Pellervo-Seura jatkaa sittenkin

Pellervo-Seuran valtuuskunta teki viime vuoden marraskuussa jossakin määrin harkitsemattoman päätöksen seuran lopettamisesta. Sen keskeiset tehtävät olisi siirretty Osuustoiminnan neuvottelukunnan pohjalle perustettavalle valtakunnalliselle yhdistykselle. Sen keskeisiksi tehtäviksi mainittiin jäsenomisteisen liiketoiminnan kehittäminen ja osuustoiminnan yleinen etujen valvonta. MTK:n yhteyteen olisi perustettu Tuottajaosuustoiminnan valtuuskunta, jonka toimeenpanevana elimenä toimisi Tuottajajärjestöjen osuustoimintavaliokunta. Pellervo-Seuran varallisuus olisi siirretty säätiölle, joka vastaisi Seuran rahoitusosuudesta PTT:ssa ja osallistuisi mahdollisesti myös Pellervo Instituutin hallintoon. Se julkaisisi myös Seuran lehtiä ellei Tuottajaosuustoiminnan valtuuskunta ota niitä julkaistavakseen.

Valtuuskunnan päätös syntyi Pellervo-Seuran merkittävän jäsenen, Osuuspankkikeskuksen ilmoitettua eroavansa Seuran jäsenyydestä. Lopettamispäätökseen vaikutti myös Seuran taloudellisen aseman heikkeneminen rahastosijoitusten tuoton ehtyessä.

Valtuuskunnalla ei lopettamispäätöstä tehdessään ollut täyttä varmuutta uuden yhdistyksen perustamisesta. Jälkeenpäin osoittautuikin, että valtuuskunnan päätös oli perustunut toiveiden varaan. Vaikka yhteistyö Osuustoiminnan neuvottelukunnassa on sujunut sen jäsenten kesken ilmeisen hyvin osoittautui pian, ettei sen kaikilla jäsenillä ollut vielä valmiutta uuden yhdistyksen ja sen vaatiman toimiston perustamiseen.

Valtuuskunta onkin tarkistanut viime vuoden lopulla tekemäänsä päätöstä ja päätynyt Seuran toiminnan jatkamiseen tosin sen organisaatiota keventäen.Valtuuskunnan päätös yli 100-vuotiaan, maineikkaan Pellervo-Seuran toiminnan jatkamisesta ja sen toiminnan keskittymisestä avaintehtäviin on viisas päätös. Se herättää tyytyväisyyttä niin Suomen osuustoimintaväen kuin Seuran henkilökunnankin piirissä. Erityisesti osuuskuntien jäsenet kokevat Seuran toiminnan erittäin tärkeäksi osuustoiminnan keskeisten arvojen vaalijana globalisoituvassa maailmassa.

Pellervo-Seuran jäsenistö jäänee lähes ennalleen. Tosin eräät kaupunkiosuuspankit saattavat Osuuspankkikeskusta seuraten luopua jäsenyydestä. Seuran jäsenistöön kuuluisivat liha-, maito-, kotieläinjalostus- ja munaosuuskunnat, Metsäliitto, osuuspankkeja, osuuskauppoja, vakuutusyhdistykset ja Lähivakuutus, Hankkija-Maatalous ja FSA sekä MTK ja SLC. Muillekin osuustoiminnan arvoihin sitoutuneille olisivat ovet avoinna.

Seuran keskeiset palvelut tulevat säilymään. Ne pyritään kuitenkin jatkossa tuottamaan nykyistä keveämmällä organisaatiolla. Vähemmän tärkeistä palveluista, kuten esimerkiksi "Villingin kesästä" ja "Kesäakatemiasta" tultaisiin luopumaan. Sen sijaan avainpalveluihin tullaan ohjaamaan riittävästi voimavaroja. Seuran ansiokkaat julkaisut, Pellervo ja Osuustoiminta- lehti jatkaisivat ilmestymistään. Varsinkin Osuustoiminta-lehti on niin hallinto- kuin toimihenkilöille vertaansa vailla oleva työväline osuustoiminnallisen yrityksen liikkeenjohdollisissa kysymyksissä. Myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen, PTT:n toiminta on turvattu.

Valtuuskunta lupaa alentaa Seuran ennestäänkin varsin vaatimattomia jäsenmaksuja. Se on päättänyt perustaa myös operaatiorahaston, johon siirrettäisiin Seuran toimintaylijäämää. Sillä rahoitettaisiin jäsenyritysten yhteisiä hankkeita yllättävissä tilanteissa. Mikäli sitä ei käytetä, varat liitettäisiin Pellervo-Seuran pääomaan vahvistamaan järjestön taloutta.

Valtuuskunnan aikaisemmassa päätöksessä mainittua Tuottajaosuustoiminnan valtuuskuntaa ei nyt perusteta. Tuottajaosuuskunnat eivät ilmeisesti olleet kovin innostuneita tulemaan MTK:n alaisuuteen. Ne saattoivat pelätä MTK:n liian suurta vaikutusta niiden liiketoimintaan. MTK:n tehtävänähän on maaseutuyrittäjien toimeentulon turvaaminen, kun taas osuuskunnat ovat vastuussa oman taloutensa kehityksestä. Valtuuskunta lupaa myös hioa pois rooliepäselvyydet tuottajaosuustoiminnan kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Pellervo-Seuran valtuuskunta lähtee siitä, että Osuustoiminnan neuvottelukunnan toimintaa kehitetään tavoitteena valtakunnallinen osuustoiminnan keskusjärjestö. Sillä olisi merkittävä tehtävä osuustoiminnan yhteisten asioiden hoitamisessa. Niitä ovat muiden muassa osuustoiminnan yleisen edunvalvonnan ohella osuustoiminnallisen yritysmuodon ja yrittäjyyden kehittäminen, osuuskuntia koskevan lainsäädännön sekä osuustoimintatutkimuksen ja -koulutuksen kehittäminen. Niin tärkeitä kun nämä tehtävät ovatkin, vaatinee uuden organisaation kehittäminen aikaa. Sen perustamista pyritään nopeuttamaan nyt jossakin määrin tyhjän päälle jääneen Osuuspankkikeskuksen toimesta.

Valtuuskunta teki merkittävän ratkaisun, kun se päätti jatkaa Pellervo-Seuran toimintaa. On todennäköistä, että myös Seuran vuosikokous hyväksyy tehdyn ratkaisun. Seuran jäsenet eivät nyt jää tuuliajolle, vaan ne voivat nojata Seuran tukeen liiketoimintansa kehittämisessä osuustoiminnan arvojen pohjalta. Tärkeää oli, ettei Pellervo-Seuran henkistä perintöä hukattu tilanteessa, jossa kansalaiset alkavat nähdä osuustoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oman elämän hallinnassa, aidosti kotimaisena, tavallisia ihmisiä lähellä olevana vaihtoehtona.

Heikki Haavisto

Ministeri Heikki Haavisto toimi mm. Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana 
vuosina 1979 - 2000. Hän oli keskeisesti perustamassa myös nykyistä 
Osuustoiminnan neuvottelukuntaa, jossa ovat mukana Pellervo-Seura ry.
 ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ry.

| Sivun alkuun |