. Rooli on päälinjoiltaan sama kuin tähän asti eli toiminta osuustoiminnan asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä.

Pellervo pyrkii verkottumaan erilaisten osuustoiminnan osaajien kanssa hyvään yhteistyöhön. Yleislähtökohta nykyiseen tilanteeseen on se, että järjestön tehtäväkenttää tulee pikemmin rajata ja kohdentaa nimenomaan osuustoiminnan yritysmuodon ydinkysymyksiin kuin laajentaa sitä uusille aloille. Seura haluaa olla aidosti koko osuustoiminnan järjestö.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Pellervo tuottaa osuustoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita jäsenistölleen sekä toimii jäsenistönsä edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä. Se toteuttaa tehtäväänsä organisoimalla - tuottamalla joko itse tai verkottumalla muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa - jäsenistölleen tasoltaan ja hintakilpailukyvyltään korkeatasoiset palvelut.

Edunvalvonnan perustehtävä on yritysmuodon ja yrittämismallin yhteiskunnallinen edunvalvonta, imago- ja kehitystyö. Tässä tehdään selkeä rajankäynti viljelijöiden ammatilliseen edunvalvontaan ja suoritetaan kriittinen tarkastelu pellervolaisen elämänpiirin edunvalvontaan aikaisemmin kuuluneisiin yleisempiin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Kehityshankkeissa toteutetaan korkealla asiantuntemuksella tehtyjä kehitysprojekteja, joilla Pellervo voi löytää todellista ja tunnustettua asiantuntemusta jäsenkentässä ja yhteiskunnan asiantuntijaportaassa. Tavoitteena yksi isompi ja kauaskantoisempi projekti 2-3 vuoden välein. 

Pellervon osakkuusyhteisöissä (FCC International, Pellervo-Instituutti, Pellervon Julkaisupalvelu, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja Suomen Gallup Elintarviketieto) kehitetään tavoitteellista omistajapolitiikkaa niin, että osakkuusyhteisöjen palvelut mielletään osaksi Pellervon palvelukokonaisuutta ja synergiat järjestön muiden toimintojen ja myös muiden osakkuusyhteisöjen toiminnan kanssa voidaan hyödyntää. 

Uusosuustoiminnan edistäminen tavoitteisiin

Pellervo-Seura tukee uuden osuustoiminnan kehittymistä ja haluaa uusosuuskuntien toimivan järjestöllisesti piirissään. Uusosuustoiminnan edistäminen on nyt siten virallisestikin otettu mukaan Pellervon järjestöllisiin tavoitteisiin.

Pellervo tulee myös toimimaan aktiivisesti sen eteen, että myös yhteiskunta on aktiivisesti mukana uusosuustoiminnan edistämisessä.

Uusosuuskuntia on tällä hetkellä yli 1100. Pellervo haluaa uusosuuskunnat mukaan ryhmäjäsenenä. Ryhmäjäseniä voi järjestössä olla useita. Tämä edellyttää, että uusosuuskunnat järjestäytyvät ensin keskenään esimerkiksi alueellisesti tai toimialakohtaisesti.

Riittävä yhteydenpito

Informaation kulkuun Pellervon ja jäsenyritysten välillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jalkautumisen kentälle tulee olla jatkuvaa. Jäsenyritysten uudet toimitusjohtajat perehdytetään uran alkuvaiheessa palveluihin ja rooliin osuustoiminnan yhteistyöfoorumina. Toimintaa tuo tutuksi myös mm. Pellervo Foorumi, sähköinen jäsenkirje, joka lähetetään säännöllisesti jäsenyritysten toimitusjohtajille. Pellervo tarjoaa palvelujaan käytettäväksi jäsenyritysten uusille toimihenkilöille järjestettävässä perehdyttämiskoulutuksessa.

Jäsenyrityksen uusi hallintomies - yrityksen niin halutessa - perehdytetään osuustoimintaan yleisesti sekä Pellervon palveluihin ja toimintaan osuuskuntien yhteistyöfoorumina. Tätä varten on pilottivaiheessa osuuskunnan uuden hallintohenkilön paketti, johon kuuluu myös osuustoiminnan yleistietoa, mm. valmisteilla oleva "Osuuskunnan hallintohenkilön opas".

Jäsenhankinta uudelleen käyttöön

Pellervolla on jo vuosisadan ajan ollut syvälle juurtunut periaate, että osuustoiminta ja varsinkaan sen jäsenet eivät kilpaile markkinoilla keskenään vaan toimivat yhteistyössä. Viimeistään 1990-luvulla tilanne on muuttunut perusteellisesti. Osuustoiminnallisten yritysten keskinäinen kilpailu on muuttunut arkipäiväiseksi. Toiminnassa on syytä ottaa tämä realiteettina huomioon siitä huolimatta, että Pellervo edelleenkin toimii yhteistoimintaa edistävänä sillanrakentajana.

Seuran jäseniksi halutaan osuustoiminnallisesti tai osuustoimintaperiaatteita arvostavat yritykset ja yhteisöt. Pellervo tarjoaa jäsenyyttä myös kaikille sellaisille osuustoiminnallisille yrityksille, jotka voisivat jäsenenä olla, mutta eivät kuitenkaan vielä ole.

Pellervo-brandi laadun tae

Pellervolaisuudella on ollut perinteisesti laaja-alainen rooli suomalaisen osuustoiminnan perusarvot ja tavoitteenasettelun sisältävänä yhteenkuuluvaisuutena. Nykyään pellervolaisuus on kuitenkin pirstoutunut Pellervon jäsenkentässä, jos termiä edes enää tunnetaankaan. Pellervolaisuus voisi olla - jäsenten niin halutessa - se tekijä, joka mielikuvatasolla yhdistäisi suomalaisen osuustoiminnallisen yritystoiminnan kokonaisuudeksi ja ylläpitäisi ruohonjuuritasolla tämän vaativan yritysmuodon edellyttämää yhteisöllisyyttä. Pellervolaisuus on tällä hetkellä mietintämyssyssä.

Vastaavasti Pellervo-brandi on tae tähän yritysmuotoon liittyvien yhteisesti tuotettavien palvelujen laadusta ja asiantuntemuksesta. Esimerkiksi PTT, Pellervo-Instituutti ja tämä Osuustoiminta-lehti kuuluvat oleellisina osina tähän ketjuun.

Pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältö kehittyy vähitellen, ei julistuksella. Arvosisältö muodostuu lopulta pitkälti sen mukaan, millainen Pellervo-Seura rakennetaan ja millaisen jäsenkunnan kesken arvosisältöä pohditaan.

Lopuksi Pellervo-nimestä: kaunista, kansallisromanttisen kauden nimeä ei ole syytä hävittää. Sille vain on luotava arvosisältöä, joka tyydyttää osuustoimintaväkeä.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

Pellervon strategiatarkistus vuosille 2002-2005 on lähetetty kaikkiin Pellervon jäsenyrityksiin. Muistioita saa Pellervosta kirjoittajalta, p. 0400-545 989.

| Sivun alkuun |