ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

 

Menestysreseptit arvioitavina alueseminaarissa  

Osuuskunnat pärjäävät vain, jos ne pystyvät sopeutumaan markkinoiden muutoksiin. Keski-Pohjanmaa hakee talouden kasvuvoimaa koulutuksesta ja tiiviimmästä yritysyhteistyöstä. Tämä selvisi Pellervo-Seuran alueseminaarissa Kokkolassa.

Osuustoiminta-lehden tekemän kartoituksen perusteella Keski-Pohjanmaa oli viime vuonna Suomen osuustoiminnallisin maakunta. Osuuskauppa KPO on yksi alueen vahvoista toimijoista, kaupan alalla maakunnan ylpeys. Siten se oli edustettuna myös Pellervon alueseminaarissa.
KPO:n hallituksen jäsen Ulla Lax sanoo KPO:n luottamustyön opettaneen hänelle paljon; tunne omistajuudesta on sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti suuri voimanlähde. Laxin mukaan nykyiset yritysmaailman käsitteet, kuten tiimityö, verkostoituminen ja ympäristövastuu vaikuttavat luottamustyöhön KPO:ssakin – ja ovathan käsitteet olleet mukana osuustoiminnassa koko ajan.
– Ne myös motivoivat vaikuttamaan. Ja kun bisnes on lähellä ihmistä, myös S-Pankin tapaiset uudet innovaatiot koetaan omaksi, sanoo Lax.

Yksityinen ja julkinen
tiiviimpään yhteistyöhön

Talouden vilkkaus on Keski-Pohjanmaalla luonut uskoa tulevaan. Lasten ja nuorten määrässä koko maakunta on Suomen parhainta aluetta. Maakunnan väkiluku ylittänee 71 000 asukasta vuoden alkupuolella, mikä on ennusteita nopeampaa kehitystä. Keski-Pohjanmaalla on lisäksi melko vähän työttömiä.
Keski-Pohjanmaan liiton kehittämisjohtaja Kaj Lyyski varoitti kuitenkin tuudittautumisesta hyvänolon tunteeseen. Lyyskin mukaan maakunnan tulevaisuuden evääksi ei yksin riitä valtioneuvoston pari vuotta sitten aloittama kunta- ja palvelurakenteen uudistukseen pyrkivä Paras-hanke.
Osuustoiminnassa korostuva yhteistyön tärkeys tuli esille myös kehittämisjohtaja Lyyskin puheenvuorossa.
– Keski-Pohjanmaalla tarvitaan strategista yhteistyöajattelua ja toimenpiteitä kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla. On selvää, että valtiohallinnon palvelujen organisointi ei ratkaise kilpailukykyämme.
Hänen mielestään yksityisen ja julkisen sektorin on tehtävä nykyistä tiivimpää yhteistyötä, jotta koko maakunta saataisiin kasvuun.

Kolikon
kaksi puolta

Kuten aiemmissa alueseminaareissa, myös Kokkolassa oli koulutus esillä.
Kokkolan seutukunta tarjoaa ammattikorkeakoulutason opetusta, ja vientiyrityksiä riittää. Kaustisen seutukunnan alueella taas korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja on vähän ja työvoiman määrä vähenee väestön ikääntymisen myötä. Toisaalta ikääntyvä väestö tarvitsee lisää sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.
Lyyski korostikin koulutuksen merkitystä hyvinvoinnin luomisessa.
– Kokonaisuutena Keski-Pohjanmaalla on Suomen keskiarvoa matalampi koulutustaso, mutta nuoret keskipohjalaiset ovat koulutetumpia kuin Suomessa keskimäärin.
Suuri osa korkeasti koulutetuista keskipohjalaisista asuu kuitenkin maakuntarajojen ulkopuolella.
– Työvoiman osaaminen ja toimiva infrastruktuuri ovat tärkeitä asioita, sillä Keski-Pohjanmaa on vahva yrittäjyysmaakunta, ja kasvavien yritysten tarpeet pitää huomioida myös koulutuksessa nykyistä paremmin.
Yritysten vaateisiin on Lyyskin mukaan Keski-Pohjanmaalla jo reagoitu. Uuden maakuntaverkon nopeat yhteydet tuovat valokuitua joka kotiin sadan megan teholla. Junaliikenteessä taas Kokkolan-Ylivieskan kaksoisraide vahvistaa alueen logistista asemaa.
Suurteollisuudenkin mahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla ovat hyvät. Ullavaan on rakennettu Länsi-Euroopan ainoa litiumkaivos, joka tarjoaa 70–80 uutta työpaikkaa. Alueella on lisäksi muitakin lupaavia esiintymiä.

