Haastattelussa Hannu Kottonen
Vastuullisuudesta saatava
lisäarvoa lihalle
Vastuullisesti tuotettu liha ansaitsee sille kuuluvan lisäarvon, linjaa HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen. Hän painottaa arvoketjun lyhyyden ja läpinäkyvyyden merkitystä HKScanille.
Kuva Tapani Lepistö
KOKO KETJU MUKANA.
Hannu Kottonen sanoo tuottajien olevan pörssiyritykselle tärkeitä. Jatkuvalla yhteistyöllä LSO Osuuskunnan kanssa HKScan pyrkii parantamaan koko ketjun kannattavuutta.
Kottonen arvioi yhdeksi liha-alan suurimmaksi haasteeksi tällä hetkellä maailmanlaajuisen rehukaupan ennustettavuuden.
”Me liha-alalla olemme vahvasti riippuvaisia globaalin jyväbisneksen trendeistä. Rehua ostetaan ja myydään suoraan tai välillisesti.”
Suuret markkinat aiheuttavat rehulle rajua hinnanvaihtelua lyhyellä aikavälillä. Rehun nopea hinnannousu on vaikea saada siirrettyä yhtä nopeasti lihan hintaan, Kottonen selventää.
Hinnanvaihtelua lisäävät eri puolilla maailmaa tapahtuvat satovaihtelut ja -ennusteet.
”Lisäksi erilaiset spekulantit, pörssit ja viljan käyttö bioenergiana kiihdyttävät hinnanvaihtelua”, listaa Kottonen.
Liha-alan tilannetta kiristävät Euroopassa myös Euroopan unionin tuotannolle määrittämät säännökset ja määräykset. Kottosen mielestä EU-regulaatio polarisoi markkinoita, koska säännöksiä tulkitaan vaihtelevasti eri jäsenmaiden välillä. Suomessa säännösten tulkinta on usein varsin tiukkaa.
Tiukoista säännöksistä seuraa arvoketjuun lisää kustannuksia. Hän toivoo, että säännösten toteutus olisi yhdenmukaista kaikkialla.
”Suomessa myös alueelliset erot määräysten tiukkuudessa heikentävät lihantuotannon omavaraisuutta.”
Kottonen näkee myös EU:n ulkopuolisten maiden vaikuttavan liha-alan tilanteeseen. Aasiassa ostovoima on kasvussa ja Venäjällä rajan aukiolon vaihtelu heijastuu suoraan lihamarkkinoihin. Kun raja menee kiinni, on tuotannolle löydettävä uusi osoite.
Median toiminta
harmittaa
Kottosen mukaan liha-alalla esiintyy kahdenlaisia toimijoita. Osa toimii läpinäkyvästi koko arvoketjussa, tuottajalta kuluttajalle.
”Osa toimijoista taas on lihan treidaajia eli liha ostetaan sieltä, mistä saadaan halvalla eikä alkuperällä ole merkitystä.”
Hän toivookin arvonnousua vastuullisesti tuotetulle lihalle, jonka alkuperä tunnetaan.
”Läpinäkyvässä arvoketjussa lihan tuottajat tiedetään, eläinten hyvinvointi otetaan huomioon ja teurasprosessi on vastuullinen. Tällä hetkellä koko ketjusta huolehtimisesta ei makseta mitään.”
Yhdeksi keinoksi arvonnousulle Kottonen hahmottelee elintarvikkeiden turvallisuutta säätelevien viranomaisten valvonnan perusteella myönnettävää hyvinvointimaksua. Maksua ei kuitenkaan pidä sotkea lihan kilohintaan, hän muistuttaa.
Liha-alan toimijoiden välinen ero tuli hyvin esiin alkuvuonna Euroopassa velloneessa hevosenlihaskandaalissa. Kottonen määrittelee lihaskandaalin jopa positiiviseksi.
”HKScanilla lihan arvoketju on lyhyt ja tunnemme tuottajamme”, Kottonen muistuttaa.
Kohu lähti liikkeelle yrityksistä, joiden käyttämän lihan alkuperä hämärtyy pitkässä ketjussa. Kottonen harmitteleekin pohjoismaisen median toimintaa, joka kohun seurauksena tuntui penkovan vastuullisten yritysten desimaalien desimaaleja. Esiin ei nostettu kohun todellisia epäkohtia.
Liha-alan kilpailutilanteen HKScanin toimitusjohtaja määrittelee tällä hetkellä kireäksi. Kilpailua esiintyy monessa vaiheessa tuotantoa. On kilpailtava kuluttajien vatsoista eli eri ruokavalioiden kanssa. Lisäksi kaupan omat tuotemerkit ja elintarviketeollisuuden brändit kilpailevat.
Osuuskunta sitoutunut omistaja
Lihantuottajien LSO Osuuskunta on HKScanin suurin yksittäinen omistaja. Ruotsalainen osuuskunta Sveriges Djurbönder on konsernin toiseksi suurin omistaja. Kottonen sanoo osuuskunnan toimivan omistajana kuten muutkin.
”HKScan on pörssiyritys, jonka hallitukseen yhtiökokous valitsee edustajat.”
