Vesiosuuskunnat eteenpäin
Luottamus ja yhteistyö ratkaisevat onnistumisen  

Suomen vesihuolto-osuuskunnat (SVOSK) ry pitää luottamukseen perustuvaa yhteistyötä vesiosuuskuntien tärkeimpänä tulevaisuuden voimavarana.


LAAJA-ALAISTA KEHITTÄMISTYÖTÄ.
SVOSK:n hallitus pitämässä strategiapäivää Pellervo-Seuran tiloissa viime marraskuussa. Pöydän ääressä vasemmalta lukien ovat Mauri Hämäläinen (Hytölä-Pukara VOK), Timo Korpinen (Pääristen jätevesiosk.) ja puheenvuoroa parhaillaan käyttämässä Pertti Halsola Kouvolan vesiosuuskunnat ry:stä. Seuraavina pöytää kiertäen ovat Pauli Lanne (Valkjärven VOK), Timo Kulmala (Veela Oy) ja SVOSK:n toiminnanjohtaja Riitta Virtanen, varapuheenjohtaja Vesa Arvonen (Lakialan VOK) ja järjestön puheenjohtaja Reijo Korhonen (Koiviston vesihuolto-osk.). Lähimpänä oikealla erottuu vesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Kuva Sami Karhu
Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry. on vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien oma laajapohjainen etu- ja palvelujärjestö, joka perustettiin vuonna 2009. Perustamiskokoukseen Suolahdella osallistui yli 60 edustajaa. Perustamisasiakirjan allekirjoitti kahdeksan vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä.

Lähes 1500 vesiosuuskuntaa

SVOSK pyrkii edistämään osuuskuntien yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja koko maan kattavasti. Tavoitteena on, että vesiosuuskuntien toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet vahvistuisivat eri puolilla maata. Osuuskuntia on syntynyt vesihuoltoon jo lähes 1 500.

Järjestö vahvistaa palveluillaan ja koulutuksella vesiosuuskuntien osaamista ja ammattitaitoa sekä parantaa valmiuksia kehittää liiketoimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä.

Yhdistys toimii yhteistyössä mm. Pellervo-Seuran, Vesi- ja viemärilaitosten yhdistyksen VVY:n ja ympäristöviranomaisten kanssa. SVOSK:lla on jo yhteyshenkilöt 15:ssä eri maakunnassa.

”Osuustoiminnan suurvalta” Suomi on myös vesiosuuskuntien maa Tanskan ohella.

Myös Yhdysvalloissa paikalliset asukkaat yllättävän usein omistavat omat vesilaitoksensa ja -verkostonsa osuuskuntien kautta. Amerikkalainen kova kilpailutalous on opettanut ihmiset vaalimaan mahdollisimman hyvin omien osuuskuntiensa menestystä.

Yhteistyötä ja palveluita

SVOSK:n puheenjohtaja Reijo Korhonen kutsuu Suomen vesiosuuskunnat kattavasti mukaan yhteisen keskusjärjestön toimintaan:

– On tärkeää luoda vaikutuskanavat kaikkiin vesihuollon toimijoihin ja rakentaa palvelukokonaisuus, josta on konkreettista hyötyä vesiosuuskuntien toiminnassa.

Lähitulevaisuudessa SVOSK aikoo tuoda vesiosuuskunnat entistä näkyvämmin yleiseen keskusteluun ja kiinnostavaksi vaihtoehdoksi haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisessä. Yhteistyöllä ja vertaistuella on tärkeä merkitys myös paikallisten viranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa.

– Pienet osuuskunnat kokevat usein olevansa yksin ja jäävänsä toiseksi neuvoteltaessa isompien toimijoiden kanssa. Ensisijainen toimintatapa on pyrkiä neuvotteluratkaisuun ja näihin tilanteisiin voi pyytää yhdistykseltä apua.

– Toimintaa ja taloutta kehittämällä aiomme selviytyä edessä olevista mittavista kehityshankkeista, Korhonen pohtii.

Uusi palvelumalli kehitteillä

Keski-Suomeen on rakenteilla Suomen ensimmäinen ”SVOSK-Center”, joka toteutetaan leader-hankkeena. Korhonen sanoo kyseessä olevan palvelukeskuksen, jonka tarkoituksena on tiivistää vesiosuuskuntien välistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa.

– Keskus antaa kokonaisvaltaista palvelua seudulla toimiville parillekymmenelle vesiosuuskunnalle ja työllistää kokopäiväisesti vähintään viisi henkilöä, arvioi Korhonen.

Hänen mielestään vastaaville keskuksille olisi tilausta koko maassa. Toimintamalli avaa näkymät myös uudenlaiseen kulttuuriin, jossa vesiosuuskunnat keskustelisivat enemmän toistensa kanssa. – Koko Suomen vesihuoltokentällä on luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentamisen paikka hyvän tulevaisuuden varmistamiseksi.

Luottamuspääomasta hyötyvät vesiosuuskuntien lisäksi paikalliset yritykset, joiden palveluita vesiosuuskunnat käyttävät.

