kirjaimittain.gif (7478 bytes)

OSUUSTOIMINTAA
löytyy kaikkien suomalaisten tarpeisiin

Suomeen on kehittynyt poikkeuksellisen monipuolista osuustoimintaa kaikkien ihmisten erilaisiin, muuttuviin tarpeisiin. Jokainen suomalainen voi löytää joukosta itselleen omimmat yritykset – tai jos ei löydä, niin voi jopa perustaa uuden osuuskunnan itse.
Maaseudulla eri osuuskuntien jäsenyyksiä on nykyisin yleisesti 3 - 6 pekkaa kohti.

OSUUSTOIMINNAN
AJATON IDEA.
Ihmisten yhteistyö on osuustoiminnan
kantava voima niin
meillä kuin muualla. Erilaiset
ihmiset yhdistävät työtä ja omaa
osaamistaan osuuskunnissa ja
niiden omistamissa yhtiöissä.
Lisäksi järjestötasolla keskenään
kilpailevatkin osuustoimintayritykset
voivat olla mukana
yhteistyössä yhteisten päämäärien
hyväksi.
Kuva: Rodeo

Osuustoiminta-lehti on pitkään jaotellut suomalaisen osuustoiminnan neljään päälohkoon. Pohjana on jäsenten pääintressien tunnistaminen. Päälohkot ovat silloin tuottaja-, kuluttaja- ja palveluosuustoiminta sekä vielä tarkemmin luokittelematon pienosuustoiminta.


OSUUSTOIMINTAYRITYSTEN TUOTTEITA.
Tyypillinen suomalainen ruokakori sisältää monia osuustoimintayritysten valmistamia ja markkinoimia tuotteita, joissa liputetaan vahvasti kotimaisuuden puolesta. Tänä päivänä kuitenkin elintarvikeketjun sisäinen tulonjako herättää lisääntyvää keskustelua, jossa tuottajaosuustoiminta ja kuluttajaosuustoiminta näyttävät olevan vastakkaisella puolella pöytää.
Jäsenten selkeät pääintressit tuovat osuustoimintayrityksille myös liiketoiminnallista etua, mutta esimerkiksi alueelliset tai henkilökohtaiset sivuintressit saattavat kuitenkin ajoittain sekoittaa toimintaa.

Osuustoiminnassa esimerkiksi paikkakuntakohtaisten sivuintressien korostuminen valtakunnallisilla tai kansainvälistyvillä markkinoilla toimivan yrityksen sisällä on välillä tuottanut ongelmia. Järvi-Suomen Portin kohtalo on tästä tuorein esimerkki. HKScan osti Portin viime vuonna osaksi konserniaan, mutta moni osuuskunnan jäsen valitettavasti menetti osuuskunnalle maksamansa pääomat.

Tuottajat ja kuluttajat

Tuottajaosuustoimintaan luetaan maa- ja metsätaloustuottajien omistamat ot-yritykset kuten Metsäliitto, Valio, HKScan, Atria, Munakunta ja pohjoismaisen yhteistyön rakentanut kotieläinjalostaja Faba. Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikoilla toimii lisäksi suuria vihannesosuuskuntia.

Jäsenten pääintressi tuottajaosuuskunnissa on tunnetusti saada tuottamansa tuotteet markkinoille mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman kannattavaan hintaan. Tavoitetta tukevat myös osuuskuntien järjestämät neuvonta- ja tuottajapalvelut.

Kuluttajaosuustoimintaan puolestaan kuuluvat osuuskaupat. Suurin ja kantavin rooli on S-ryhmällä ja sen osuuskaupoilla, mutta myös osuuskunta Tradeka-yhtymä omistaa edelleen siivun Suomen Lähikaupasta sekä hotelli- ja ravintolayhtiö Restelin kokonaan.

Kuluttajaosuuskunnissa jäsenten intressi on saada ostamansa tuotteet mahdollisimman laadukkaina ja edulliseen hintaan. Elintarvikkeiden kaupassa tulee tällöin näkyviin tuottajien ja kuluttajien intressien ristiriita. Se näkyy osin julkisuudessakin elintarviketeollisuuden ja kaupan välisenä väreilevänä pienenä jännitteenä.



