Lehdistötiedote 4.9.2002

Osuustoiminnan paras kasvuvuosi
jäsenmäärissä ja markkinaosuuksissa

VIIME VUONNA 250 000 UUTTA JÄSENTÄ

Suomalaisen osuustoiminnan jäsenmäärä on nyt ohittanut maamme väkimäärän. Jäsenyyksiä oli viime vuoden vaihteessa yli 5,4 miljoonaa, ja vahva kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Kasvu on heijastunut myös markkinaosuuksien vahvistumiseen siellä, missä osuustoiminnalla on tilaa kasvaa.

Osuustoiminta-lehti analysoi suomalaiset osuustoimintayritykset ja keskinäiset vakuutusyhtiöt Vuosikirjassa, joka julkaistiin keskiviikkona nyt kahdeksannen kerran. Se on aiemmin ilmestynyt vuosittain nimellä Pellervon Vuosikirja, mutta tänä vuonna sitä laajennettiin Osuustoiminnan Vuosikirjaksi kattamaan myös koko osuustoiminnallinen kauppa ja keskinäinen vakuutustoiminta.

Keskimäärin kolme viidestä suomalaisesta on vähintäänkin yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyrityksen omistaja. Yleisimmin suomalaisilla jäsenyyksiä on noin kolme. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on nyt maailman osuustoiminnallisin maa, kun jäsenmäärät suhteutetaan kunkin maan asukasmäärään.

Jäsenmäärän lisäys perustuu suomalaisen palveluosuustoiminnan ja kuluttajaosuustoiminnan jatkuvaan etenemiseen. Palveluosuustoimintaan Osuustoiminta-lehti laskee molemmat osuuspankkiryhmät ja keskinäisen vakuutustoiminnan, mm. Lähivakuutuksen, Tapiolan, Suomi-yhtiöiden ja Fennian henki- ja vahinkovakuutukset. Kuluttajaosuustoiminnassa eli kaupassa puolestaan S-ryhmä on vahvistunut selvimmin, mutta myös Tradeka ja Elanto ovat menneet markkinaosuuksissa hieman eteenpäin.

Sen sijaan maatalouteen pohjautuvassa elintarvikealan osuustoiminnassa jäsenmäärät ovat vähentyneet vuodesta 1994 lähtien keskimäärin 4,5 % vuodessa. Syynä on maaseudun raju rakennemuutos, joka vieläkin jatkuu. Metsäliiton jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut vuoteen 1994 verrattuna reilut viisi prosenttia.

Kovinta jäsenmäärän kasvu on ollut S-ryhmän osuuskaupoissa. Vuonna 1994 niissä oli jäseniä 406.000 ja tämän vuoden kesäkuussa rikottiin miljoonan raja. Op-ryhmässä jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 12,5 % ja paikallisosuuspankeissa noin 6 %. Osuuspankit rikkoivat ensimmäisenä miljoonan jäsenen rajan viime maaliskuussa. Lisäksi 42 paikallisosuuspankilla on reilut 70 000 omistajajäsentä.

Molemmat osuuspankit yhteensä laskettuna markkinaosuus pankkitalletuksista kasvoi nyt jo 35,3 prosenttiin. Nordea johtaa 37,5 prosentilla, vaikka se viime vuonna menettikin 0,6 %. Op-ryhmä on julkistanut tavoitteen kasvaa lähivuosina yksin tämänhetkistä markkinajohtajaa Nordeaa suuremmaksi Suomessa.

Kahdeksan uutta
osuuskuntaa kuukaudessa

Myös uusosuustoiminta on Suomessa kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien voimakkaasti. Uusia osuuskuntia oli viime heinäkuussa Pellervon rekisterissä 1 247, kun perinteisiä suuria osuuskuntia tai keskinäisiä yrityksiä oli 501.

Uusien pienosuuskuntien perustamistahti on nyt kuitenkin hiljentynyt selvästi. Niitä on rekisteröity kuluneen vuoden sisällä keskimäärin kahdeksan kuukaudessa. Syynä hiljentymiseen on neuvonnan selvä supistuminen. Osuustoiminnan alueellisia neuvontaprojekteja toimii tällä hetkellä Pirkanmaalla ja Lahden seudulla. Pellervon työ uusosuustoiminnan edistämiseksi ja neuvontakentän tietämyksen lisäämiseksi kuitenkin jatkuu.

