Neljä Suomen menestyksen kulmakiveä

Yrittäjähengen ja yritystoiminnan ansiosta Suomi on noussut yhdeksi maailman vauraimmista kansakunnista. Yritysten laajeneminen, investoinnit ja mittavat panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat nostaneet tuottavuutta siten, että kokonaistuotanto henkeä kohden on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Suomen talousmallissa osuustoiminnalla ja osuustoimintayrityksillä on ollut olennaisen tärkeä merkitys. Osuustoiminta on menestystarina.

Yrittäjyydessä onnistuminen ratkaisee

Yrittäjyys edellyttää laajoja tiedollisia, taidollisia ja henkisiä valmiuksia. Ristiriitaista onkin, että paremmin koulutetut ovat haluttomimpia hakeutumaan yrittäjiksi.

Elintason nousun ja koulutustason paranemisen myötä ”näyttämisen tarve” on monella väistynyt. Työntekijän tai palkkajohtajan roolin koetaan olevan helpompi, turvallisempi ja vapaampi.

Yrittäjyyden kynnys on korkealla. Suuret henkilökohtaiset riskit, sitoutuminen ja ajankäyttö, yritystoiminnan sääntely monissa muodoissaan, työvoiman palkkaukseen liittyvä byrokratia ja korkeat sivukustannukset mietityttävät monia yrittäjiksi aikovia.

Osuustoimintamalli yhteisyrittäjyytenä käytännössä madaltaa ja helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Yhteiskunnan tulisikin syventyä osuustoimintamalliin nykyistä paremmin.

Omistamisessa ja yrittämisessä myös tunne on edelleen vahvasti mukana. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat edesmenneen Einari Vidgrenin tapaiset yrittäjäpersoonat. Tunnetta ei voi väheksyä myöskään puhuttaessa suomalaisten osuuskuntien synnystä ja kasvusta, vaikka taloudelliset perusteet ovatkin ensisijaisia missä tahansa bisneksessä.

Suomen keskeiset menestyksen kulmakivet ovat: Yrittäjyys kaikissa muodoissaan Investoinnit, innovaatiot ja tuotekehitys Julkisen sektorin tehostaminen ja uudistuminen Koulutus, opetus ja tutkimus

Vahva tase turvaa investoinnit

Yritysten menestyminen edellyttää vastuullisia, kasvollisia omistajia, jotka ovat valmiita sijoittamaan pääomia yrityksiin ja ottamaan hallittua riskiä. Näin turvataan yritysten kasvu ja investoinnit.

Suomen pankkikriisin jälkeen veropolitiikan tavoitteena oli vahvistaa yritysten vakavaraisuutta ja suhdannevaihtelujen sietokykyä. Tätä linjaa ei pidä millään tavoin muuttaa nyt, kun maailman talouden kriisi on kiristänyt yritysten rahoitusta.

Vahva tase merkitsee yrityksille paljon. Hyvä omavaraisuus helpottaa luoton saantia ja mahdollistaa investoinnit aikana, jolloin yritysluottojen vaatimukset ovat kiristyneet ja kansainväliset luottolaitokset ovat vetäytymässä reuna-alueilta kuten Suomesta.

Veropolitiikan pitää tukea kotimaisten pääomamarkkinoiden kehitystä ja kasvua sekä kannustaa eri tahoja sijoittamaan pääomaa yrityksiin kaikissa muodoissaan olivat kyseessä sitten osakkeet tai osuuspääomat.

Julkiset palvelut saatava kuntoon

Näköalattomuus vaivaa nykyisin kuntapäättäjiä, mistä kertovat sekalaiset järjestelmät sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Tietotekniikan mahdollisuudet ovat aivan vajaakäytössä ja tuottavuuden kehitys on heikko.

Palvelujen järjestämiseksi tarvitaan uusia ennakkoluulottomia malleja, kuten osuuskuntia, joita mm. professori Esko Kumpusalo Kuopion yliopistosta on tuomassa sosiaali- ja terveysalalle (ks. OT 6/09).

Osuuskuntamuoto sopisi myös monien kansallisesti ja paikallisesti tärkeiden palvelujen – kuten laajakaistayhteyksien – järjestämiseen, mutta ot-malli ei ehkä vielä ole tällä saralla tarpeeksi tunnettu.

Opetus, koulutus ja tutkimus

Suomen koulutusjärjestelmä kerää kiitosta maailmalla ja myös yliopisto-opetus sekä tutkimus nauttivat laajaa arvostusta.

Yhteiskunnan pitää varmistaa menestyksemme myös pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta tarvitsemme myös tässä tehostamista ja uusien menetelmien ja innovaatioiden käyttöönottoa.

Osuustoimintamalli voidaan ymmärtää myös sosiaalisena innovaationa, vaihtoehtona yksinyrittämiselle. Se voi tehostaa ja tasa-arvoistaa hyvinvointia suomalaisessa yhteiskunnassa. Olisikin tärkeää saada se mukaan yrittäjyyskasvatukseen koko koulujärjestelmässämme.

Pellervo on mukana Osuustoiminnan neuvottelukunnassa, jonka tarkoituksena on edistää osuustoiminnan opetusta ja tukea tätä esim. rahoituksen muodossa. Vuosittainen Osuustoimintatutkimuksen päivä sekä Yrittäjyyskasvatushanke ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä yhteistyöllä on jo saatu aikaan.

Osuustoiminnan verotavoitteet

Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnassa (SONK) on pidetty tärkeänä, että verouudistuksen tavoitteeksi asetetaan vakaan talouskasvun tukeminen kotimaisten pääomamarkkinoiden kehitystä edistämällä sekä kotimaista osakesijoittamista ja -säästämistä kannustamalla. Keskustelussa on tullut esille mm. seuraavia verotuksen uudistamiseen liittyviä tavoitteita, jotka ovat tärkeitä myös osuustoiminnallisen yrityselämän kannalta:

Yhteisö- ja pääomatuloverotus mitoitetaan kokonaisuutena niin, että verotus palkitsee riskinottohalukkuudesta ja kasvuhakuisuudesta, kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseitaan sekä parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Yhteisöverokantaa alennetaan yritysten investointien ja kasvun kannustamiseksi.

Oman pääoman ehtoista rahoitusta tukevia verokannusteita on lisättävä, jotta omasta pääomasta tulee yrityksille aiempaa kilpailukykyisempi rahoitusvaihtoehto.

Osinkojen ja osuuspääoman korkojen verotuksessa siirrytään kohti yhdenkertaista verotusta ottaen huomioon, että listaamattomien yhtiöiden osinkojen osalta se on jo osaksi toteutettu samoin kuin pienten osuuskorkojen osalta. Nämä on tarve yhtäläistää, mikä oli istuvan hallituksen ohjelmassakin, mutta jäi toteuttamatta.

Perintö- ja lahjaveron sijasta aletaan periä veroa vasta perityn tai lahjana saadun omaisuuden luovutuksen yhteydessä realisoituvasta luovutusvoitosta. Näin onkin menetelty vastikään mm. Ruotsissa. Olisikin tärkeää tutkia, mitä vaikutuksia sillä on ollut.

Martti Asunta

Kirjoitus perustuu Pellervon hallituksen puheenjohtajan Martti Asunnan puheeseen Pohjois-Savon seminaarissa Lapinlahdella 4.2.2011.
Suomalaisen osuustoiminnan vaalitavoitteet 2011 »

| Sivun alkuun |