Pääministeri Mari Kiviniemi
puolusti selkeästi osuustoimintaa

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) toivoi Pellervon Päivässä 6.4., että seuraava hallitus, hallituspohjasta riippumatta, päättäisi heti kautensa aluksi Suomen yrittäjyyspolitiikan linjasta ja sisällöstä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Yrittäjyyspolitiikkaan pitää hänen mukaansa kuulua luonnollisesti myös osuustoiminnan.
Osuustoimintayrityksille pääministeri lupasi tasapuolisempaa verokohtelua: - Osuuspääoman korkojen verovapaata osaa tulisi maltillisesti korottaa, hän linjasi ottamatta kantaa summiin.
Nykyisin osuuspääomien verovapausraja on yhteensä vain 1500 euroa, kun kilpailevassa yritysmuodossa eli listaamattomissa osakeyhtiöissä raja on 90 000 euroa.

OSUUSTOIMINNAN TERVEISET. Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Varho-Lankinen ja hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kertoivat osuustoiminnan toiveista seuraavan hallituksen ohjelmaa varten pääministeri Mari Kiviniemelle. Pellervon Päivään 2011 osallistui noin kolmesataa vierasta eri puolilta Suomea. OSUUSKUNTIA KOHDELTAVA TASAVERTAISESTI. Pääministeri Mari Kiviniemi katsoi, että osuuskuntia on kohdeltava tasavertaisesti muihin yritysmuotoihin nähden. Osuuskuntalaki on uudistettava, jotta osuustoiminnan kehittyminen saa paremmat puitteet. Hän esiintyi voimakkaasti myös yrittäjyyden puolesta lukien siihen myös osuustoimintayrittäjyyden.

Kasvu ja uudet työpaikat ratkaisevat

Kiviniemi peräänkuulutti nimenomaan kasvua ja uusia työpaikkoja Suomen ongelmien ratkaisijana.
– En kuitenkaan oleta, että työpaikat syntyvät itsestään. Ei kasvu synny itsestään, eikä julkisen talouden rahapulaa hoideta julkisen puolen työpaikoilla.

– Hieman yrittäjyydessä erinomaisesti onnistuneita amerikkalaisia mukaillen, on kysyttävä mitä yhteiskunta voi tehdä yrittäjille, eikä vain, mitä yrittäjät voivat tehdä yhteiskunnalle, pohti Kiviniemi.

– Kasvuun ja uusiin työpaikkoihin panostaminen tarkoittaa minulle koko yhteiskunnan arvostavaa asennetta yrittäjiä ja heidän työtään kohtaan.
Hänen mukaansa yrittämisen aloittamista on helpotettava myös purkamalla nykyistä byrokratiaa. – Yrittäjälle on oltava yksi kontakti valtion puolelta. Tällä hetkellä yrittäjän tulee huonoimmissa tapauksissa jättää puolisen kymmentä eri hakemusta yhden ja saman idean edistämiseksi.

Yrittäjillä pitää olla lupa myös epäonnistua. Kiviniemi kehui hallituksen kehittäneen kuluneella kaudella reippaasti velkajärjestelyjä. Hän kuitenkin katsoisi, olisivatko vielä nopeammat menettelyt mahdollisia. Edellytyksenä tähän olisi, että yrittäjien ottamat riskit ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia.

Pääministeri kuitenkin huomautti, ettei yrittäjän pidä kuitenkaan odottaa valtiolta liikoja. – Edellytämme toki, että suurimman riskin kantaa edelleen yrittäjä itse.

Suomalainen tieto jalostettava tuotteiksi

Suomalaiset yritykset ja niiden työntekijät toimivat yhä kansainvälisemmässä ympäristössä. – Tänä päivänä yritykset ja niiden työntekijät ovat vahvasti samassa veneessä, ja klisettä jatkaakseni, tuo vene on vahvasti maailman valtamerillä.

Maatamme uhkaa pääministerin mukaan innovaatiovuoto, ellei korkeatasoista tutkimustietoa kyetä myymään tuotteina maailmalle. Kiviniemi vaati, että julkisessa rahoituksessa on keskityttävä aiempaa enemmän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen. – Matka Iisalmesta Intiaan on tehtävä riittävän lyhyeksi.