Uusosuustoiminnan jäsenmääristä ja liiketoiminnasta ei toistaiseksi ole saatavissa luotettavia tietoja, joten ne eivät ole vielä ollenkaan mukana näissä vertailuissa. Uusosuuskunnat ovat kuitenkin jäsenmääriltään ja liikevaihdoiltaan huomattavasti pienempiä kuin perinteisessä osuustoiminnassa.

Uusosuustoiminnalla on merkitystä työllisyyteen etenkin palvelualoilla ja heikommilla alueilla. Kasvupotentiaali olisi kuitenkin erittäin suuri, mutta siihen tarvittaisiin yhteistyön tiivistämistä yritysneuvonnassa ja yhteiskunnan tukea neuvonnan vahvistamiseen muun yritysneuvonnan rinnalla esimerkiksi TE-keskusten kautta.

Yli 5,4 miljoonaa
jäsenyyttä

Perinteisissä osuuskunnissa oli vuoden vaihteessa yhteensä 2,8 miljoonaa jäsentä. Keskinäisissä vakuutusyrityksissä oli lisäksi 2,6 miljoonaa asiakasomistajaa. Keskimääräinen kasvu oli 4,8 % vuodessa.

Suomalaisen osuustoiminnan yhteinen jäsenmäärä ylitti historiallisesti ensimmäisen kerran Suomen asukasluvun määrän. Näin Suomen asema kansainvälisessä vertailussa maailman osuustoiminnallisempana maana vahvistuu. Seuraavina tulevat vahvat osuustoimintamaat USA ja Kanada.

Osuustoiminta-lehti ei laske keskinäisten vakuutusyritysten työeläkevakuutusta osuustoimintaan. Se on lakisääteistä eikä siten täytä osuustoiminnan perustana olevaa vapaaehtoista jäseneksi liittymistä. Sen sijaan kaikkien keskinäisten vakuutusyritysten henki- ja vahinkovakuutus täyttää asiakasomisteisuuden peruskriteerit. Vakuutusalalla ei lain mukaan voi toimia osuuskuntia, vaan ne ovat keskinäisiä yrityksiä omine erityispiirteineen.

Osuustoiminta on selkeästi laajaomisteisin yritysmuoto Suomessa. Edellisinä vuosina kasvanut yksityisten osakkeenomistajien määrä toppasi viime vuonna noin 800 000 kansalaisen tasoon. Pääsyynä oli pörssin alamäki, joka on jatkunut myös tänä vuonna.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusittu, hyvin valmisteltu osuuskuntalaki tarjoaa mahdollisuudet myös osuuskuntien arvopapereiden arvonnousulle ja vaihdannalle, mutta suuret osuustoimintayritykset eivät ainakaan vielä toistaiseksi ole toteuttaneet sitä käytännössä.

Paras
kasvuvuosi

Vuosi 2001 oli osuustoiminnan toiseksi paras tulosvuosi siinä seurannassa, jota Osuustoiminta-lehti on tehnyt säännöllisesti vuodesta 1994 lähtien. Liiketuloksia ajatellen edellinen vuosi 2000 oli jonkin verran viime vuotta parempi, joskin epätasaisesti eri toimialoilla. Kun pääkriteereinä vertailussa pidetään osuustoimintayritysten jäsenmäärien ja markkinaosuuksien kasvua, niin viime vuosi voidaan nimetä selkeästi kaikkein parhaimmaksi.

Talouden taantumasta huolimatta viime vuosi ja alustavasti myös kuluva vuosi näyttävät olevan osuustoiminta- eli ot-yrityksille hyviä vuosia, muttei kuitenkaan ihan kaikille.

Taloudellisesti tiukat paikat ovat edelleenkin etenkin Milkalla, mutta lievemmin myös Munakunnalla ja Österbottens Äggcentrallagilla sekä Karjaportilla, jonka Mikkeliin rakentaman uuden tehtaan on määrä käynnistyä ensi vuoden alussa. Kananmuna-alalla markkinatilanteen odotetaan jatkossa ainakin jonkin verran helpottuvan.

