ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Luomulla ja yrteillä on Suomessa tilaa kasvaa

Luomutuotteilla ja yrteillä on kova kysyntä niin Suomessa kuin maailmalla. Molemmissa tärkeää on pitkäjänteisyys ja tuottajien verkottuminen. Myös ilmaston lämpenemisen sanotaan suosivan yrttejä, ehkä luomuakin. Ne joka tapauksessa ovat nyt harvoja hyviä keinoja syrjäisten maaseutualueiden asukkaiden erikoistumiselle.

Toisaalta ongelmiin kuuluvat mm. ne, että tuotantokulttuuri sekä viljelyssä että jatkojalostuksessa on Suomessa nuorta ja että tilat sijaitsevat melko hajallaan. Myöskään koneellistaminen ei vielä ole edennyt tyydyttävälle tasolle.

Yrttien suurten ostajien kerrotaan lisäksi vielä paljolti puuttuvan. Perustettujen osuuskuntien täytyy jatkossa keskittyä entistä enemmän markkinointiin, ei enää niinkään itse tuotantoon, joka on nimenomaan jäsenten asia.

Luomun markkinoista OT 3/02 sivuilla 14 - 16
Yrttiosuuskunnista Uusi osuustoiminta -liitteessä sivuilla 33 - 34

 

Kaksi uutta jäsentä Pellervoon

Evijärven Osuusmeijeri ja Tervolan Osuuspankki ovat liittyneet Pellervo-Seuran jäseniksi. Pellervon jäsenhankintakampanja on tuonut tähän mennessä yhdeksän uutta jäsentä, joista valtaosa on osuuspankkeja.

Evijärven Osuusmeijerin jäsenyys merkitsee puolestaan sitä, että koko osuusmeijerikenttä on Pellervon tai siihen kuuluvan Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä. Näin on nyt tiettävästi ensi kertaa suomalaisen osuustoiminnan yli satavuotisessa historiassa.

Pienessä maassa osuustoiminnallisen järjestötyön toivo on siinä, että ahtaat toimiala- ja kilpailurajat pystytään osuustoiminnan nimissä riittävän laajasti ylittämään ja näin yhdessä kehittämään ja pitämään yllä valtakunnallista aatteellista osuustoimintatyötä. Pellervo-Seura on periaatteessa avoin järjestö myös uusosuustoiminnan suuntaan, jos sen kentällä järjestäytyminen edistyy niin että uusosuuskuntia edustavat järjestöt voivat halutessaan hakeutua Pellervon jäseniksi.

Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland onkin nyt lähtenyt aktiiviseen työhön uusosuustoiminnan oman järjestöllisen toiminnan edistämiseksi ja kokoamiseksi.

OT 3/02, sivut 21 ja 35

 

Joka kymmenes suurimmista

Joka kymmenes suurimmista yrityksistä on osuustoiminnallinen, ilmenee Talouselämä -lehden julkaisemasta 500 suurimman yrityksen selvityksestä. Listasta löytyy yhteensä 50 osuuskuntaa, keskinäistä vakuutusyritystä tai osuuskuntien vähintäänkin enemmistöomistajana hallitsemaa osakeyhtiötä kuten Atria ja HK Ruokatalo.

Osuustoiminnallisten yritysten määrä on säilynyt listalla viime vuosina suunnilleen samana, mutta liikevaihdot ovat edelleen kovasti kasvaneet. Ylivoimaisesti suurin on Metsäliitto viime vuoden 8 773 miljoonan euron liikevaihdollaan ja 29 744 työntekijällään.

Osuuskauppojen pitkään jatkunut kasvu näkyy listalla. Lähes puolet ot-yrityksistä eli 24 on nyt osuuskauppoja ja tai niiden keskusliikkeitä. Toiseksi suurin ot-yritys on SOK, joka on nyt sijalla 14. Kolmantena tulee Valio sijalla 30. Neljänneksi sijoittuu listan suurin keskinäinen yhtiö Eläke-Tapiola sijalla 35. Tradeka on 37:s ja Elanto 108:s.

Osuuspankkikeskus on nyt rankattu sijalle 57. Turun Seudun Op suurimpana paikallispankkina löytyy sijalta 361. Suurin osuusmeijeri on Tuottajain Maito, sija 234.

Suomen ylivoimaisesti suurin yritys on edelleen Nokia. Sen yli 31 miljardin euron liikevaihto on valtava Suomen oloihin. Nokia on nyt lähtenyt aktiiviseen yhteiskuntavaikuttamiseen oman verotuksensa keventämiseksi kilpailukykynsä nimissä. Stora Enso on jättien kakkonen ja Nordea Pankki kolmonen. Myös Nordea on ollut aktiivisesti kaipaamassa yritysverotuksen keventämistä. Pohjoismainen Nordea tosin siirsi viime vuonna kaiken perinteisen pankkitoiminnan juridisesti Suomeen, kun se arvioi saavansa täällä lainsäädännön puolesta parhaat edut. Verot se tosin maksaa niissä maissa, joissa itse bisnes tehdään.

OT 3/02, sivu 32

| Sivun alkuun |