Osuustoiminta rakentaa kestävästi hyvinvoivaa Suomea

Taulukko: Pasi Saarnivaara

Monipuolinen osuustoiminta tuo vakautta, luottamusta ja pitkäjänteisyyttä talouteen ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Se herättelee tavallisia ihmisiä yhteiseen toimintaan ja kestävään tavoitteenasetteluun suomalaisten hyvinvoinnin hyväksi.

Peräti 88 % Suomen yli 18-vuotiaasta väestöstä on vähintäänkin yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyrityksen jäsen eli asiakasomistaja (OT 1/10). Keskimäärin jäsenyyksiä löytyy 2,4 ja maalla selvästi enemmän.

Osuustoiminnan työllisyys oli edelleen viime vuonna kasvussa. Perinteisen osuustoiminnan henkilöstön määrä nousi 3,1 % n. 104000:een. Lisäksi pienosuustoiminnan arvioidaan työllistävän kokoaikaisiksi työpaikoiksi laskettuna n. 5000 ihmistä. Parhaiten uusia työtilaisuuksia pystyivät 2011 tarjoamaan S-ryhmä, puhelinosuuskunnat ja OP-Pohjola-ryhmä.

Tällä kaikella on suotuisa vaikutus myös kotimaan verotulokertymään ja julkisen talouden tasapainoon.

Metsäliitto onnistui strategiassaan

Suomalaista metsäteollisuutta vaivasi 2000-luvun taitteessa vakava suuruuden harha. Kaikkien kolmen suuren metsäkonsernin, UPM:n, StoraEnson ja Metsäliiton, maailmanvalloitus tuli kirvelevästi maksamaan miljardeja (ks. esim. OT 5/07). Pienemmän Myllykosken itsenäinen taru tuli tiensä päähän.

Metsäliitolle kertyi 2000-luvun alussa yritysostoissaan jättimäinen velkataakka, joka vielä pari vuotta sitten oli vähällä katkaista konsernin tien. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin meni kuten pitääkin. Tänään Metsä Groupiksi nimensä vaihtanut konserni on lähtenyt kehittymään uudelta, terveeltä pohjalta.

Uusi strategia perustuu keskeisimmiltä osiltaan pohjoisten metsien kasvuun perustuvaan pitkäkuituiseen selluun ja kartonkiin. Osuus Uruguayn lyhytkuitusellusta osuus myytiin UPM:lle ja tänä vuonna tehtiin strateginen selluallianssi japanilaisen Itochun kanssa. Molemmat päätökset kevensivät vanhaa velkataakkaa ja varmistivat itsenäisen toiminnan jatkumisen.

Vuosi 2011 oli Metsäliitto-konsernille hyvin sujuneen edellisvuoden jälkeen selvä pettymys. Vuonna 2011 nettotulos putosi 53 % 138 miljoonan euron tasolle. Euromääräisesti tulospudotus oli ot-yrityksistä selvästi suurin. Nyt kuluvan vuoden alkupuoliskolla Metsä Group on kuitenkin parantanut selvästi.

S-ryhmä selvin voittaja

Lähes parinkymmenen vuoden seurannassamme S-ryhmän osuuskaupat on selvin voittaja. Se osti Suomen Sparin ja Esson parhaat palat. Osuuskaupat ovat pystyneet investoimaan kiitettävästi palveluverkkonsa kehittämiseen kuten Prismoihin, S-marketteihin, ABC-ketjuun ja nyttemmin Kodin Terroihin.

Tosin S-ryhmän investointien kannattavuutta puutteellisesta informaatiosta johtuen on vaikeaa selvittää. Kylpylät osoittautuivat virheliikkeeksi, Pietarin Prismat ovat tappiollisia ja osan ABC-ketjusta pääoman tuotto on kyseenalainen.

Tänään erityisesti kotimaisen lihateollisuuden viime vuosien kannattavuusongelmat suhteessa kaupan marginaaleihin ovat hyvin kuuma kysymys.

Varoittavat esimerkit muistetaan

Aloitimme näiden Vuosikirjojen toimittamisen yhtä jalkaa Suomen EU-jäsenyyden alkamisen ja markkinoiden avautumisen kanssa 1995. Alussa teemanumero ilmestyi Pellervon Vuosikirjana ja 2000-luvun alussa laajensimme seurannan nykyiseksi Osuustoiminnan Vuosikirjaksi.

Meillä tekijöillä on ollut harvinainen onni seurata suomalaisen osuustoiminnan laaja-alaista nousua ja kehitystä vuodesta 1994 lähtien. Silloin kovin moni ei sellaiseen ollenkaan uskonut. Erityisesti kotimaisen osuustoiminnallisen elintarviketeollisuuden selviämistä uusissa oloissa epäiltiin, mutta niinpä vain siitäkin savotasta hyvin selvittiin.

Heinäkuussa 1992 konkurssin tehnyt Hankkija-Novera jäi pellervolaisen osuustoiminnan ainoaksi isoksi ruumiiksi. Työväenliikkeen osuustoiminnalle 1990-luvun puoliväli oli tuhoisa. Haka ja Kansa tekivät konkurssit, mutta osuuskaupat Tradeka ja Elanto selvisivät yrityssaneerauksen kautta. Elanto fuusioitui myöhemmin kilpailijansa kanssa ja HOK-Elanto pärjää nykyisin hyvin.