Ihan huoletta eivät myöskään Metsäliiton luottamushenkilöt ja johto voi vielä olla, vaikka suunta onkin vuoden sisällä kääntynyt selvästi parempaan. Metsäliiton viime vuosi oli poikkeuksellisen vaikea, mutta se sai nokkansa nousuun ja omavaraisuus suurten yrityskauppojen jälkeen jälleen vahvistui, joskaan ei vielä riittävän turvalliselle tasolle. Metsäliiton viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen nopeaa kansainvälistä kasvua ja nyt on aika sulatella ostoksia ja kehittää toimintaa, Osuustoiminta-lehden analyysissä todetaan.

Osuuspankit ja
S-ryhmä tuloskärjessä

Parhaimpia tuloksia pystyivät viime vuonna tekemään S-ryhmä, Osuuspankkiryhmä, paikallisosuuspankit, Lähivakuutus-ryhmä, Tapiola ja Hankkija-Maatalous.

Seuraavaksi vahvinta sarjaa edustavat Valio, kaikkein nopeimmin noussut HK Ruokatalo, tasaisen vahva Atria ja kotieläinjalostuksen osuuskunnat. Niistä Jalostuspalvelu, Itäjalostus ja Polarjalostus ovat fuusioituneet.

Pörssilistattuina yrityksinä etenkin HK Ruokatalo, mutta myös Atria ovat kuuluneet vuoden positiivisimpiin yllättäjiin BSE-kohusta huolimatta. HK Ruokatalon kurssinousu heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2002 oli 145 % ja Atrian 63 %. Molempien vakaina pääomistajina toimivat lihantuottajien osuuskunnat.

Vakaata kasvua
kotimarkkinoilla

Useimmilla ot-yrityksillä on edelleen varaa kasvuun kotimaassa. Op-ryhmällä markkinaosuus talletuksista nousi 32,1 %:iin (+0,9 %-yksikköä), paikallisosuuspankeilla 3,2 %:iin (+0,2 %-yksikköä), Tapiolalla vakuutusmaksutulosta 15 %:iin (+0,5 %-yksikköä) ja Lähivakuutus-ryhmällä 8,1 %:iin (+0,1 %-yksikköä).

S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus nousi edelleen 1,6 %-yksikköä 30,5 %:iin. Kun myös Tradekan ja Elannon yhteenlaskettu markkinaosuus nousi 0,2 %-yksikköä 12,6 %:iin, niin osuustoiminnallinen kauppa on nyt selkeästi laajempaa kuin pitkään markkinajohtajana toimineen K-ryhmän markkinaosuus.

Osuustoiminnallinen kauppa sai pt-markkinoilla yhteensä 43,1 % (+1,8 %-yksikköä) ja K-ryhmä 36,5 % (-1 %-yksikköä). Muut menettivät osuuksiaan. Jatkossa tilanteen kuitenkin ennustetaan osuuskauppojen kannalta kiristyvän mm. Keskon uusitun ketjukonseptin ja ulkomaisen kilpailun vuoksi.

Hankkija-Maatalous Oy säilytti tehokkaana tuloksentekijänä 40 %:n markkinajohtajan asemansa. S-ryhmässä bonuksia asiakasomistajille maksettiin viime vuonna jo 100 miljoonaa euroa eli viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Se on selvästi enemmän kuin millään muulla ot-yrityksellä.

Paineita edelleen
kansainvälistyä

Elintarvikealan ot-yritysten markkinaosuudet ovat jo perinteisestikin niin korkeita kotimaassa, että niiden tulevaisuuden pääsuunta on yrittää kasvaa Suomen lähimarkkinoilla. Esimerkiksi HK Ruokatalo satsaa Baltiaan ja Atria Ruotsiin.

