Bonukset kasvoivat jo 866 miljoonaan euroon

Osuustoimintayritysten maksamat bonukset nousivat 2009 yhteensä jo lähes 790 miljoonaan euroon. Suomi-yhtiö maksoi asiakkailleen lisäetuja peräti 160 miljoonaa euroa. Se nosti selvimmin summaa viime vuonna raportoimastamme 606 miljoonasta (OT 5/09). Lamasta huolimatta bonukset siis edelleen kasvoivat.

Kuluttaja- ja palveluosuustoiminnassa bonukset maksetaan ennen tilinpäätösten tekoa, joten ne pienentävät ulospäin näkyviä nettotuloksia. Eli osuustoiminnan kannalta tavanomaisten tilinpäätösanalyysien tekijät esimerkiksi Talouselämä-lehdessä ovat pahasti myöhässä jo työtä aloittaessaan.

Tuottajaosuustoiminnassa toiminnan tulosta puolestaan mitataan nimenomaan toteutuneilla tilityshinnoilla ja pieneltä osin myös jäsenpalveluilla. Niitä ei välttämättä muuten olisi kohtuullisin ehdoin viljelijöille saatavillakaan. Tämä vaatisi selvästi tarkemman analyysin tekemistä.

Valio on jo ottanut käyttöön ns. maitokatteen. Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustyössä ongelmaan ollaan vasta nyt laajemmin heräämässä. Seuraavassa OT-lehden numerossa syvennymme siihen enemmän. Pääkaupungin valtamedia on usein vähätellyt tuottajaosuuskuntien tuloksentekoa, kun se ei itse sitä ymmärrä.

Usein epäreilua vertailua

Ilman tällaisten osuustoiminnan perusasioiden huomioonottamista yritysanalyyseissä ei koskaan päästä täyteen vertailukelpoisuuteen yksityisten pääomayritysten ja jäsenlähtöisten ot-yritysten välillä.

Jos analyysit tehdään ja niitä käytetään aina pelkästään pääomayhtiöiden logiikalla, niin jäsenyhteisöihin ja asiakasomistajuuteen pohjautuva osuustoiminta saa kilpailijoitaan hieman huonompia kouluarvosanoja. Tämä on valitettavan yleistä ja koskee monia muitakin valtamedian kuin TE:n edustajia. Maailmaa viedään myös median voimalla osittain harhaan.

Tosiasiassa suomalaiselle ja kansainväliselle osuustoimintaliikkeelle jää tässä paljon enemmän tehtävää kuin mihin sen rahkeet vielä tänään riittävät. Selvimmin haasteet koskevat monia kehitysmaita ja etenkin Afrikkaa. Uudelleenajattelua, renessanssia, ja ehdottomasti lisää aktiivista tiedotusta, koulutusta ja keskustelua tarvittaisiin.

Kun pääomayhtiöiden asioita seuraa ja selittää kansalle eksperttien armeija, niin meistä osuustoiminnan tutkijoista ja kirjoittajista ei vielä kovin suurta joukkoa kerry. Pelkästään sijoittajien intresseistä lähtevä median panostuskin voi olla nykyisin ylimitoitettua.

Starttiin aina takamatkalta?

On ikävää ja harhaanjohtavaa, kun ot-yritykset joutuvat lähtemään kilpailuun jostakin takamatkalta, kun taas niiden kilpailijat pääsevät starttaamaan aina helpommin etusuoralta, pääkaupunkilaisen lehdistökatsomonkin edestä.

Syyt ongelmaan ovat toki hyvin ymmärrettäviä. Osuustoimintamallia ei vieläkään tunneta riittävästi, eikä sen lähtökohtia ja käytäntöjä osata aina ottaa analyyseissä huomioon. Kysymys on toiseuden ongelmasta. Kysymys on myös siitä, ettei osuustoimintaväki itse ole riittävän aktiivisesti ja tuloksellisesti kertonut omista, jonkin verran toisenlaisista lähtökohdistaan.
Parantuvat tulokset kuitenkin kertovat omaa vakuuttavaa kieltään.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Ks. myös Vuoden tulos - Opas osuustoimintayritysten tulosten raportointiin. 32 s. Pellervo-Seura 2009. 15 €.

| Sivun alkuun |