– Meillä suomalaisilla on paljon ideoita, mutta ehkä liian vaikeaa löytää niille rahoittajaa. On katsottava, miten voimme yhdistää kansainvälisen riskirahan ja suomalaiset ideat. Tarvittaessa tämä on tehtävä veronkevennyksillä riskirahaa ja sen mukana tulevaa kansainvälistä osaamista Suomeen houkutellen.

Kiviniemi sanoi suomalaisilla olevan myös paljon työtä pelkäämätöntä asennetta, mutta liian vähän rohkeutta ajatella ideoita kansainvälisinä menestystuotteina. Tämän osoittaa se, että niin harva yritys yltää globaaliin menestykseen.

– Maailman muutos näkyy siinä, että suuruuden logiikka ei enää yksin toimi. Kuluneella vuosikymmenellä uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin yrityksiin ja näin on jatkossakin. Yrittäjyydestä on tullut koko Suomea ylläpitävä tekijä suurten keskittävien voimien sijaan.

Kasvua ei saa vaarantaa

Suomen nykyistä veromallia Kiviniemi piti toimivana, mutta yksityiskohtien fiilausta tarvitaan. Liian pitkälle menevät kasvua haittaavat poliittiset esitykset muistuttavat pääministerin mielestä lähinnä oman oksan sahaamista.

Myös EU:ssa on tehty mittava kasvualoite, joka kohentaisi etenkin talouttaan ala-arvoisesti hoitaneiden Etelä-Euroopan velkamaiden tilaa.
– Saksalla, Ruotsilla ja Iso-Britannialla on omat kasvutoimensa ja korkealle asetetut tavoitteensa.

Jos näillä mailla on varaa kasvuohjelmiin, onko meillä varaa olla panostamatta kasvuun? Kiviniemi kysyi.

– Uusien työpaikkojen kautta vahvistaisimme hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja saisimme nykyistä useamman suomalaisen mukaan työelämään.

Osuustoiminnassa voitot jäävät Suomeen

Nykyajan talous ja työnjako on kansainvälistä, mikä näkyy kodeissa elektroniikasta kattiloihin. Sama ilmiö on myös suomalaisten yritysten osingonjaossa, jossa suurimman tilin tekevät kalifornialaiset eläkesäätiöt.

Mari Kiviniemi nosti tästä poikkeuksena esiin osuuskunnat, jotka koostaan riippumatta ovat kansallisia ja kansanvaltaisia. Niissä näkyy yhdessä tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen, hän arvioi.

– Juuri tällä vahvuudella osuuspankit selättivät pankkikriisin. S-kauppa ammentaa sekin voimansa paikallisuudesta ja maakunnallisuudesta. Vahvasti alueellista etua ovat ajaneet myös elintarvikesektorin osuustoimintayritykset kuten Atria, HKScan ja Valio. Tämä pohja on mahdollistanut laajentumisen myös Itämeren alueelle.

Kiviniemen mukaan Metsäliitto hyötyy hallituksen uusiutuvien energialähteiden käyttöä voimakkaasti lisäävästä energiapaketista. – Tämä täydentää perinteistä metsäteollisuutta, jonka odotan toki säilyvän edelleen vahvana.

Hän uskoi, että osuuskunnilla ja sen takana olevalla vahvalla aatteella on vankka sijansa myös yrittäjähengen ja yrittäjyyden tukena. – Nousussa olevat pienyrittäjät huomaavat osuustoiminnan tuomat edut, pienten on hyvä tehdä isompia asioita yhdessä.

Osuuskuntien verokohteluun korjaus

ari Kiviniemi lupasi osuuskunnille myös tasavertaista verokohtelua muiden yritysmuotojen kanssa. Asia tosin oli jo nykyisen hallituksen ohjelmassa, mutta sen toteutus lykkäytyi ja jäi sitten finanssikriisissä odottamaan muita laajempia verouudistuksia.

– Osuustoiminta on sinivalkoista omistajuutta. Tästä syystä osuuspääoman korkojen verovapaata osaa tulisi maltillisesti korottaa, hän linjasi.

Kiviniemi otti myös myönteisen kannan osuuskuntalain uudistamiseen. Sekin piti saada jo tällä vaalikaudella osakeyhtiölain valmistumisen jälkeen, mutta uudistuksen käsittely venähti oikeusministeriön työruuhkassa ehkä vuoteen 2012, kuten Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehto seminaarissa arvioi.

| Sivun alkuun |