Miljoonakaksikko

uten Osuustoiminnan Vuosikirja 2002 osoittaa, on suomalaisella osuustoiminnalla mennyt viime vuosina hyvin. Niin yritysten liiketoimintojen kuin myös yritysmuodon suhteen. Hyvänä osoituksena tästä on se, että kuluvana vuonna sekä Osuuspankki- että S-ryhmä saavuttivat miljoonan jäsenen virstanpylvään. Tämä on kunnioitettava suoritus 5 miljoonan asukkaan maassa.

Yksi tärkeimmistä syistä miljoonan jäsenen rajan saavuttamiseen juuri nyt on se, että molemmat näistä ryhmistä ovat taloudellisesti terveellä pohjalla ja menossa vahvasti eteenpäin. Op-ryhmän osalta vahva näyttö oli selviytyminen muita pankkiryhmiä vähäisemmin kolhuin 90-luvun alun pankkikriisistä. S-ryhmän vastaavanlainen näyttö on ollut osuuskauppojen talouden tervehdyttäminen 80-luvun lopun aallonpohjasta ja ryhmän markkinaosuuden liki kaksinkertaistaminen reilussa vuosikymmenessä. Ja tämä vielä toimialalla, jossa markkinaosuusmuutokset ovat normaalisti varsin vähäisiä.

oidaan sanoa, että Op- ja S-ryhmien viime vuosien menestys on osoittanut, että osuustoiminnassa, kuten muussakin yritystoiminnassa, välttämätön edellytys menestykselle on, että toiminta on liiketaloudellisesti tervettä. Jos osuustoiminta ei kykene vakuuttamaan ja hyödyttämään omia jäseniään, ei sillä ole pidemmän päälle menestymisen edellytyksiä. Pelkällä aatteella ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä.

Toinen tärkeä syy Op- ja S-ryhmien menestykselle on niiden osuustoiminnallinen onnistuminen. Nämä asiat yhdistäen voidaan synnyttää nousukierre, jonka ansiosta näin massiiviset jäsenmäärät tulevat mahdollisiksi. On nähtävissä, että osuustoiminnallinen vakaus, pitkäjänteisyys, turvallisuus ja demokratia ovat arvoja, joiden merkitys on ollut nousussa juuri samaan aikaan kun palveluosuustoiminta on lisännyt jäsenpohjaansa.

otkut osuustoimintaan edelleen kriittisesti suhtautuvat ovat vähätelleet osuustoiminnan roolia Op- ja S-ryhmien menestyksessä todeten, että eivät tavalliset kuluttajat ajattele osuustoimintaa asioidessaan vaikkapa Prismoissa tai S-ryhmään kuuluvissa hotelleissa.

Totta on se, että ei tavallinen kuluttaja mieti koko ajan syntyjä syviä - eikä hänen tarvitsekaan. Tärkeintä on se, että hän uskoo, että esim. Prismat ja osuuspankit ovat hyviä yrityksiä, joiden tuotteiden ja palvelujen hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että tavallistenkin kuluttajien joukossa on kasvava määrä ihmisiä, jotka tiedostavat myös ne edut, joita osuustoiminnallisuus heille tarjoaa.

Samaan suuntaan puhuu myös se, kuinka ihmiset ovat viime vuosina aktivoituneet esimerkiksi alueosuuskauppojen vaaleissa käyttämään omaa päätöksenteko-oikeuttaan. Vaikka nykyiset 40-50 prosentin tietämissä liikkuvat äänestysprosentit eivät vielä yllä aivan samoille lukemille kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa, saavat osuuskaupat ja -pankit jo nyt kunnioitettavan määrän ihmisiä liikkeelle.

tsetyytyväisyyteen ei osuustoiminnalla ole kuitenkaan varaa. Osuustoiminnallisuuden todellisista mahdollisuuksista on sittenkin vasta vähäinen osa käytettynä. Nykyisessä globalisoituvassa maailmassa kasvava määrä ihmisiä alkaa nähdä osuustoiminnan tarjoamat mahdollisuudet syvällisemminkin oman elämänsä hallintaan liittyvänä, aidosti kotimaisena ja tavallista ihmistä lähellä olevana mahdollisuutena ja kokee osuustoiminnan itselleen eräänlaiseksi globalisaatiovakuutukseksi. Tähän osuustoiminnan pitää nyt yhdessä satsata.

Nyt on tärkeää, että osuustoiminnan kehittämisestä vastaavat kiinnittävät riittävästi huomiota siihen, että osuustoiminnallinen liikeidea ja osuustoiminnan hyödyt osataan tarvittaessa kertoa nykyaikaisia ihmisiä puhuttelevalla tavalla sekä tavallisille kuluttajille että syvällisemmin asiasta kiinnostuneille, ja myös toimittajille ja talousasiantuntijoille.

Nykyaikainen yhteiskunta edellyttää tietoa ja läpinäkyvyyttä. Siihen yhä edelleen vahvana elävä käsitys osuustoiminnasta vahvana käytännössä, mutta heikkona teoriassa, ei enää sovi. Nykyaika vaatii toimivaa teoriaa ja käytännön vahvaa hallintaa. Mutta myös uskottavia tarinoita julkisuuteen, kuten yritysviestinnän asiantuntijat nykyään painottavat

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |