kirjaimittain.gif (7478 bytes)

 


RUOKASTRATEGIA edellyttää
suorityskykyisiä sinivalkoisia yrityksiä

lintarvikkeiden kysynnän globaalit vaihtelut vaikuttavat jatkossa yhä selkeämmin myös Suomeen ja suomalaisiin. Ruoan ja puhtaan veden saatavuus ei ole missään itsestäänselvyys. Nämä olivat lähtökohtia, kun osuustoimintayritysten johtamisen parissa kyntensä näyttänyt vuorineuvos Simo Palokangas ryhtyi vetämään Suomen ruokastrategiaa valmistellutta maa- ja metsätalousministeriön työryhmää, joka jätti esityksensä kesäkuussa. Palokangas katsoo, että jokaisella kansakunnalla on tarve varmistaa ruoan saanti väestölleen ja tämä tulee olemaan monessa maassa yhä keskeisempi tehtävä.

Alan kilpailukyky ja tulevaisuus edellyttävät kuluttajien mielipiteisiin ja heidän muuttuviin tarpeisiinsa vastaamista. Uusia yrittäjiä, tuotteita ja kansainvälisiä toimijoita tulee alalle. Ruoka ja sen raaka-aineet kulkevat yhä enemmän kansallisten rajojen yli. Kun tuonti kasvaa, pitää vastaavasti olla korkean jalostusarvon vientituotteita. Markkinat täytyy tuntea sekä kotimaassa että ulkomailla, toteaa työryhmä.

trategiaesitys on avoin uusille asioille. Se on realistinenkin ja ennen kaikkea innostava, koska se asettaa tavoitteeksi suomalaisen ruokasektorin kasvun. Tälle tavoitteelle antavat perusteita maailmanlaajuinen väestönkasvu, Suomen puhdas maaperä, runsaat vesivarat ja ilmastonmuutoksen myötä paranevat kasvuolosuhteet.

Suomen kansallisen ruokastrategian valmistelu koskettaa syvästi osuustoimintaa, koska koko elintarvikeketju pellolta pöytään - mukaan lukien ketjussa tarvittavat osaavat pankki- ja vakuutuspalvelut - on varsin osuustoiminnallinen. On tärkeätä perehtyä siihen, mitä suomalaiselta ruokasektorilta kansallisesti halutaan.

Kaikki ruoka päätyy kuluttajille lopulta yritysten kautta. Kasvuhakuinen strategia ei voi onnistua ilman hyvin johdettuja suomalaisomisteisia yrityksiä. Niinpä työryhmä lausuu lyhyesti olennaisen asian: Suomen kannalta on tärkeätä se, kuka yrityksiä omistaa ja että strateginen kansallinen omistajuus on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tämän mukaisesti tulee edistää sellaista politiikka, joka luo edellytykset maatilojen ja jalostusyritysten kannattavalle toiminnalle. Suomalaisia toimijoita ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin missä ulkomaiset toimijat ovat.

Paras tae, että homma pysyy omissa näpeissä, ovat osaavat ja ajassa kiinni olevat osuustoimintayritykset pitkin elintarvikeketjua. Osuustoiminnallisilla yrityksillä on suuri vastuu siitä, että ne ovat riittävän voimakkaita, tehokkaita ja osaavia nykyaikaiselle kaupalle ja kuluttajalle. Elintarvikesektori ja osuustoimintayritykset kauppaa, rahoitusalaa ja vesiosuuskuntia myöten tarjoavat tulevaisuudessakin innostavan toimialan – työtä, jolla on merkitys.

suustoiminnallisen yritysmallin kehittäminen ja osaava omistajuus ovat avainasemassa, jotta kaikki odotettu hyvä toteutuu. Menestyvä ruokaketju koostuu suuresta määrästä yhteen toimivia ihmisiä ja organisaatioita, ja verkostossa toimiminen on vaativaa niin operatiiviselle johdolle kuin omistajillekin. Parhaillaan käynnissä olevat Pellervon jäsenkeskustelut antavat hyvän pohjan viedä ajatuksia eteenpäin. Jo nyt on hahmotettavissa useita olennaisia tässäkin lehdessä esillä olevia osuustoiminnan 2010-luvun kehityskohteita kuten johtaminen, viestintä ja sitoutuminen.

Yritys, joka ei pysty kannattavaan liiketoimintaan, on yritysmuodosta riippumatta pulassa eikä siitä ole toteuttamaan kauaskantoisia ajatuksia kasvusta ja kehityksestä. Siksi onkin olennaista huomata, kuinka suomalaisten osuustoimintayritysten asema on varsinkin kansainvälisen talouden megaluokan ongelmiin nähden hyvä ja vieläpä paranemaan päin. Siihen voi perehtyä tämän Vuosikirjanumeron analyysien avulla.

suustoiminta on kasvuala. Suomen uudella pääministerillä on julkilausuttu myönteinen mielipide osuustoiminnasta. Se on arvokas ja huomioitava asia. Mari Kiviniemi totesi muutamaa päivää ennen valintaansa pääministeriksi, että sosiaalialalla on tarve osuustoiminnallisille ratkaisuille. Tämä on varmasti totta.


Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |