Nyt jo 84 prosenttia!
eräti 84 prosenttia suomalaisista aikuisista ilmoittaa olevansa jonkun osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyhtiön tai -yhdistyksen jäsen. Tämä luku oli 59 % vuosikymmen sitten, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran. Viljelijät ovat vielä monta askelta pidemmällä, sillä valtaosalla heistä on useita jäsenyyksiä. Vähintään yhdessä osuuskunnassa ilmoittaa olevansa jäsenenä 97 % vähintään neljässä vielä peräti 66 % viljelijöistä. Näillä luvuilla ollaan varmasti maailmanmestaruusmittelöissä.
Pellervo-Seuran tilaama ja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n tekemä suuri suomalaisten asennetutkimus osuustoimintaa kohtaan kertoo, että lähes puolet väestöstä suhtautuu osuustoimintaan erittäin tai melko myönteisesti. Kielteisesti suhtautuvia on vain muutama prosentti. Kielteisesti suhtautuvien pieni määrä on iso asia.
Vakaa taloudenhoito, jäsenlähtöinen liiketoiminta, asiallinen viestintä, irrottautuminen luokkapohjaisesta ajattelusta ja osuustoimintaliikkeen hyvä yleinen kehitys selittävät paljon myönteisyydestä. Myönteinen perussuhtautuminen avaa osuuskuntien toiminnalle ja tiedotukselle hyvän etenemistilan.
suustoiminnan suurimpina vahvuuksina pidetään etujen tuottamista asiakkaille, paikallisuutta, yhteistoimintaa ja suomalaista omistusta. Naisilla suomalainen omistus oli peräti ykkösenä. Osuuskuntien roolia suomalaisen omistuksen takuuna pitävät tärkeänä kaiken ikäiset, mutta se korostuu peräti keskeisimpänä vahvuutena, kun tullaan yli 50-vuotiaisiin.
Kilpailukykyiset hinnat ovat yleisimmin mainittu peruste osuuskunnan jäsenyyteen. Osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautus ovat tärkeitä syitä osuuskauppojen jäsenyydelle. Myös OP-Pohjola -ryhmän jäsenistä yli viidennes pitää bonuksia keskeisenä jäsenyyden perustana. Metsäliiton ja viljelijäosuuskuntien jäsenyydessä korostuvat osuuskunnan toimiminen varmana markkinointikanavana. POP-ryhmän jäsenyyden perusteena on muita useammin osuustoiminta-aate ja vahvasti paikallisesti toimivassa Lähivakuutuksessa vakuutuksenottajien tunne siitä, että yhdistys tunnetaan paikkakunnalla omaksi yritykseksi. Aate korostuu nimenomaan miesten, vanhempien ikäluokkien ja maaseudulla asuvien keskuudessa.
Silti vain kymmenesosa ihmisistä kokee tuntevansa osuustoimintaa hyvin. Vanhimmissa ikäluokissa tunnettuus on suurinta. Kokemukseni mukaan laajalevikkisissä osuuskuntien jäsenlehdissä kerrotaan oman osuuskunnan ja yritysryhmän asioista, mutta jäsenomisteisen yritysmallin idea ei ole riittävän laajalti kirkastunut. Lisätietoa ja ajatuksen sisäistämistä tarvitaan edelleen.
Nykyaikainen tapa viestiä osuustoiminnan ideasta on pysyvä työkenttä osuuskunnille ja niiden järjestöille, koska aina uudet ikäluokat uusine ajatuksineen varttuvat aikuisiksi.
ilpailupaineessa yritykset ovat vuosien saatossa sillä tavalla samankaltaistuneet, että osuuskunnat ovat omaksuneet osakeyhtiöiden parhaita toimintamalleja ja osakeyhtiöt ovat puolestaan omaksuneet osuuskuntien parhaita toimintamalleja. Eroaako siis osuustoiminta ja keskinäisyys muusta yritystoiminnasta periaatteiltaan tai muutoin? Neljännes vastaa kyllä, seitsemän prosenttia ei ja loput eivät osaa sanoa varmasti. Osuustoiminnalla on oma profiili, mutta paljon on vielä kehittämisvaraa.
Osuustoiminnan arvoihin ja periaatteisiin pohjaava ajattelu on vankassa asemassa. Jäsenten arvostamissa asioissa toimialansa tehokkaimmat jäsenlähtöiset liiketoimintamallit yhdistettynä moninaiseen tasapuolisuuteen ja kohtuullisuuteen ovat hyvässä kurssissa ihmisten keskuudessa.
yt on jatkotyön paikka. Tutkimus ei ole prosessin loppu vaan startti.
On peräti mielenkiintoista käydä niin yrityskohtaista kuin yleisempää keskustelua asennetutkimuksen laajasta aineistosta ja vertailla oman yrityksen ja yritysryhmän tilannetta koko suomalaisen osuustoimintaliikkeen tilaan. Eri näkökulmista lasi näyttää olevan puoliksi täynnä tai tyhjä; se on hyvää treeniä osuuskuntien johdolle oman yrityksen asemointiin ja kilpailuetujen kirkastamiseen.
Laaja tutkimusaineisto toimitetaan Pellervon jäsenyrityksille. Kirjoitamme tuloksista ja niiden tulkinnasta tässä Osuustoiminta-lehdessä ja myös seuraavissa numeroissa.
Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.f
| Sivun alkuun |