ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Osuuskuntien omistajuuden ja hallinnon kehittäminen

Suomalaista ja pohjoiseurooppalaista tuottajaosuustoimintaa leimaavat sulautumiset ja keskittyminen, yritysten pieni lukumäärä ja suuri jäsenmäärä, mittava liikevaihto jäsentä kohden, suuri työntekijämäärä ja korkea erikoistumisaste.

Keskittyminen on edennyt samaan tahtiin asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa - toisin kuin muualla Euroopassa. Keskimääräinen jäsenmäärä ja liikevaihto ovat osuuskuntaa kohden suurimpia Tanskassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikki ovat väestöltään pienehköjä valtioita, mutta perinteisiä osuustoiminnan suurvaltoja. Sama pätee monin osin muuhunkin kuin tuottajaosuustoimintaan.

Hallintohenkilön vastuut ovat suuret. Osuuskunnilla on useita sidosryhmiä, joiden talouteen toiminta vaikuttaa. Vakavilla epäonnistumisilla on laajat seuraukset. Toiminta markkinoilla ei ole ruusuilla tanssimista. Se on ryysyillä tanssimista, jos asiat ovat kuralla.

Hyvä hallintotapa ja koulutuksen tarve korostuvat. Välineitä on, sillä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on osuuskuntien johdon koulutuslaitoksia. Koulutukseen kuuluu myös yhteistyö yliopistojen kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen ohella myös julkaisutoiminnalla ja tiedotuksella on merkitystä hyvän lopputuloksen kannalta. Kaikki vakava aivotyö yritysten oman identiteetin ja hyvän hallinnon kehittämiseksi on tarpeen.

Saavatko kaikki hallituksen jäsenet riittävästi ja tasavertaisesti informaatiota yhtiöstä? Perehdytetäänkö hallituksen jäsenet riittävän hyvin yhtiön toimintaan? Ovatko hallituksen jäsenet tietoisia hallituksen jäsenen toimintaan liittyvistä riskeistä? Miten operatiivinen toiminta on organisoitu? Ovatko vastuualueet selkeät? 

Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joita esitetään keskuskauppakamarin asialuettelossa listaamattomien yritysten hallinnon kehittämiseksi (Listaamattomien yhtiöiden hallinnon kehittäminen, corporate governance. Keskuskauppakamari 2006). Luettelo on tarkoitettu niille yrityksille, jotka eivät voi suoraan noudattaa listatuille yrityksille pari vuotta sitten annettua suositusta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja se on tarjolla myös osuuskunnille. 

Listaamattomien yritysten suositus on tehty ensisijassa osakeyhtiöille, mutta siinä kiinnitetään huomiota myös muiden yritysmallien tarpeisiin. Listaamattomat yritykset ovat varsin moninainen ryhmä. Olisikin peräti vaikeaa, ellei mahdotonta laatia täysin yhtenäistä suositusta. Silti läpinäkyvyys, johdonmukaisuus ja tiedonkulun pelisäännöt ovat asioita, joita on tarpeen pohtia kaikissa yrityksissä.

On tärkeää, että suosituksessa on otettu huomioon osuustoiminnan esittämät näkökohdat siitä, että yritystoiminnan moninaisuutta ei ole syytä yrittää pusertaa yhteen muottiin. Pellervo-Seura korosti tätä moninaisuuden ymmärtämistä valmisteluvaiheessa. 

Asialuettelossa huomioidaan erikseen paikallisesti toimivat pankit ja vakuutusyhdistykset, joille todetaan riittävän ryhmätason ratkaisut ja kehitystyö. Edelleen huomioidaan uudet pienosuuskunnat, jotka hakevat käypiä toiminta- ja hallintomalleja. Näille katsotaan hyväksi laatia oma täsmennetty suositus. Pohdinnan arvoinen aloite. 

Moninaisuuden huomioon ottamista on sekin, että vaikka suurimmille eli laajasti omistetuille, alueellisesti ja valtakunnallisesti toimiville osuuskunnille ja keskinäisille yrityksille suositellaan listayhtiöille tarkoitetun suosituksen noudattamista, huomioidaan poikkeukset hallintoneuvoston ja hallituksen osalta.

Perustana osuustoiminnallisten yritysten hallintoon vaikuttavat osuuskuntalaki sekä osuuskuntien tai osuuskuntaryhmien omat säännöt, käytännöt ja ohjeistus. Apuna ovat myös Pellervon omistajaohjaustyöryhmän mietintö, osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja ja aatteellisena lähtökohtana osuustoiminnan kansainväliset periaatteet. Listatuille ja listaamattomille yrityksille suositukset toimivat lisänä.

Kysymys on viime kädessä vastuullisesta suomalaisesta omistajuudesta. Siitä kertoo osuustoiminnan osalta tämän lehden välissä jaettava Osuustoiminnan neuvottelukunnan uusi julkaisu. Sen tarkoitus on muistuttaa, että toimiva talous rakentuu erilaisista yritysmuodoista ja yrittämisen malleista, jotka ovat yhtä arvokkaita ja kaikkien niiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Asiaan palataan Pellervon Päivässä 2006 ja seuraavassa Osuustoiminta-lehdessä.

Monella mallilla voi saada hyvää aikaan. Mikään malli ei yksin takaa hyvää lopputulosta. Hyvät ihmiset ratkaisevat onnistumisen.


Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |