 |
Helsingissäkin oli suurtyöttömyys:
Osuustoiminta otettiin avuksi
On vain 15 vuotta aikaa siitä, kun Helsingissäkin työttömyysluvut kipusivat sietämättömälle tasolle. Keinojen käydessä vähiin viranomaisten parissakin alkoi nousta kiinnostus pienosuustoimintaa kohtaan. Se oli tarjoamassa väylän, jolla omatoimiselta pohjalta osuuskunnan jäsenet voivat työllistää itsensä ainakin osaksi aikaa.
 OSUUSTOIMINNAN MATKASAARNAAJA. Timo Mäkilä kuului uusosuustoiminta-aktiivien porukkaan, joka kiersi ahkerasti lama-Suomea 1993-94 esitellen pienosuustoimintaa työllistymisen välineenä. Päätös Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n perustamisesta kypsyi näillä matkoilla, hän toteaa. Kuva Helsingin kaupungin kuvapankki |
- Vuonna 1993 saatiin työvoimaministeriössä läpi kannanotto, jonka sisältö tunnetaan työttömyysturvan yhteensovittamisena, muistelee yritysneuvoja ja kouluttaja Timo Mäkilä.
Nykyäänkin voimassaoleva menettely rinnastaa alle 15 %:n jäsenosuuden omaavan osuuskunnan jäsenen työttömyysturvassa muun palkansaajan asemaan. Laskutoimituksella siitä seuraa, että työosuuskunta on järkevä perustaa seitsemän jäsenen minimimäärällä. Näin osuuskuntia on uskallettu lähteä perustamaan heikoillekin työmarkkinoille.
- Tämä uudistus avasi tien työosuuskunnille, kun työvoimaviranomaisten täysi harkinnanvaraisuus poistui.
- Toinen uudistus oli omatoimisuusavustuksen perustaminen, jolla saatiin osuuskunnan perustamiseen vastaavanlainen lähtötuki kuin muuta yritystoimintaa aloittavan starttiraha. Sillä voitiin palkata, yleensä kuudeksi kuukaudeksi, yksi työntekijä osuuskuntaan ja saatiin toimistokustannuksiin rahaa, toteaa Mäkilä.
Puitteet oli siten luotu, sen jälkeen piti saada tietämys ja innostus leviämään pienosuustoiminnasta.
Kierrettiin Suomea oikein urakalla
- Monella alueella oli uusi osuustoiminta herännyt eloon paikallisten aktiivien voimin. Vuosina 1993-94 kuitenkin nähtiin, että yhtenäistä osuustoimintatietoutta pitää lähteä viemään eri puolille Suomea, muistaa Timo Mäkilä.
- Meitä oli ryhmä pk-seudulla toimivia osuustoiminta-aktiiveja, ja maata kiertäessä kypsyi ajatus Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n perustamisesta. Ja liki siltä istumalta se sitten perustettiin. Yhdistykselle määritettiin tehtäviksi uusosuustoiminnan tiedotusta, koulutusmateriaalin tuottamista, projektien järjestämistä, edunvalvontatehtäviä ja kansainvälisten yhteyksien muodostamista. Yksi erityistehtävä oli uuden osuuskuntalain valmistelu ja vaikuttaminen siihen, että uusi laki sopii hyvin myös pienosuustoiminnalle.
- Tilaisuuksia oli toistasataa ja matkasaarnaajien kokoonpano hieman vaihteli. Ahkeria kiertäjiä olivat mm. Pekka Pättiniemi, Erkki Koskiniemi, Jarmo Hänninen, Hanna-Leena Asunta ja Matti Jalkanen. Itsenikin lasken mukaan, monta reissua tuli tehtyä, Mäkilä lisää.
- Muiden työ tunnetaan uot-kentällä, mutta nostaisin työvoimaministeriön virkamiehen Matti Jalkasen työtä esille. Paljon hänen ansiotaan on, että ministeriössä syntyi uusosuustoiminnalle myönteinen ilmapiiri. Hän puhui silloin paljon osuustoiminnan puolesta.