Viime vuonna yrityssaneerauksessa pitkään toiminut Järvi-Suomen Portti sulautettiin HKScaniin. Omistajavastuu realisoitui ikävällä tavalla, kun sen monet jäsenet menettivät samalla osuuspääomansa. Ne ovat tuottajaosuuskunnissa nykyisin yleensä varsin suuriakin, jopa kymmeniätuhansia euroja tilaa kohti.

Olisi Karjalan neidon, Portin, aikanaan kannattanut päästää Pohjanmaan potra poika, Atria, aittaansa yöksi, kuten Vuosikirjassa 2001 vihjasimme, niin olisivat tuottajien rahat säästyneet. Atria olisi pystynyt maksamaan osuuspääomille hyvän koronkin. Mutta HK Ruokatalo osoittautui tässä vielä tomerammaksi ottajaksi.

Usein siteerattu ammattilehti

Osuustoiminta-lehti on ot-yritysten hallinnolle ja johdolle suunnattu aatteellinen ammattilehti, jossa teemme mahdollisimman huolellista ja tarkkaa journalismia. Niin ruusuja kuin risuja analyyseissämme jaamme vain yritysten tulosten perusteella.

Pienenä lehtenä meillä on käytössämme ns. vain pienet vasarat, joilla juttuja naputtelemme. Moukaria meillä ei valtamedian tapaan ole käytettävissäkään. Toisaalta se on vain hyvä ja antaa meille paremmin liikkumavaraa. Mutta osuuskuntien laajaa jäsenistöä emme suoraan tavoita.

Jonkin verran tosin annamme keskeisistä tuloksistamme lehdistötiedotteita muulle medialle. Viime vuosina olemme Vuosikirjan ilmestymisen yhteydessä järjestäneet myös lehdistöseminaareja osuustoimintatietouden levittämiseksi.

Osuustoiminnan peruskäsitteiden, luokittelujen ja vertailujen hyväksi olemme myös tehneet työtä. Suomalainen osuustoiminta ei ole mistään yhdestä puusta veistetty ilmiö, vaan mukana liikkeessä näkyy nykyisin koko sateenkaaren kirjo. Niin suuria kuin pieniä ot-yrityksiä, niin pitkää perinnettä kuin uuden etsimistä. Lähtökohtien avoin erilaisuus on aina hyvä tuntea ja tunnustaa.

Silloin tällöin muu media on ollut taipuvainen ylidramatisoimaan tuottamiamme uutisia. Aina olemme kuitenkin pystyneet välittömästi osallistumaan jatkokeskusteluun ja oikaisseet virheellisiä tulkintoja.

Uusia strategisia haasteita yrityksille

Tässä lehdessä kiinnitetään muutamissa artikkeleissa huomiota kotimaisten ot-yritysten ulkomailla tekemien voittojen kotiutukseen. Tai huonommassa tapauksessa siihen, ettei tuloksia ulkomailla ole saavutettu, vaan on tehty jopa raskaita tappioita. Konsernien sisällä ne jatkuessaan ikävästi syövät jäsenhyötyä.

Tätä asiaa on jatkossa selvästi tarve aidosti avata enemmän etenkin niin luottamushenkilöille kuin tavallisille jäsenille.

Ulkomaan toimintoja aloitettaessa joudutaan alkuvuosina toki varautumaan tappioihin, mutta on syytä strategisesti määrittää, kuinka monta vuotta ja paljonko niitä siedetään. Entä mitä sitten tehdään, jos tappiot senkin jälkeen vain jatkuvat?

Entä mikä on ulkomaantoimintojen todellinen muu arvo ot-yrityksen perusjäsenille? Sitäkin kyllä eri toimintojen kautta useimmiten kertyy, vähintäänkin tietoa ja kokemusta. S-ryhmässä keskustelluista lukuisista Pietarin Prismoista hyötyä tulee paljolti ostovolyymien kasvun kautta. Mutta paljonko se todellisuudessa on jäsenten kannalta? Tämäkin pitäisi pystyä avaamaan.

Sinivalkoisen omistajuuden puolesta

Kotimainen omistajuus on meillä muutenkin arvo sinänsä. Nyt ollaan jo ohitettu se surullinen vaihe, jolloin sanottiin ettei omistamisen värillä ja maalla olisi enää oikeastaan mitään väliä. Tässäkin on Siperia opettanut.

Osuustoiminnallinen avoimuus hallintoperiaatteena on toinen tärkeä perusta, missä tosin on vielä eri puolilla paljon tekemistä. Analyysien yhteydessä tästäkin puhutaan lähemmin.

Jos asioita kaunistellaan tai piilotellaan, kokemuksesta tiedetään, että katastrofi on silloin ennen pitkää edessä. Lähtökohdaksi osuustoimintayritysten johdossa ja hallinnossa on aina otettava tosiasiat. Yhdessä on päätettävä ja päivitettävä strategia, miten nykyisestä talouskriisistä tullaan ulos ja varmistetaan laajalle jäsenkunnallemme entistä parempi tulevaisuus.

Tämä pätee niin yrityksiin kuin kansantalouteenkin.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen(a)pellervo.fi

PS.

Kun Vuosikirja pitää sisällään tuhansia lukuja, niin me tekijät joudumme aina vakavasti muistamaan myös inhimillisen erehtymisen mahdollisuuden.
Virheet tarvittaessa korjataan seuraavassa numerossa ja kiireellisessä tapauksessa jo sitä ennen myös lehtemme nettisivuilla. Myös kommentit, mielipiteet ja uudet jutunaiheet ovat meille aina tervetulleita!

| Sivun alkuun |