 |
Suhdanteet ja yrityksen talous näkyvät rakentamisessa
 SANEERAUS SILTANA VANHASTA UUTEEN Ässäkeskuksen valmistuttua SOK:n vanha pääkonttori Helsingin Rautatientorin kulmalla Vilhonkatu 7:ssä saneerattiin huolella ja kalliilla uuteen käyttöön. Se toimii nykyisin tasokkaana hotellina ja ravintolana. Kuvassa Juhon salia. |
Uusien ja uudehkojen rakennusten merkityksen arvioiminen pitkälle tulevaisuuteen, useiden vuosikymmenten päähän, on asiantuntijoillekin vaikeaa. On pystyttävä arvioimaan, onko rakennuksella merkittävästi uutuusarvoa, ja onko se jonkin uudenlaisen suuntauksen ensimmäinen edustaja? Vai onko rakennus tyypillinen vertaistensa joukossa?
Silloinkin se useimmiten palvelee hyvin ja toimii kunniakkaasti vuosikymmenten ajan tehtävässään. Se suojelee koneita ja tarjoaa työ- ja sosiaalitilat työntekijöille. Silti se ei tällaisessa merkittävyysvertailussa pääse muita rakennuksia tärkeämpään asemaan.
On myös pyrittävä karsimaan sellaiset rakennukset, joissa leimaa antavia ovat "koristelun" luontoiset jäsentelyt. Suunnittelija ja ehkä rakennuttajakin ovat sellaista rakentaessaan mahdollisesti hamunneet henkilökohtaisia voittoja ja omakohtaista kunniaa. He ovat mahdollisesti unohtaneet tavallisen ihmisen sekä asiakkaana että työntekijänä, samaten häntä parhaiten palvelevat ratkaisut.
Rakentaminen keskittyy
Kaupan rakennemuutosten alku osuu 1970-lukuun. Silloin alkoi automarkettien aika. Kaupan rakentaminen oli tuolloin hyvin yksitoikkoista ja tehokasta "laatikkoarkkitehtuuria". Samalla vuosikymmenellä otettiin käyttöön EAN-juovakoodi. Se levisi muuallekin, esimerkiksi maitonäytteet toimitettiin maatiloilta maitoautojen mukana analysoitaviksi sellainen koodi kyljessään. Sekä kaupoissa että meijereissä tapahtui muutoksia.
1980-luku oli kauppakeskusten vuosikymmen. Helsingin Forum valmistui 1985, ja se oli maassamme ensimmäinen lajissaan. Asutuskeskusten ja kaupunkien lähikaupat muuttuivat samalla vuosikymmenellä monesti laatikkomyymälöiksi.
Kauppakeskusten rakentaminen jatkui koko 1990-luvun. Nykyisin kaupan suuryksiköitten rakentamista on ryhdytty ohjaamaan ja rajoittamaan kaavallisin keinoin.
Kyläkauppojen väheneminen alkoi 1980-luvulla, jolloin niitä oli enimmillään 3 417. Vuonna 1990 kyläkauppoja oli 1 800 ja vuonna 2000 enää 813. Uusia ei juuri rakenneta haja-asutusalueelle.
Tuottajaosuustoiminnan rakentaminen keskittyi myös. Esimerkiksi pitäjämeijerit muuttuivat alueellisiksi ja aikaa myöten maakunnallisiksi laitoksiksi. Viime aikoina maito on monesti kuljetettu maakuntarajojenkin taakse jalostettavaksi. Sama muutos on koskenut teurastamoja, myös munantuotanto on keskittynyt entisestään. Puuta on perinteisesti koottu laajemmalta reviiriltä, mutta siinäkin lohkossa Suomi tuntuu täyteen rakennetulta.
Seuraavassa tarkastellaan lähemmin joidenkin yritysten rakentamista viime vuosikymmeninä:
 VALION KIISTELTY PÄÄKONTTORI Matti K. Mäkisen ja Kaarina Löfströmin suunnittelema Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäellä henkii oman aikansa, 1970-luvun liikerakentamista. Se rakennettiin 1978. Arvostelijat pitivät sitä aivan liian mahtailevana ja kalliina, mutta kannattajat hyvin edustavana ja toimivana. |
Vuodesta 1970 on näihin päiviin mennessä rakennettu lukuisia kohteita, joista useimmat ovat pienehköjä laajennuksia ja muutoksia. Esimerkiksi 1970- ja 80-luvuilla rakennettiin maamme maitovirran vuolauden takia uusia vastaanottorakennuksia ja laajennettiin entisiä.
1970-luku
Tällä vuosikymmenellä rakennettiin 8 kohteeseen sekä uutta että saneerauksen jälkeen uudisrakennettua. Paikkakunnat olivat Vantaa, Lapinlahti, Haapavesi, Jyväskylä, Helsinki, Sotkamo, Kouvola, Seinäjoki.