Tuottajat ovat pörssiyritykselle tärkeitä. Kottosen mukaan LSO Osuuskunta on osa yrityksen historiaa. Osuuskunnan kanssa on käyty aina tiivistä keskustelua. Jatkuvalla yhteistyöllä koko ketjun kannattavuutta pyritään parantamaan. HKScan tarjoaa tuottajille myös asiantuntijapalveluita, jotka tuovat ketjuun lisää osaamista.
Osuuskunnan omistajuuden hyödyksi Kottonen laskee sen pitkäjänteisyyden. LSO Osuuskunta täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se tarkoittaa, että omistaja on sitoutunut yrityksen toimintaan. Toisaalta osuuskunnan pitää elää ajan hermolla.
”Osuuskunnan olisi tärkeää pysyä muuttuvien markkinoiden mukana ja uudistua.”
Omavaraisuus
yrityksen elinehto
Osuuskunnilla on omistajastrategia, jonka yksi päätavoitteista on säilyttää tuotannon omavaraisuus. Se on tärkeä asia myös Kottoselle ja HKScanille. ”Omavaraisuuden tärkeys olisi ymmärrettävä Suomen näkökulmasta. Siinä suuri vastuu on kuitenkin tällä hetkellä maatalousasioista päättävällä EU:n koneistolla.”
”Jos tuotannon omavaraisuus pääsee rapistumaan, sitä on vaikea nostaa enää takaisin. Esimerkiksi nautapuolella tilanne ei ole enää hyvä ja Ruotsissa se on vielä pahempi.”
Kottonen haluaisi kuitenkin välttää myös ylituotantoa.
”Ylituotannon vienti ei ole helppoa. Tavoiteltava omavaraisuusaste olisi 98-100 prosenttia.”
Omavaraisella tuotannolla luodaan pohja myös tulevalle lihantuotannolle. Perhetiloilla on oltava positiiviset kannattavuusnäkymät, jotta niille löytyy jatkajia. Sama koskee investointeja.
Sekä sukupolvenvaihdoksia että investointeja tulisi Kottosen mielestä tukea järkevästi. Tilojen kustannuksia olisi myös saatava kuriin. Maksuista ja veroista päättävät virkamiehet usein vaan unohtavat, että maksut kertautuvat arvoketjun varrella, hän toteaa.
HKScanissa
nurkat järjestykseen
HKScanissa on tällä hetkellä meneillään koko konsernin laajuinen kehittämisohjelma. Sen tarkoituksena on käydä kaikki konsernin toiminnot läpi. Tavoitteena on virtaviivaistaa ja kehittää toimintaa kannattavuuden parantamiseksi.
”Töitä on kovasti tehtävänä”, Kottonen korostaa.
Uusia rypsiporsaan kaltaisia tuotteita halutaan innovoida ja arvoketjua lujittaa. Yrityksen hyviä käytäntöjä vahvistetaan ja huonoja karsistaan. Kottosen mukaan kasvu ei ole tällä hetkellä itse tarkoitus, vaan pyrkimys on vahvempaan konserniin ja kotimarkkinoihin.
Alkutuotanto
virkistävä kokemus
Kottonen siirtyi HKScanille Metsä Tissuen toimitusjohtajan tehtävästä reilu vuosi sitten. Hän kertoo viihtyneensä työssään hyvin. Elintarviketeollisuus on hänelle jo entuudestaan tuttu ala aikaisemmista työtehtävistä. Alkutuotanto ja teurastus ovat olleet HKScanissa Kottoselle uusia ja opittavia asioita.
”Niihin tutustuminen on ollut virkistävää.”
Toimitusjohtaja määrittelee henkilökohtaiseksi uratavoitteekeen terveenä pysymisen. HK Scanissa hän näkee itsensä kuntoon laittajana. Tiiviistä työtahdista huolimatta Kottonen pyrkii pitämään viikonloput ja lomat vapaina. Vapaa-aika kuluu suunnistaen, metsästäen tai kirjoja lukien.
”Haluaisin luovuttaa HKScanin joskus jatkajalleni hyvässä kunnossa.”
Teksti Saara Nikkari
Takaisin etusivulle » |
Hannu Kottonen
Toimitusjohtaja, HKScan, maaliskuusta 2012 alkaen
Aikaisempia työtehtäviä:
- Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja, 2006 – 2012
- Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsen, 2009 – 2012
- M-real Oyj, Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjä, 2004 – 2006
- Huhtamäki-konserni, eri tehtävissä (mm. talousjohtajana ja Fresh Food Packaging –yksikön johtajana)
1983 – 2003
- TSP-Suunnittelu Oy, 1980 – 1983
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Ikä: 55 vuotta
Harrastukset: Suunnistus, metsästys, lukeminen
Luottamustoimet:
- Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen, 2012 -
- Sokolów S.A., hallintoneuvoston jäsen, 2012-, varapuheenjohtaja, 2012 -
- Suomen Suunnistusliitto ry. hallituksen jäsen, 2006-, varapuheenjohtaja, 2008 -
- Helsingin Seudun Kauppakamari, edustaja valtuuskunnassa, 2013 -- Lisäksi useita hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
|