Ministeriön myötämielisyys vaikutti myös siihen, että Pellervon hallinnoima valtakunnallinen UOT-projekti tuli mahdolliseksi 1994. - Sen avulla syntyi oikea uot-buumi, toteaa Mäkilä. - Toinen monivuotinen projekti samoilta vuosilta oli sekä kotimaista uusosuustoimintaa tukenut että kansainvälisiä ulottuvuuksia sisältänyt Haviva-Adapt.
Hankkijasta osuustoimintataustaa
Timo Mäkilä perehtyi uusosuustoimintaan 1993, kun valmisteltiin Osuuskunta Itämeren Ansion perustamista. Hän toimi sen jäsenenä vuosia. Mäkilä oli jäänyt työttömäksi Hankkija-konsernista 1991 sen ajauduttua vaikeuksiin.
- Osuustoimintamallista jäi myönteinen kuva noin neljän työvuoden aikana, vaikka näki myös sen ongelmat. Ehkä se innosti osaltaan lähtemään pienosuuskunta-aktiiviksi.
1990-luvun puolivälissä Mäkilä oli monessa kehityshankkeessa neuvojana ja kouluttajana. Vuosikymmenen lopulla hän työskenteli nelisen vuotta Idea-Pointsissa, jonka taustalla oli 1992 perustettu Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry. Idea-Points toimi samassa talossa Sörnäisissä Itämeren Ansion kanssa. - Järjestettiin ot-koulutusta ja infopäiviä.
Idea-Pointsin toiminta hiipui, kun vuosituhannen vaihteen paikkeilla se ei enää saanut tukia entiseen malliin. - Sitä ei ole lakkautettu, vaan se on pöytälaatikossa uusia tarpeita varten, ja on välillä herätetty henkiinkin.
Tällainen tapaus oli pari vuotta sitten, kun Timo Mäkilän seuraava työpaikka, Helsingin kaupungin NYP-Yrityspalvelut järjesti työvoimapoliittisen kurssin.
Tieto keskitettiin YritysHelsinkiin
Tänä vuonna NYP ja Helsingin Uusyrityskeskus on yhdistetty ja uudeksi yhteiseksi nimeksi on tullut YritysHelsinki. NYPin väki muutti Ilmalasta Kaisaniemeen.
Mäkilä painottaa, että kyseessä ei ollut säästötoimi, vaan järkevä toimintojen keskittäminen. Päällekkäisyyksistä päästään eroon ja tarmo voidaan kohdistaa leveämmällä kärjellä uusien yritysten perustamisedellytysten luomiseen osuuskunnan ollessa hyvänä vaihtoehtona.
Jatkossa työn pääpaino kohdistuu mm. maahanmuuttajien integroitumisen helpottamiseen. Osuuskunnan on todettu olevan siihen hyvä väline, ja parhaiten tällaiset osuuskunnat toimivat, jos niissä on sekä suomalaisia jäseniä että maahanmuuttajia, toteaa Mäkilä. Uudella sopimuksella myös Espoon ja Vantaan maahanmuuttajat ovat nyt YritysHelsingin kohderyhmänä.
Vaikka Helsingissä eletään korkean työllisyyden aikaa, on nytkin aloja, joilla työllisyys on heikompaa. Näiden parissa tehdään jatkossakin työtä.
Yksi ryhmä, jolle osuuskunta sopii hyvin, on taideteolliset ja käsityöalat. -Valmistumisvaiheessa olevilla on ollut melkoisesti kiinnostusta osuuskunnissa toimimiseen. Yksi työsarka on myös sosiaaliset yritykset, joiden perustamista pyritään vauhdittamaan.
Teksti: Antti Mustonen
Lisätietoja: www.yrityshelsinki.fi ja Timo.Makila@hel.fi
| Sivun alkuun |