ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Maaseudun voimavara

Suomalaisen aluepolitiikan yhtenä tärkeimmistä tavoitteista tulisi olla yrittäjyyden edellytysten turvaaminen ja yrittäjyyden mahdollisuuksia luominen kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää poisoppimista tasapäisyydestä. Tilalle kaivataan uusien luovien ratkaisujen ja rohkeiden päätösten politiikkaa. Tarvitaan uusiutumista, joka onnistuu vain uusien toimijoiden ja uusien toimintamallien avulla. Naiset ovat maaseudun käyttämätön voimavara. Missä ovat maaseudun naiset ja naisyrittäjyys alueiden elinkeinostrategioista?

Viime vuosina on alettu puhua naisyrittäjyydestä, perheyrittäjyydestä ja maaseutuyrittäjyydestä yleisen yrittäjyys-käsitteen sisällä. Onneksi näin, koska maakunnat ja alueet ovat erilaisia vahvuuksiensa ja harjoitettavan elinkeinopolitiikkansa perusteella.

Naisyrittäjyyttä ja maaseutuyrittäjyyttä yhdistää monikin asia. Ensinnäkin molemmissa yritykset ovat kooltaan pieniä ja yrittäjän ensisijaisena tavoitteena on itsensä työllistäminen ja sitä kautta turvata perheen elämisenmahdollisuudet omalla paikkakunnalla. Toiseksi kumpikaan yrittäjyydenalue ei ole maakuntien elinkeinopolitiikan arvostetuimpia eikä rahoitetuimpia painopisteitä. Kansantaloudellisesti ne ovat kuitenkin arvokkaita, koska näiden yritysten liikevaihto jää pääosin tuottamaan aina omalle paikkakunnalle. Nämä toimialat eivät ole suhdanneherkkiä ja näillä yrityksillä on hyvät tulevaisuuden ennusteet palvelujen kysynnän kasvaessa. Naisyrittäjyyden kehittämisellä varmistetaan palvelujen saatavuus maaseudulla syrjäisillekin kylille.

Pohjois-Karjalassa naiset kyllästyivät seuraamaan oman maakunnan kehitystä ja kehittämistä vain sivusta ja hiljaa. Huolestuttavaa oli mm. se, että eräässä maakunnan kehittämisseminaarissa ei ollut yhtään naista pyydetty puhumaan naisten visiosta: "Millainen on minun Pohjois-Karjalani vuonna 2010?" Pohjois-Karjalan Karellikeskus - naisten voimavarakeskus Oy on perustettu vuonna 2000. Keskuksella on kolme päätoimintalinjaa: pohjoiskarjalaisten naisten työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen, alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten naisverkostojen kehittäminen, osallistuminen aluekehitystyöhön sekä lisätä naisten yleistä vaikuttavuutta. Tällä hetkellä maakunnallisessa verkostossa toimii reilut 250 naista, jonka yhteistoiminnallisuus on alkanut tuottaa mitä moninaisempia tuloksia naisten ja perheiden arkielämään.

Naisten rohkeutta ja yritteliäisyyttä tarvitaan säilyttääksemme suomalainen maaseutu elävänä. Naisilla on omat tapansa toimia ja ajatella, ei vähempiarvoisia kuin perinteiset miehiset. Kautta aikojen naiset ovat tehneet yhteistyötä, talkootyötä, olleet sosiaalisia. Meillä on Marttoja, Maa- ja kotitalousnaisia, Yrittäjänaisten Keskusliittokin on jo 56-vuotias. Näissä yhdistyksissä oleva sosiaalinen pääoma on tullut maailman- ja elämänmuutoksen mukana nyttemmin uuteen arvoonsa. Maaseudun rakennemuutoksen mukana moni nainen ja perhe on joutunut miettimään elämänpolkunsa uusiksi. Ideoista tuskin on puute, mutta kuka niihin uskoo ja kenelle niistä kertoisi. Elämän kokonaisuuden ymmärtäminen, toistensa tukeminen ja rohkaiseminen, arjen kokemusten vaihto ovat luonnollista osaa näissä "hyvä sisko" -verkostoissa. Me naiset osaamme hoitaa, hoivata, helliä ja huolehtia - laittakaamme nämä voimavaramme tuottamaan. Näitä yrittämisentaitoja kaivataan niin kasvukeskuksissa kuin harvaanasutuilla seuduilla myöskin tänä huipputeknologian aikana.

Osuuskunta-yrittäjyys on hyvin suunniteltuna hyvä yrittäjyyden vaihtoehto. On uskallettava kuitenkin tunnustaa ja tiedostaa ne vaarat, joita osuuskuntayrittäjyyteen liittyy. Yrittämisen tulee aina olla kannattavaa ja innostavaa. Pohjois-Karjalan Karellikeskuksen tavoitteena on käynnistää osuuskunta, joka toimii eräänlaisena heräämönä. Heräämöstä voisi käyttää myös nykyaikaista miehistä termiä yrityshautomo. Mutta naiset eivät nykyaikana enää haudo, he heräävät ja laittavat ideansa tuottamaan. Heräämössä ei sallita vapaamatkustajia. Jokainen osuuskunnan jäsen tuo toimintaan mukaan omat vahvuutensa ja osaamisensa uskomalla itseensä, omaan asiaansa ja ollen rohkea edelläkävijä. Vastaavasti heräämöstä jokainen saa niin sosiaalista pääomaa kuin kovaa faktatietoakin innostuksen, kannustuksen ja ponnistuksen myötä.

Yrittäjyyteen naiset tuovat kaivattuja uusia yrittämisen malleja ja arvoja. Naisyrittäjyyden myötä vanhoja yrittäjyyden liittyviä tabuja kyseenalaistetaan; kaiken ei tarvitse olla yrittämisessäkään rahalla mitattavissa. Naisten myötä suomalainen yrittäjyys monipuolistuu, eurooppalaistuu. Naiselle pieni on arvokasta; menestys merkitsee hyvää oloa itselle ja perheelle. Naisten yritykset kasvavat harkitusti ja hallitusti. Naisen tulee voida olla omannäköinen ja -oloinen yrittäjänäkin.


Mirja Erlund
Kirjoittaja on naisyrittäjyyttä edistävän 
Karellikeskus Oy:n toimitusjohtaja.
www.karellikeskus.fi

| Sivun alkuun |