Luottamustehtävä vaatii jatkuvaa
ITSENSÄ KEHITTÄMISTÄ 

Osuustoimintayrityksen luottamusjohto - erityisesti hallituksen jäsenet - kantaa liiketoiminnallisen vastuun yrityksen toiminnasta. Lisäksi kaikilla luottamushenkilöillä on vastuunsa toimia yrityksen ja jäsenistön edunvalvojana. 

Parasta yrityksen edunvalvontaa on kannattavan toiminnan varmistaminen nyt ja tulevaisuudessa. Jotta luottamushenkilö kykenee haasteet hoitamaan, hänellä on oltava kiinnostus koko ajan kehittää ammattitaitoaan.

Luottamusjohtajan tehtävän hyvään hoitamiseen ei riitä pelkästään osallistuminen kokouksiin. Ennen tehtävän vastaanottamista kannattaa arvioida omat voimavarat ja motivaatio. Jo ”sisäänajo” vie vuosia, joten kyse on pitkäjänteisestä työstä.

Hallituksen jäsenet
aina avainhenkilöitä

Hallituksen jäsenyys nykypäivän toimintaympäristössä on vaativa. Jäsenyyteen on sitouduttava sataprosenttisesti. Hallitus on parhaimmillaan kova tiimi, joka sisältää monipuolisen osaamisen ja jäsenten ammattimaisen asenteen. Sen jäsenillä on yhteisvastuu, joka on lakiin perustuva. 

Hallituksen tehtävänä on valvoa ja ohjeistaa toimivaa johtoa. Menestyvässä yrityksessä hallitus ja toimitusjohtaja ovat tiiviissä yhteistyössä, jossa työnjako on selkeästi sovittu.

Hallituksen jäsenellä on oltava erityisen hyvät valmiudet päättää yrityksen suunnasta, luoda strategiaa. Johdon tehtävänä on valmistella vaihtoehtoisia suuntia luottamusjohdon päätettäväksi. Vaihtoehtoja tarkastelemalla ja kyseenalaistamalla lopputulos on paras mahdollinen. 

Kokemukset osoittavat, että yrityksen huonon menestyksen taustalla ovat aiempina vuosina tehdyt strategiset virhearviot: väärät linjapäätökset tai kokonaan päättämättä jättäminen. Siksi hallitustyöskentely on yrityksen kriittisin kehittämiskohde.

Hallitustyöskentelyllä on merkittävä vaikutus yrityksen menestymiseen ja kriisiajoista selviytymiseen. Kriiseissä on pohdittava, tarvitaanko ulkopuolista osaamista. Vaikeuksissa korostuu asioiden käsittely rakentavasti, ei synnytetä henkilökohtaisia ristiriitoja.

Oikeat ihmiset 
oikeille paikoille

	Hyvän hallinnon jäsenen ominaisuudet
	Tehtävän vaatima osaaminen, erityisesti     talouden hallinta
	Näkemyksellisyys eli kyky hahmottaa suuret    linjat
	Yhteistyötaidot
	Rohkeus kyseenalaistaa
	Uteliaisuus tiedonhankintaan ja koulutukseen
	Sitoutuneisuus ja luotettavuus
	Riippumattomuus muista intresseistä
	Hyvän puheenjohtajan ominaisuudet
	Kyky innostaa ja saada muut jäsenet mukaan
	Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus
	Hyvä yhteistyö toimivan johdon kanssa
	Kommunikointitaidot
	Kyky käsitellä ristiriitoja
	Hyvä hallitus
	Jäsenten kokemukset ja osaamiset     täydentävät toisiaan
	Pystyy käsittelemään aratkin asiat    rakentavasti
	Ymmärrys toiminnan eri osa-alueista:     taloudesta, myynnistä, markkinoinnista,     tuotannosta, logistiikasta ja organisaation     tilasta
	Aktiivinen rooli yrityksen strategisessa     suuntaamisessa
	Hallituksen kokoonpano muuttuu yrityksen     kehityksen mukana

Hallintoneuvoston tärkein tehtävä on valita hallituksen jäsenet, usein myös toimitusjohtaja, sekä valvoa hallituksen toimintaa. Hallintoneuvosto on tuntosarvi jäsenkuntaan. Se voi tehokkaasti toimien varmistaa tiedon kulkua yrityksen sisällä molempiin suuntiin.

Suurimmissa yrityksissä edustajiston jäsenenä luottamusjohtaja toimii jäsenkunnan vaaleissa valtuuttamana edustajana. Kun edustajiston tehtävänä on esim. valita hallintoneuvoston jäsenet ja sen puheenjohtaja, ei puhuta vähäisestä vallasta ja vastuusta. Oikeat ja pätevät henkilöt oikeissa tehtävissä on lähtökohta yrityksen menestykseen. 

Päättäessään yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta edustajisto ottaa kantaa siihen, onko liikkeenjohto toiminut yrityksen omistajien - jäsenten - etujen mukaisesti.

Koulutuksella 
osaaminen

Luottamusjohdon kyvyt punnitaan yrityksen muutoksissa ja taantumakausissa. Kun yritys kasvaa tai suunnittelee investointeja, on hallinnon osattava lukea talouden numeroita. Vain sen avulla luottamusjohto voi arvioida oman yrityksen talouden kehityskuvaa ja mitoittaa riskinottoa. On osattava esittää toimivalle johdolle kysymykset tuloksen ja varallisuuden riittävyydestä ja koko pääomarakenteen tilasta.

Yrityksen taantuma alkaa usein huomaamatta. Hallituksen erityistehtävä on jatkuvasti hankkia toimivalta johdolta riittävä informaatio yrityksen tilanteesta. Mitä nopeammin taantuma havaitaan, sitä helpommin korjausliike voidaan tehdä. Nyrkkisääntö on, että tappiollinen vuosi on katettava viimeistään kahden vuoden kuluessa. 

Koulutussuunnitelmat 
ja työseminaarit

Menestyvä yritys pitää hallintonsa osaamisesta yhtä hyvää huolta kuin henkilöstöstään. Luottamushenkilön osaamista kannattaa jatkuvasti kehittää. Hyvä työkalu on hallinnon koulutussuunnitelma. Siihen kirjataan vähintään vuodeksi eteenpäin kunkin hallintoelimen koulutus- ja kehittämistarpeet. Henkilötasolla koulutustarpeet ja -ajankohdat sovitaan jo hyvissä ajoin. Suunnitelmasta ja sen toteutuksesta vastaa yrityksen johto yhteistyössä puheenjohtajien kanssa. 

Tärkeäksi luottamusjohdon koulutusmuodoksi ovat nousseet hallintoelinten ja yritysjohdon yhteiset työseminaarit. Niitä voidaan järjestää vuosittain esim. edustajiston kokouksen yhteydessä. Niissä yhdistyy koulutus, toisten luottamushenkilöiden ja yritysjohdon tapaaminen sekä me-hengen vahvistaminen. 

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille ovat hyviä erilliset peruskurssit, tutkinnot ja teemaseminaarit. Voidaan järjestää myös hallituksen ja liikkeenjohdon strategiapäiviä, joissa käsitellään kehittämisasioita.

Kari Huhtala
toimitusjohtaja 
Pellervo-Instituutti Oy

| Sivun alkuun |