1980-luku
Vuosikymmenen rakennuskohteita oli 7. Rakentamisen tahti jatkui vilkkaana. Paikkakunnat olivat Oulu, Helsinki, Nummi-Pusula (meijerimuseo), Janakkala, Joensuu, Turku, Riihimäki.
1990-luku
Tutkimuskeskus ja keskusvarasto Helsinkiin (1992 ja 1993).
2000-2004
Varaston laajennus Ouluun (2004).
Rakennuskohteissa huomaa hengähdystauon 1980-luvun lopulta alkaen. Silloin meijerikenttä alkoi liikahdella ja seuraavan vuosikymmenen alussa alettiin odotella mahdollista liittymistä Euroopan Unioniin. Liittymisen jälkeen kerättiin voimia ja valmistauduttiin tulevaan. Merkittävämmässä rakentamisessa oli noin 10 vuoden tauko. Myös Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja Eläkekassa elivät rakentamisessaan hiljaiseloa samoihin aikoihin.
 OSUUSPANKIN VÄRIT Osuuspankkiryhmän vahvat värit sininen ja oranssi sävyttävät Vetelin Osuuspankin toimivia sisätiloja. Pankit ovat satsanneet paljon asiakkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyteen. |
Ryhmä on rakentanut runsaasti. Suurin osa on pienehköjä tai keskikokoisia liikerakennuksia. Helsingin Osuuspankkikeskus on kokoluokassaan poikkeus.
Osa rakentamisesta on vanhojen kiinteistöjen uudisrakentamista.
POP-ryhmä
Ryhmällä on useita uusia ja uudehkoja liikerakennuksia. Osa on rakennettu ennen ryhmän muodostumista ja vastoin silloisia suosituksia.
Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä muistelee 1980-luvun puoliväliä. "Pankilla oli hallussaan taajamakeskuksen paras liiketontti. Rakennussuunnitelmat aloitettiin hankkeella, jossa keskeisen tontin koko rakennusoikeus käytettiin. Emme saaneet siunausta Helsingistä. Hanke olisi pitänyt toteuttaa huomattavasti pienempänä. Se kuitenkin toteutettiin suunniteltuna ja tilat ovat olleet täynnä ja pankin henkilöstöä on lisätty. Kiinteistöstä on muodostunut yksi Konneveden maaseutumaisen pitäjän liikekeskus, johon yhdistettiin myös entisen toimitalon liike- ja asuntotilat. Hankkeella varmistettiin monipuolisen palvelutoiminnan pysyvyys Konnevedellä"
S-ryhmä
Merkittäviä rakennuskohteita ovat seuraavat:
Ässäkeskus (1991) Helsingissä, suunnittelu arkkitehtitoimisto Max Tenhunen.
Kiinteistö Oy Tikkuraitti 20 valmistui 1990 Vantaalle, arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, kiinteistössä toimii Prisma.
Kauppakeskus Mylly Oy, joka valmistui 2001 Raisioon. Suunnittelijana oli Schauman Arkkitehdit Oy, kauppakeskuskiinteistö.
Kiinteistö Oy Vilhonkatu 7, joka valmistui 1921, saneerattiin 1999, rakennuksessa toimii Radisson SAS Plaza, Arkval Arkkitehdit Oy.
 SAMA IDEA MONISTETAAN KOKO MAAHAN Kivikankaan Siwa Kemissä avattiin syyskuussa 2004. Se edustaa Tradekan viime vuosina rakentamien ja hyvin toimivien Siwojen tyyppiä. Siwoja on nykyisin jo 455 eri puolilla Suomea, joten ei ole yhdentekevää miltä ne näyttävät ja kuinka ne palvelevat sekä asiakkaita että työntekijöitä. Kilpailija Lidl pitää vielä tiukemmin kiinni omasta saksalaismallisesta laatikkoratkaisustaan kaikissa niissä maissa, joissa se toimii.
|
1970-luku
Tällä vuosikymmenellä rakennettiin esim. Euromarket ja Valintatalo Turkuun.
1980-luku
Esim. Kotkan Euromarket ja 3 Valintataloa eri puolille Suomea.
1990-luku
Esim. Kittilän Valintatalo.
2000 - 2004
Esim. Euromarket Lahteen ja Valintatalo Tampereelle.
1990-luku oli Tradekan osalta rakentamisessa melko hiljaista. Sen rakentamisessa on mielenkiintoinen vertailukohde Lahdessa, sillä E-osuuskauppaliikkeen ensimmäinen automarket avattiin syyskuussa 1971 sinne, nykyistä Euromarkettia vastapäätä kadun toiselle puolelle. Vanhempi rakennus on edelleen olemassa, mutta siinä on muita liikkeitä. Lahdessa on siten mahdollisuus vertailla hypermarkettien rakentamisen muutoksia varhaisvaiheista nykyisiin.
