KANSALLISVARALLISUUS on tällä hetkellä hyvässä hoidossa
|
HARMAJAN MAJAKKA.Osuustoimintaa voidaan nykyisin pitää Suomen keskeiseen kansallisvarallisuuteen kuuluvana talouselämän osana. Sen omistavat jäsenet, joiden määrä on kasvanut jo yli seitsemään miljoonaan, jos kotitalouksien päällekkäisjäsenyyksiä eri osuuskuntiin ei karsita joukosta pois. Osuustoiminta on ylivoimaisesti laajimmin omistettu yritysryhmä Suomessa.
Kuinka tätä kansallisvarallisuutta eli osuustoimintayrityksiä on viime vuosina hoidettu? Minkälaista tulosta liiketoiminnassa on nyt pystytty tekemään? Entä mitkä ovat sen näkymät ja strategiat seuraavalle syksylle ja ensi vuodelle?
Näihin kysymyksiin pyrimme jälleen kattavasti etsimään vastauksia Osuustoiminnan Vuosikirjassa 2012 - nyt jo 18. kerran.
Tiedon tarvetta päätösten pohjaksi
Pyrimme vastaamaan osuustoiminnan kasvavan jäsenkunnan ja etenkin heitä edustavien luottamushenkilöiden ja liikkeenjohtajien tarpeeseen saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa yritysten kehityksestä ja lähiajan näkymistä. Sillä on merkitystä, kun puheenjohtajan nuija yritysten hallinnossa päätösten hetkellä paukkuu.
– Nykypäivän työyhteisöissä tavoitellaan yhteisiä ajattelumalleja ja tekemisen tapoja, Kylmäniemi kirjoittaa Lapin yliopistolle tekemässään hallintotieteen pro gradu -tutkielmassa.
Mukana osuustoiminnan suurimmilla sektoreilla – kuten esim. kaupassa, finanssipalveluissa ja maataloudessa – on myös analyysit merkittävimmistä kilpailijoista ja samalla toimintaympäristön ennakoiduista muutoksista.
Tuttuun tapaan havaintojen lisäksi nostamme esiin myös kuumia kysymyksiä ja pulmia osuustoimintayritysten päättäjien pöydälle pohdittaviksi.
Pienosuustoiminta mukaan seurantaan
Viime vuosina olemme voimavarojen salliessa ottaneet myös pienosuustoiminnan seurantaa mukaan. Tällä kertaa Uusi osuustoiminta -liitteessä otimme selvitettäviksi Suomen suurimmat uusosuuskunnat. Ensimmäiset kasvuyritykset alkavat joukosta jo erottua.
Osuustoiminta on myös pienosuustoiminnan kautta kasvava kansalaisliike.
Viime vuonna uusia osuuskuntia syntyi yhteensä 213. Lisäystä jäi tosin lopettaneiden osuuskuntien poiston jälkeen vain 158, mikä mielestäni on turhan vähän. Taso 500 uutta vuodessa vastaisi todelliseen tarpeeseen.
Myös bisnes tarvitsee arvoja
Talouden yleinen toimintaympäristö näyttää valitettavasti kehittyvän entistä epävarmemmaksi ja myrskyisemmäksi. EU-maiden poliitikot eivät vieläkään ole pystyneet riittävän tehokkaasti ratkaisemaan vellovaa eurokriisiä.
Muutamien suurimpien kansainvälisten liikepankkien toimintatavoista paljastuu lisää uusia ja hyvin kyseenalaisia piirteitä, jotka hyödyttävät vain muutamia rikkaita taloudellisen vallankäytön kapealla huipulla. Samalla ne ikävästi sekoittavat terveiden – eli kaikkia kansalaisia palvelevien – markkinoiden toimintaa.
Joidenkin mielestä tämä on tietysti hyvin kyseenalainen näkemys. Jotkut myös ovat sitä mieltä, ettei moraalilla saisi olla mitään tekemistä kunnon bisneksen kanssa.
Mutta juuri osuustoiminta rakentuu määritellyn yritysetiikan, arvojen ja periaatteiden varaan. Osuustoiminnallinen omistusrakenne luo yritysten toimintaan ennustettavuutta ja vakautta. Tähän viittasi puheessaan OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen osuustoimintavuoden juhlassa 21.3. (OT 2/12).
Finanssikriisi vain jatkuu
Kun arvolähtöisyys on viime vuosina osittain puuttunut pitkälle kansainvälistyneen finanssialan tietystä liiketoiminnasta, niin sen seuraukset näkyvät vaikeina ongelmina. Oleellisinta tässä monimutkaisessa finanssisopassa on se, ettei kriisi vieläkään ole ohi.
Tavalliset kansalaiset joutuvat eri tavoin – kiristyvinä veroina, nousevina hintoina, sijoitustappioina ja jopa työpaikkojen menetyksinä – lopulta maksamaan ne kustannukset, joita eräiden suurten finanssipelureiden luomat kuplat ovat aiheuttaneet USA:n subprime -kriisistä alkaen. Viimeksi viitekorkoja on manipuloitu. Ja pahoin pelkään, että kuplat aiheuttavat vielä jatkossakin ongelmia ennen kuin lainsäädännön keinoin jotenkin pystytään tilannetta korjaamaan.
