HTM Hannu Nyyssölän yrittäjyyden väitöskirja Omistajaohjaus, sisäinen yrittäjyys ja tuloksellisuus ammattikorkeakouluissa tarkastettiin maaliskuussa Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä oli dosentti Pentti Rauhala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimusongelma oli, asettaako ammattikorkeakoulujen tavoitteet omistaja, henkilöstö vai opetusministeriö, ja mitä mieltä nämä ryhmät ovat koulujen tuloksellisuudesta.
Omistajat asettivat omasta mielestään kouluille selkeät päämäärät. Mutta henkilöstön mielestä ne olivat kuitenkin epäselviä, ja työntekijät pitivät omistajia passiivisina. Koulun itsensä asettamat tavoitteet eivät henkilöstön mielestä olleet aina selkeitä, mutta henkilöstö oli kuitenkin omistajia aktiivisempi pyrkiessään tavoitteisiinsa.
Vaikka sekä omistajat että henkilöstö katsoivat tärkeimpien tavoitteidensa olevan yhdensuuntaisia ministeriön tavoitteiden kanssa, kouluissa koettiin silti ristiriitaisuuksia. Esille nousi tavoitteiden mieltäminen ja tärkeysjärjestys.

Omistajaohjaus selittyi omistustaustalla

Omistajuus jakautui henkiseen ja juridiseen omistajuuteen. Sen kokemisen ja omistajaohjauksen välillä oli selkeä riippuvuus. Mitä voimakkaampaa henkinen omistajuus oli, sitä vahvemmalta näytti omistajaohjaus. Sen määrä vaihteli koulujen omistustyyppien mukaisesti. Asialla on hyvin mielenkiintoinen kytkentä myös osuustoiminnan ja muiden yritysmuotojen paljon puhuttuun omistajaohjaukseen.
Kaupunkien suoraan omistamissa kouluissa omistajaohjaus oli vähäisintä. Eniten ohjausta oli osakeyhtiöiden ja säätiöiden omistamissa kouluissa. Omistajaohjauksella pyrittiin voimakkaimmin ajamaan alueellisia etuja, vaikka opiskelijoiden ja työmarkkinoiden intressit tunnustettiin suuremmiksi.

Sisäinen yrittäjyys kantaa

Henkilöstöllä oli potentiaalia yrittäjämäiseen toimintatapaan. Sisäisen yrittäjyyden kehittyminen vaatisi kuitenkin työntekijöiltä nykyistä suurempaa riskinottohalua ja -kykyä sekä parempaa tilaisuuksien tunnistamista. Johdon puolestaan tulisi vähentää kontrollia ja byrokratiaa sekä lisätä henkilöstön valtuuksia.
Henkilöstön sisäisen yrittäjyyden määrä korreloi merkitsevästi kouluille asetettujen tavoitteiden selkeyden ja tavoitteisiin pyrkimisen aktiivisuuden kanssa.
Opetusministeriö piti tuloksellisina niitä ammattikorkeakouluja, jotka sijoittuivat hyvin sen määrittelemissä panos-, prosessi- ja suoritemittauksissa. Kun tuloksellisuutena pidettiin ministeriön tavoitteiden lisäksi myös omistajien, henkilöstön, sidosryhmien ja opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamista, ministeriön mittaama ja omistajien sekä henkilöstön mieltämä tuloksellisuus eivät korreloineet. Myös omistajien ja henkilöstön näkemykset koulun tuloksellisuudesta erosivat.
Nyyssölä sovelsi väitöskirjassaan yritysmaailmassa syntyneitä omistajaohjauksen ja sisäisen yrittäjyyden teorioita ammattikorkeakouluihin.
Tuloksia voidaan hyödyntää sekä koulujen johtamisessa että omistajien strategiatyössä. Työ antaa suuntaviivoja myös mahdollisten uusien, yhdistyvien ammattikorkeakoulujen omistuspohjien harkintaan.

Lisätietoja: hannu.nyyssola@haaga.fi

| Sivun alkuun |