– Luottamus on ihmisiä aktivoiva voima. Luottamus on ansaittava ja sen eteen on ponnisteltava, sitä ei voi ostaa tai lainata, Korhonen toteaa.
Neuvontaa ja selvitystyötä

– Vesiosuuskuntien väliseen vuorovaikutukseen ovat kaikki tervetulleita mukaan, korostaa SVOSK:n toiminnanjohtaja Riitta Virtanen Porvoosta.
Hänen mukaansa on tärkeää, että vesiosuuskunta kokee paikallisesti kuuluvansa johonkin laajempaan kokonaisuuteen, jossa riittää innostusta yhteiseen asiaan eli toimivaan vesihuoltoon. Tätä varten halutaan tietää vesiosuuskuntien tarpeet.

Alkuvuodesta SVOSK lähetti osuuskunnille kyselyn verotukseen liittyvistä kysymyksistä, minkä jälkeen ne postitettiin verottajalle vastattavaksi.

– SVOSK on ollut mukana erilaisissa neuvontailloissa ympäri maata. Niissä on kerrottu vesiosuuskunnan arjesta, johon kuuluvat mm. perustaminen, rakentaminen, ylläpito ja hallinto. Tarvittaessa meiltä saa apua vastaaviin tilaisuuksiin vastaisuudessakin, muistuttaa varapuheenjohtaja Vesa Arvonen Tampereelta.

– Tulevaisuuden uutena yhteistyömuotona yksi tai useampi vesiosuuskunta voisivat olla pienosakkuudella mukana huoltoyrityksessä, jonka tehtävänä on mm. vesiosuuskuntien verkostojärjestelmien huolto ja kunnossapito. Täytyisi tutkia, mitä lisäarvoa ja hyötyä tällaisella järjestelyllä aikaansaataisiin aikaan, visioi Riitta Virtanen.

Viisi toiminnan avainaluetta

SVOSK:n vetäjät sanovat yhdistyksen toiminnan perustuvan viiteen avainkohtaan. Niitä ovat toimiva suomalainen vesihuolto, jäsenten etu, luotettavuus, vahva asiantuntemus sekä yhteistyökyky.

Virtanen nostaa keskiöön myös vesiosuuskuntien koulutuksen, jonka pitää vastata nykyajan tarpeisiin yhä paremmin. Yhdistys pyrkii pitämään koulutusten ja tilaisuuksien kustannukset jäsenille kohtuullisina. Neuvontaa annetaan lisäksi mm. sähköpostitse ja puhelimen kautta sekä säännöllisesti tämän Osuustoiminta-lehden palstoilla.

SVOSK:n jäsenmaksu tälle vuodelle on yksi euro liittyjältä siten, että vuotuinen jäsenmaksu on vähintään 50 euroa ja enimmillään 300 euroa (yli 300 liittyjää). Jäsenmaksuun sisältyy myös Osuustoiminta-lehden tilaus aina vuodeksi.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Lue lisää SVOSK:n toiminnasta netistä: www.svosk.fi

Yhteistyösopimus syntyi neuvontaan

Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ja Suomen FISE ovat solmineet yhteistyösopimuksen haja-asutusalueella tapahtuvasta neuvonnasta. Yhteistyö tapahtuu HaVeSu ry:n laitevalmistajista riippumattoman yhdistyksen puitteissa.

Suomessa on paljon alueita, joihin vesiosuuskuntien toimesta on jo rakennettu vesijohtoja, mutta keskitetyn viemärin rakentaminen ei ole syystä tai toisesta järkevää. Näillä alueilla jätevedet on käsiteltävä kiinteistökohtaisesti tai muutaman kiinteistön yhteisessä järjestelmässä.

Käsittelyjärjestelmiä uusittaessa kannattaa miettiä yhteistyön voimaa ja erityisesti alueella jo toimivaa vesiosuuskuntaa. Vesiosuuskunnilla on kokemusta yhteisestä vesihuollon järjestämisestä ja HaVeSu ry:n suunnittelijoilla on osaamista haja-alueen kiinteistökohtaisesta vesihuollosta. Yhdistämällä voimavaroja tarjotaan oikeaa tietoa kiinteistönomistajien päätösten tueksi valittaessa kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyjärjestelmää.

Järkeä jäteveden käsittelyyn

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Järkeä jäteveden käsittelyyn -hankkeessa kehittämää neuvontamallia voidaan hyödyntää käyttämällä paikallisena organisaationa alueen vesiosuuskuntaa.

Toimintaperiaate on seuraava: Osuuskunta ottaa yhteyttä SVOSK ry:n yhteyshenkilöön ja sovitaan tapaaminen. Tapaamisessa kartoitetaan alustavasti tilanne ja tarvittavat yhteistyötahot (paikalliset viranomaiset, vesihuoltolaitos jne). Yhteistyötahojen kanssa pidetään tapaaminen, jossa valmistellaan yhteinen tilaisuus osuuskunnan jäsenille. Halukkaat voivat tilata asiantuntijan kiinteistölleen arvioimaan järjestelmän vaatimia saneeraustoimia.

Kun alueen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyjärjestelmien kunnosta on saatu selvyys, voidaan miettiä yhdessä seuraavaa vaihetta: järjestelmien saneeraaminen yksittäin tai isompana kokonaisuutena osuuskunnan kilpailuttamana ja teettämänä. Osuuskunta saa tällä tavalla oikeaa tietoa tarvittavista toimista ja saattaa jopa säästää jäsentensä varoja, jos päädytään jätevesijärjestelmien yhteishankintaan. Neuvontaa tarjotaan kohtuullista korvausta vastaan.

 

| Sivun alkuun |