Demokratian voimaan kuitenkin tässä pidemmällä aikajänteellä luotan. EU:n kohdalla se tosin juuri tällä hetkellä on heikkoa. Mutta ainakin suomalaisen osuustoiminnan yli 110 vuoden kokemus käytännössä selvästi puoltaa tätä positiivista näkemystä.
Osuustoimintaliikkeen luonnollisen liittolaisen pitäisi nyt löytyä vakavasti otettavan politiikan puolelta yli puoluerajojen. Nykyisin paljolti viihteenä pyörivä tai skandaalista toiseen itsensä ryvettävä politiikka on tietysti täysin asia erikseen. Viime vuosina kehittynyt uusi tilanne vain pitäisi meilläkin nyt pystyä analysoimaan syvällisesti ja ennakkoluulottomasti.'
”Fossilismi” tuli äkkiä muotiin
Osuustoimintayritysten omat pääomat ovat onneksi edelleen hyvin vahvat (ks. kaavio). Mm. osuustoiminnallisten pankkien vakavaraisuus on hyvä puskuri mahdollisten tappioiden ja taantuman kestämisessä, jos eurokriisi yhdessä maailmantalouden ongelmien kanssa vielä pahenee. Kukaan ei nyt pysty varmasti ennustamaan, mitä kaikkea taloudessa ja politiikassa on edessä.
Osuustoiminnan Vuosikirjoissa on kautta vuosien perusteltu yritysten vahvan omavaraisuuden merkitystä. Vahvan taseen painottamista pidettiin vielä muutamia vuosia sitten osuustoiminnan ulkopuolella kyseenalaisena oppisuuntana, ”fossilismina”. Mutta ei enää syksyllä 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen.
Niin se aika muuttuu ja kilpailijat katoavat.
Kun silmäilee ensimmäisen Vuosikirjan 1995 pankkialan kilpailijavertailua, niin sieltä tunnistaa ainoastaan OP-ryhmän. Sen kaikki silloiset kilpailijat KOP, Unitas, Merita ja PSP ovat vuosia sitten painuneet unholaan. Ne on fuusioitu, myyty ulkomaille ja vaihtaneet jo moneen kertaan nimiään.
Sen sijaan OP-ryhmä osti Pohjolan 2005 ja äskettäin myös Skandia Lifen.
Sinivalkoinen osuustoiminta vahvistuu etenkin suomalaisessa palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa. Ja tuottajaosuustoiminnassa vahvat asemat pystytään markkinoilla pitämään.
Kokenut tekijätiimi
Paljolti sama Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi on pysynyt hyvässä vedossa jo 18 vuotta. Yhdessä on koettu niin suomalaisen osuustoiminnan tyynet kuin myrskytkin, molemmista hyvin selviten.
Aloitimme ensimmäisen Vuosikirjan analyysit neljän ihmisen voimin keväällä 1995. Mukana jo silloin olivat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo ja tiimin vetäjänä allekirjoittanut. Neljäs oli PTT:n Raija Volk, joka nykyisin työskentelee osastopäällikkönä STM:ssä. Raijan silloin aloittamaa työtä tiimissä jatkaa nykyisin tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen.
Mukaan on sittemmin tullut myös useita uusia tutkijoita ja toimittajia eri puolilta. Tutkijat Hanna Karikallio ja Tapani Yrjölä PTT:stä sekä toimittajat Riku-Matti Akkanen ja Antti Mustonen ovat olleet mukana jo useita vuosia.
Muutaman tekijän on elämä nopeasti kuljettanut toisaalle. Esimerkiksi PTT:n Panu Kallio eteni johtajaksi Osuuspankkikeskukseen ja lehtemme ensimmäinen tilastollisen dokumenttiprojektin vetäjä Olli Kauppi taloustieteen professoriksi Nottinghamiin Englantiin ja hänen seuraajansa Jari Kaari papiksi Helsinkiin.
Tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara työskentelee nykyisin TNS-Gallup Elintarviketieto Oy:ssä. Hänelle tämä kesä on ollut jo kuudes ”Ossarin” dokumenttiprojektin parissa.
Tämän vuoden tiimiläisistä lähes kaikki ovat edellisvuosista tuttuja. PTT:n maatalousekonomisti Stefan Bäckman on kuitenkin uusi kasvo; hän otti nyt uutena toimialana selvitettäväkseen vihannesosuuskuntien tilanteen.
Teemanumeroiden kantava idea on ollut asiantuntevan tutkimuksen ja mahdollisimman kiinnostavan talousjournalismin yhdistäminen. Tiimityö on tarjonnut sen tekemiseen ja kehittämiseen oivan tilaisuuden. Sisällöllistä rimaa on vuosien myötä myös pystytty nostamaan.
Samalla tiimillä jatkamme jälleen analyysejä myös seuraavassa numerossa, mutta vaihdamme näkökulmat yritysvastuun puolelle. Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu 2012 ilmestyy lokakuun puolivälissä 17.10.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen(a)pellervo.fi
PS.
Kun Vuosikirja pitää sisällään tuhansia lukuja, niin me tekijät joudumme aina vakavasti muistamaan myös inhimillisen erehtymisen mahdollisuuden.
Virheet tarvittaessa korjataan seuraavassa numerossa ja kiireellisessä tapauksessa jo sitä ennen myös lehtemme nettisivuilla. Myös kommentit, mielipiteet ja uudet jutunaiheet ovat meille aina tervetulleita!
| Sivun alkuun |