Kuluttajaosuuskuntia ovat myös sähkö-, puhelin- ja vesiosuuskunnat. Kansainvälisesti myös asunto-osuuskunnat luetaan kuluttajaosuustoimintaan.
Suomessa asunto-osakeyhtiöistä säädetty laki on hyvin lähellä yhteisöllistä osuuskuntamallia, joten meillä asunto-osuuskunnat eivät ole monien muiden maiden tapaan yleistyneet.

Palveluiden saatavuus ja hinta

Palveluosuustoimintaan laskemme puolestaan osuuspankit, POP Pankit ja koko keskinäisen vakuutustoiminnan. Keskinäisiin kuuluvat esimerkiksi Lähivakuutus-ryhmä ja Tapiola. Niille on juuri valmistunut pitkään kypsytelty keskinäinen fuusiosuunnitelma. Lähivakuutuksen Erkki Moisanderista tulee yhdistyvän liikkeen pääjohtaja, kun Tapiolan Asmo Kalpala jää ensi vuonna eläkkeelle.

Kaikkien palveluosuuskuntien intressi on palvella yhtä lailla niin tuottajia kuin kuluttajia. Ne eivät toimi maataloustuotteiden myyjinä tai ostajina. Esimerkiksi osuuspankin jäsenen pääintressi on saada mahdollisimman hyvät pankki- ja vakuutuspalvelut edulliseen hintaan itse toivomallaan tavalla.

Paikallisten palveluiden säilyminen esimerkiksi maaseutupaikkakunnilla ei enää nykyisin ole mitenkään varma asia. Mutta osuuspankit sieltä yleensä viimeisinä vetäytyvät, jos silloinkaan.

Hyvin hoidettu talous tietysti auttaa paremmin säilyttämään kohtuullisesti palveluita pienellä tappiollakin. Nykyiseen ajan ja kilpailun henkeen tosin kuuluu, että jatkuvia tappioita ei liikkeenjohto halua pitkään katsella.

Etenkin liikepankeissa palvelupisteiden kovaa karsimista on perusteltu nettipalvelujen läpilyönnillä, mutta ihan kaikille asiakkaille ja kaikkiin elämäntilanteisiin perustelu ei kunnolla istu.

Kehittyvää pienosuustoimintaa

Jos ihan ominta osuuskuntaa ei itselle löydy, niin jokainen voi toki aina vapaasti perustaa yhdessä kavereiden kanssa ihan uudenkin osuuskunnan. Joustavasti itsensä työllistäminen on ollut selvimpiä tarpeita uusia osuuskuntia rakennettaessa Suomeen.

Pienosuustoiminnasta huomattava osa on palveluosuuskuntia – kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, siivous-, rakennus- ja remontointipalveluita.
Mutta pienosuuskuntien joukosta löytyy myös sekä tuottaja- että kuluttajaosuuskuntia. Suurin yksittäinen pienosuuskuntien ryhmä ovat vesiosuuskunnat, joita on jo lähes 1500. Ne rakentuvat kuluttajaintressin pohjalle: motiivina on tarve saada omalle alueelle vesihuolto mahdollisimman hyvin ja edullisesti.

Osuustoiminta työllistää lisää

Suomalaiset osuustoimintayritykset työllistävät yhteensä jo noin 106 000 henkeä. Perinteinen osuustoiminta työllisti vuonna 2010 noin 101 000. Lisäksi pienosuustoiminnan työllistämisarvio oli noin 4 800 kokoaikaisiksi työpaikoiksi laskettuna.

Osuustoimintayritysten henkilöstö on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenellä. Vuonna 2000 työllisyysvaikutus oli vain reilu 80 000. Selvästi suurin työllistäjä on nykyisin S-ryhmä, jonka palkkalistoilla on jo noin 40 000 henkeä.

Osuustoiminta-lehden seurannassa olevat yhteensä 420 Suomen suurinta ot-yritystä keräsivät 2010 liikevaihtoa reilut 32 miljardia euroa. Siinä oli kasvua vuodessa 10 %.

Mauno-Markus Karjalainen

Markkinoiden kova logiikka kannattaa osata »
Uusia osuuskuntia tarvitaan maatilayrittäjän toiminnan tueksi »
Osuustoimintaa löytyy kaikkien suomalaisten tarpeisiin »

| Sivun alkuun |