kirjaimittain.gif (7478 bytes)

 


Ulkoministeri Erkki Tuomioja:
Osuustoiminta on kokenut renenssanssin

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) totesi osuustoiminnan kokeneen yritysmuotona uuden tulemisen, renessanssin. Tuomiojan mukaan markkinat on sovitettava ihmisten arvoihin ja osuuskuntien on kuunneltava tarkalla korvalla jäseniään.

YK:n Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 Suomen pääjuhlassa puhuneen Erkki Tuomiojan mukaan myönteinen kehitys on käytännössä näkynyt mm. siinä, että pienosuuskuntia on perustettu viime vuosina samalla innolla kuin osuustoiminnan alkuvuosina.


Ulkoministeri Erkki Tuomioja saapumassa YK:n Kansainvälisen osuustoimintavuoden pääjuhlaan Finlandia-talolle. Vastaanottamassa Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Tauno Uitto, hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja toimitusjohtaja Sami Karhu. Kuva Tapani Lepistö
– Raja perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä pienenee. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaiseen yhteiskuntaan osuuskuntien kautta. Henkilöstön omistamat työosuuskunnat toimivat lisäksi harmaata taloutta vastaan.

Suomalainen osuustoiminta on kokenut monia vaikeitakin aikoja, esimerkiksi 1990-luvulla.

– Pitkään uskottiin, että osuustoiminta on liian vanhanaikainen selviytymään markkinavoimien hallitsemassa maailmassa. Luulo oli kuitenkin väärä.

– Arvot ovat kestäviä ja toimivia, kun haetaan ratkaisuja työttömyyteen ja alueellisiin ongelmiin. Markkinat on sovitettava ihmisten arvoihin eikä toisinpäin, Erkki Tuomioja korosti.

Hän kuvaili osuustoimintaa elinvoimaiseksi osaksi pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja elinvoimaista sekataloutta, jossa monet erilaiset toimijat tuovat ihmisille turvaa ja pitkäjänteisyyttä markkinatalouden epävarmuudelta.

Yhteisöjensä hyväksi

– Yritysten on hyvä omistuksen kautta tuntea ja kantaa vastuuta niiden ihmisten hyvinvoinnista ja sen yhteisön menestyksestä, jossa ne toimivat, ei vain Suomessa vaan myös globaalisti.

Osuuskuntien omistajarakenne varmistaa Tuomiojan mukaan sen, että Suomessa asuvien ihmisten tarpeet vaikuttavat yritysten käyttäytymiseen.

Osuustoiminnan tulee kyetä myös uudistumaan, mutta Tuomiojan mukaan se ei tarkoita perusperiaatteiden hylkäämistä.

– Kyse on paluusta juurille. Yritysten kriisit ovat johtuneet paljolti siitä, ettei ole tajuttu osuuskuntien toimivan jäseniään varten. Ajattele maailmanlaajuisesti ja toimi paikallisesti.

Alhaalta ylöspäin

– Suomalainen osuustoiminta on ollut onnistunutta, koska sitä on toteutettu alhaalta ylöspäin, ja tätä mallia voidaan soveltaa paikallisiin oloihin myös kehitysmaissa, ulkoministeri Tuomioja eritteli.

– Afrikassa osuustoiminta kohtasi menneillä vuosikymmenillä monia vaikeuksia mm. siksi, että hallitukset halusivat ottaa hallintaansa paikallisen omavastuisen toiminnan. Sittemmin myös siellä on syntynyt uutta, itsenäistä osuustoimintaa. Uskon, että tämä on yksi avain tulevalle kehitykselle Afrikassa.

Erkki Tuomiojalla itsellään on pitkä kokemus osuuskunnan hallintotehtävistä, aluksi Elannossa ja sittemmin fuusioituneessa HOK-Elannossa, jossa hän toimii edelleen edustajistossa.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on johtanut levottomuuksiin eri puolilla maailmaa. Tuomioja arvioi osuustoiminnan tarjoavan mahdollisuuksia työllistää nuoria, jotka puolestaan tarjoavat uutta energiaa koko liikkeelle.

| Sivun alkuun |