Eduskunta on hyväksynyt
uuden osuuskuntalain

Suomi saa uuden osuuskuntalain vuoden 2014 alusta. Eduskunta hyväksyi lain huhtikuussa. Kyseessä vasta neljäs suuri osuuskuntalain muutos 1901 jälkeen. Edelliset olivat 1954, 1989 ja 2002. Kaikki lait ovat pohjanneet samaan 1800-luvun suureen taloudellis-sosiaaliseen keksintöön organisoida yritystoimintaa käyttäjäomisteisesti ja demokraattisesti. Uusi laki jatkaa samalla linjalla.

Osuuskuntia on rekisteröitynä nyt yli 4 500 kappaletta. Jäsenyyksiä niissä on yli 3,5 miljoonaa, joten lailla on laaja kosketuspinta yhteiskunnassa. Osuuskuntalaki on puite, jonka tulee soveltua varsin monenlaiseen yritystoimintaan; aivan kuten osakeyhtiöitä, osuuskuntia on kaiken kokoisia eri toimialoilla ja eri tavalla kehitysaskeleita ottavia.

Uudistuksissa on toistuvasti korostunut yritysten pääomanhankinnan kehittäminen, osuuskunnan soveltuvuus uuden yritystoiminnan muodoksi ja lakitekstin helpompi omaksuttavuus kirjoittamalla sen käyttäjäystävälliseen muotoon. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita ja tarjoavat jäsenistölle, hallinnolle ja toimivalle johdolle keinoja käyttää ja kehittää yhteistä yritystä. Laki tuo osuuskuntamallin toivottavasti lähemmäksi myös muille: virkamiehille, neuvojille ja kehittäjille ym.

 

Laki on puite, tavallaan kylmä luuranko, mutta varsinainen liikevoima tulee lihaksesta luun ympärillä. Tämä lihas on osuustoiminnan idea, periaatteet ja arvot. Niillä rakennetaan osuuskunnan jäsenten yhteinen tahto tehdä asioita tarmokkaasti ja sitoutuneesti yhdessä. Osuuskuntalain tunnetuksi tekemisessä aivan olennaista on tuoda esiin osuustoiminnan arvoperusta ja toimintaperiaatteet, jotka ovat osuuskuntaväen perustuslaki.
Osuustoiminnan identiteetin on katsottu olevan osin vaarassa, kun uudistuksen myötä eräät omalaatuisuustekijät verrattuna osakeyhtiöön vähenevät. Osuuskunnan perustarkoitus ei kuitenkaan muutu: yritysmalli on tehty jäsenten tasa-arvoiseen yhteistyöhön. Osuustoiminta ei murru siitä, että laki antaa mahdollisuuden – jäsenten niin tahtoessa – ottaa käyttöön eri välineitä, joilla osuuskuntaa muokataan tilanteen vaatimaan suuntaan.

Pääomakysymykseen on ollut syytäkin hakea vastauksia. On esitetty vakava kysymys, että voiko suurta liiketoimintaa harjoittaa osuuskuntamuodossa vai pitääkö laaja pääomia vaativa liiketoiminta muuttaa osakeyhtiöksi. Osuuskuntamalli on kuitenkin tehty alun perin myös ja ennen kaikkea suuren liiketoiminnan muodoksi.

Laissa tarjotaan lisää mahdollisuuksia siihen, että osuuskuntamalli soveltuu osakeyhtiön lailla myös paljon pääomia vaativaan kasvavaan yritystoimintaan. Sillä, että osuuskunnalle luodaan yhä monipuolisempia välineitä kerätä pääomaa toimintansa kehittämiseen, ei hävitetä vaan annetaan eväitä vahvistumiseen.

 

Yksi jäsen osuuskunnassa on monelle mysteeri; onhan osuustoiminta ihmisten välistä yhteistoimintaa yhteisiin päämääriin. Ensimmäisen vuosisadan piti olla sentään viisi ja viimeisen vuosikymmenen kolme jäsentä. Niin se nyt kuitenkin on, että yksi riittää. Ainakin osuuskunnan perustamisen tekninen suoritus on aiempaa helpompaa eikä yritystä tarvitse siihen lopettaa, jos jäseniä jää enää yksi. Voi osuuskuntaa yksinkin pyörittää eikä valtio lain pykälien muodossa tule väliin. Miksipä ei näin voisi olla.
Laissa on sellaisia elementtejä, että paneutuvien asiantuntijoiden käsissä se muovautuu muovailuvahan tavoin myös aivan uudenlaisiin ulottuvuuksiin. Pellervon Päivillä 2013 tuli kotiläksyksi tutustua lakiin ja löytää sen antamat uudetkin mahdollisuudet.

 

Valmistelun takana on kuuden vuoden ajattelutyö: valtioneuvoston valmistelua, juristien kokoontumisia, kannanottoja, pohdintaa, eduskunnan käsittelyä. Oikeusministeriössä on todella paneuduttu siihen todellisuuteen, mitä lailla säädellään. Valmistelussa on tavoitteita ja etunojaa. Yritystoiminnan turhien esteiden poistaminen ja uusien mahdollisuuksien avaaminen on koko yhteiskunnan etu.

Tällä menemme. Seuraavaa osuuskuntalain uudistusta ei ole näköpiirissä. Tämä on hyvä päätepiste YK:n osuustoimintavuodelle ja vielä parempi alku osuustoiminnan kehityksen vuosikymmenelle.

Olemme tähän lehteen koonneet johtavien osuuskuntajuridiikan tuntijoiden analyysiä ja näkökulmia. Olkaa hyvä!

Mukana on myös tehoannos yrittäjyyskasvatusta.

 

Takaisin etusivulle »

 

 

 

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Pellervo-Seura