Kotieläinjalostuksessa ei toimi muita kuin osuuskuntia, joten markkinaosuus keinosiemennyksistä on siellä 100 %. Toiseksi korkein markkinaosuus on maidossa, josta 96 % vastaanotetaan osuusmeijereissä, joko valiolaisissa tai esimerkiksi Kymppimeijereihin kuuluvissa. Kymppiryhmän suurimpia osuusmeijereitä ovat porilainen Satamaito ja Hämeenlinnan Osuusmeijeri, jotka ovat molemmat liittoutuneet tiiviisti Ingmanin kanssa.

Tänä vuonna jo lähes 40 % Valion vastaanottamasta maidosta menee vientiin erilaisina tuotteina. Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin palaaminen takaisin Valion hankintaosuuskunniksi kasvatti Valion maitomääriä. Lisäksi myös Suomeen tuotujen juustojen lisääntyminen aiheuttaa lisää vientipaineita. Mutta jokainen viety maitolitra antaa Valiolle 10 senttiä vähemmän tilityskykyä kuin kotimaahan myyty litra. Valio on joutunut ilmoittamaan, ettei se aio enää ottaa vastaan uusia maidontuottajia.

Yksittäisistä valiolaisista hankintaosuuskunnista taloudellisesti parhaiten vertailussa menestyi turkulainen Osuuskunta Maito-Aura. Se tilitti jäsenille eniten maidosta, oli tilityskyvyltään paras ja maksoi osuuspääomalle korkeinta korkoa. Valion yhteistyömeijereistä vahvin oli Liperin Osuusmeijeri ja Kymppiryhmästä Satamaito.

Liha- ja muna-aloilla markkinaosuudet ovat nyt vahvistuneet. Lihassa se on nyt 74 %, minkä jakavat kolme kilpailevaa osuustoimintataloa Atria, HK Ruokatalo ja Järvi-Suomen Portiksi muuttuva Karjaportti. Munakunnan ja Österbottens Äggcentrallagin yhteinen markkinaosuus nousi Munakunnan toteuttaman A-munan oston myötä neljä prosenttiyksikköä 64 prosenttiin.

Metsäliitto on säilyttänyt markkinaosuutensa yksityismetsistä hakatusta puusta 34 prosentissa. Määrä on aiempina vuosina voimakkaasti lisääntynyt.

Keskinäiset
pärjäävät hyvin

Keskinäisillä vakuutusyhtiöillä viime vuosi näyttää menneen jonkin verran kilpailijoitaan paremmin. Tapiola ja Lähivakuutus erottuvat nyt alansa vakaina ja hyvin hoidettuina kärkiyrityksinä. Viime vuosi oli kuitenkin sijoitustoiminnassa kaikille erittäin hankala. Pörssin pitkä alamäki on jatkunut myös kuluvana vuonna rokottaen niin pankkien kuin vakuutusyritysten tuloksia.

Vuosi 2001 toi mukanaan myös merkittävän uutisen yhteistoimintarintamalta, kun Op-ryhmä ja keskinäiset vakuuttajat Lähivakuutus ja Fennia löysivät toisensa Pohjola-kuvion kariuduttua. Tämä osuustoiminta-allianssi on asiakkaita ajatellen kustannusrakenteeltaan keveä ja toimiva liitto.

Osuustoimintaliikkeen mennessä eteenpäin Osuustoiminta-lehti kaipaa lisää keskustelua mm. liikkeen tavoitteista. Hyvä tuloskin nähdään osuustoiminnassa vain välineeksi - eli se on rengin roolissa. Itsevaltiasta isäntää siitä ei pidä tehdä.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Osuustoiminta-lehden yritysanalyytikkojen tiimiin kuuluvat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo ja PTT:n tutkimusjohtajat Raija Volk ja Panu Kallio sekä freelance-toimittajat Hannu Kaskinen ja Antti Mustonen. Tiimin vetäjänä toimii oheisen artikkelin kirjoittaja, toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen. Kyseinen Osuustoiminnan Vuosikirja 2002 ilmestyi lukijoille 4.9.2002.

Lisätietoja:
Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09 - 4767 5588, sähköposti mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Taulukko 1.

(Määritelmät laskentaperusteista taulukko 2:n lopussa!)

Taulukko 2 .pdf-tiedostona

| Sivun alkuun |