Kokkolasta
suuri maitopitäjä

Keski-Pohjanmaalla osuustoiminnan merkitys näkyy esimerkiksi elintarvikepuolella. Kokkolasta tulee Suomen suurin maitopitäjä, kun Suur-Kokkola syntyy ensi vuoden alussa. Yhdistyvien kuntien asukasluku tulee olemaan noin 45 000.
Paikallista tuottajanäkökulmaa Kokkolan alueseminaarissa esitteli Milka Meijeriosuuskunnan edustajiston puheenjohtaja Mats Brandt. Hänen mukaansa maailmanmarkkinoiden myllerryksessäkin osuuskunnilla on oltava vahva markkina-asema, mikä edellyttää yritysten kilpailukyvystä huolehtimista.
Brandt otti esimerkiksi Tanskan, jossa meijerijätti Arla joutui vuodenvaihteessa erikoiseen tilanteeseen, kun 187 tanskalaista ja kymmenen ruotsalaista maidontuottajaa jättivät osuuskunnan tuottajahintoihin pettyneinä.
Viljelijät perustivat yksityisen Danish Dairyn ja alkoivat viedä maitonsa Saksaan miljoonan kruunun sopimussakkoa uhmaten.
– Viljan ja maidon maailmanmarkkinahinnat ovat ennustamattomia. Tässä viitekehyksessä osuustoiminnan on pystyttävä kilpailemaan. Kun hinnat nousevat ennustamattomasti, maidontuotanto ja viljely alkavat kiinnostaa sijoittajia. Arla päätyi maksamaan ns. logistiikkalisää, joka suosii suuria tiloja. Tämä tarkoittaa, että isommista maitoeristä maksetaan myös suurempaa hintaa, totesi Brandt.
Vuodessa 500 000 litraa tuottavat tilat saavat 2,5 äyriä lisää, kun 2,5 miljoonaa litraa tuottavat saavat 9,5 äyriä lisähintaa. Jopa 86 % osuuskunnan jäsenistä kannatti uutta hintapolitiikkaa.

Yhtenäinen tuottajahinta
koetuksella

Suurin osa tuottajista on jo palannut takaisin Arlaan, mutta esimerkki osoittaa, että osuuskunnan on elettävä vallitsevan tilanteen mukaan.
Mats Brandtin mukaan haasteet osuustoiminnan kentällä ovat lisääntyneet, kun tuottajien kirjo ja kokoero ovat laajentuneet.
– Milka muuttui tuottajaosuuskunnasta hankintaosuuskunnaksi, koska emme pärjänneet bulkkituotteilla. Yrityksestä on pidettävä huolta, jotta tuottajista ei tule traktorikuskeja Unileverille ja Nestlélle.
Alueseminaarissa kommenttipuheenvuoron esittänyt Hämeenlinnan osuusmeijerin hallintomies Olli Palmu totesi, että tuottajille ei voida tulevaisuudessa maksaa enää tietyn kaavan mukaan, vaan tuottajahinta voi nousta ja laskea maailmanmarkkinahintojen mukaan.

Vastuullinen
vaihtoehto

Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström korosti osuustoiminnan perusperiaatteita alati kiristyvässä kilpailussa, jota leimaa pörssiyhtiöiden suoraviivainen omistajapolitiikka.
– Osuustoiminnassa hallinto on demokraattista ja läpinäkyvää. Keskustelu ja päätöksenteko tapahtuvat avoimessa hengessä, jossa oman edun tavoittelu on vierasta, sanoi Borgström.
Hänen mukaansa paikallisuus on osuustoiminnalle ominaista. Valtakunnallinen aluerakenne osaltaan mahdollistaa yhteisten päämäärien asettelun.
Borgström otti kantaa myös yritysten vastuukysymyksiin. Omatuntotaloudessa maailmaa ei muuteta hyväntekeväisyydellä vaan bisneksellä, joka tekee hyvää. Borgström selvensi omatuntotalouden käsitettä.
– Se on vastavoima sairaan itsekkyyden ajalle, jossa voitontavoittelu on ainoa yritysten toimintaa ohjaava tekijä. Omatuntotaloudessa vastuullisuuden syventäminen on luonnollinen osa yrityksen toimintatapaa. Vastuullisuus luo parhaimmillaan myös pohjan koko yrityksen olemassaololle.
Osuustoiminnan arvomaailmaan mahtuvat sekä tietoisuus ilmastomuutoksesta että eettisistä kysymyksistä.

Brändiajattelua
ruohonjuuritasolla

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa näki kasvuvoiman tulevan osuustoiminnan ruohonjuuritasolta.
Moni keskipohjalainen kunta on kuulu osaavista kädentaitajistaan ja korkeatasoisesta kulttuuristaan. Puheenjohtaja Vähämaa totesi myös oman maakuntansa, Kainuun, kulttuuri- ja taidealan osaajien lähteneen innokkaasti mukaan osuustoimintaan, sillä osuuskunnan perustaminen ei vaadi suuria pääomia. Pienosuuskunnat eivät myöskään kaihda tuotesuunnittelussa räväkkyyttä eikä poikkeamia valtavirrasta.
– Käsityöläisten ja taiteilijoiden osuuskunnat ovat alkaneet menestyä omaperäisten liikeideoidensa ansiosta. Osuustoiminta on toisaalta jo itsessään eräänlainen brändi, joka myy.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi



| Sivun alkuun |