Tradekan rakentamista on tallennettu monia muita osuustoimintayrityksiä paremmin. Auran Valintatalo oli ketjun ensimmäinen itsepalvelumyymälä, jossa ei ollut väliseiniä, vaan pilarit (kantavat palkit).
Kuusamon Valintatalossa on erikoisuutena peltiverhous, joka on maalattu. Sodankylän Sompiontien Valintatalossa julkisivu on osaksi tiilipintaa, osaksi lasia.
Lähivakuutus
Espoon Leppävaarassa on arkkitehti Kalevi Ruokosuon suunnittelemat ja vuonna 1992 valmistuneet toimistokiinteistöt, tilavuudeltaan 28 600 ja 12 000 kuutiometriä. Vantaan Kärkikujalla on teollisuus- ja toimistokiinteistö.
HK Ruokatalo
LSO:n nimi vaihtui HK Ruokataloksi vuoden 1997 alusta. Se on laajentunut viime vuosina voimakkaasti, ja osa nykyisistä kiinteistöistä on siirtynyt HK Ruokatalon omistukseen kaupan myötä.
Seuraavassa tärkeimpiä vuoden 1970 jälkeen valmistuneita tai laajennettuja (omia) kohteita:
Säkylä, siipikarjateurastamo, valmistui 1983, laajennettu useasti.
Forssan teurastamo, laajennettu merkittävästi kaksi kertaa viime vuosikymmeninä.
Tampere, lähettämöterminaali 1990-1991.
Turku, mm. lihan vastaanotto- ja esikäsittelyosaston rakentaminen sekä konttorin laajennus 1987-88.
Vantaa, lihavalmistetehtaan laajennus 1989-90, lähettämöterminaalin laajennus 2004-2005.
Atria
Atriaksi muuttumisen myötä toiminta alkoi keskittyä Nurmoon 1970-luvun loppupuolella. Siitä lähtien tontilla on rakennettu lähes yhtäjaksoisesti ja paljon. Valmistumassa ovat ruokavalmistetehdas ja ensi vuonna sikateurastamon laajennus. Myös muualla on kauppojen myötä siirtynyt kiinteistöjä Atrialla ja uuttakin on rakennettu.
Järvi-Suomen Portti
Portin viimeisin rakennuskohde on Mikkeliin vuonna 2003 valmistunut ruokatehdas, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Liark Ky, tilavuus on 104 087 kuutiometriä.
Lappeenrannan Selkäharjuun valmistui 1996 teurastamo, jossa on liikenteellisesti keskeisen sijainnin ansiosta mahdollisuus ottaa huomioon tehokkuus-, laatu- ja eläinsuojelulliset näkökulmat. Tilavuus on 63 825 kuutiometriä ja suunnittelu arkkitehtitoimisto Liark Ky.
Laajennuksia on tehty Mikkeliin, Korialle, Lappeenrantaan ja Jyväskylään, moniin kohteisiin useasti. Osasta on sittemmin luovuttu.
Munakunta
Oripäässä ja Kaarinassa on 1970-luvulla valmistuneet pakkaamot. Ne ovat siirtyneet Munakunnalle oston myötä.
Faba
Vantaan Urheilutiellä on vuonna 1993 valmistunut 21 843 kuutiometrin toimistokiinteistö, jonka suunnitteli arkkitehti Eero Lonka.
Hankkija-Maatalous
Liikekiinteistöt Eurassa, Forssassa, Hämeenlinnassa, Mäntsälässä, Porissa, Iisalmessa, Turun Kärsämäessä, Jämsässä ja Virkkalassa. Merkittävimmät rakennukset ovat Turussa, Hämeenlinnassa ja Forssassa.
Metsäliitto-yhtymä
Yhtymä on rakentanut tasaisesti eri puolille Suomea.
M-Real on rakentanut Kirkniemeen useasti, kaikkiaan 3 paperikonetta ja Äänekoskelle Boardin tehtaan uusimisen vuonna 2002. Kirkniemessä oli arkkitehtinä Jaakko Pöyry/Pekka Pennanen ja Äänekoskella arkkitehtuuritoimisto Arne Helander.
Finnforest on rakentanut mm. Suolahden havuvaneritehtaan 1995-1996 ja Hartolan Moduulitehtaan 2004.
Osakkuusyhtiö Botnialle on valmistunut kohteita Äänekoskelle, Joutsenoon, Kaskisiin ja Raumalle. Metsä-Botnia Kemiä on laajennettu lähes vuosittain, sillä vuodesta 1970 on rakennettu 15 kohdetta. Suunnittelijoina ovat olleet arkkitehtitoimistot Veli ja Uki.
Olli Rintamäki
| Sivun alkuun |