Viides kerta LUO VISIOITA

Kyky lukea toimintaympäristön jatkuvaa muutosta ja tehdä siitä osuustoiminnan kannalta oikeita päätöksiä ovat ratkaisevia pärjäämiselle tulevaisuudessa. Monet muutoksista ovat esimerkiksi sosiaalisia, bisneseettisiä tai ympäristöasioihin liittyviä.

Viisi vuotta sitten, syksyllä 2000 mietin mahdollisia uusia teemoja Osuustoiminta-lehdelle. Kestävän kehityksen idea oli silloin pinnalla. Saman vuoden keväällä Suomeen oli perustettu jo Finnish Business & Society -verkosto Stakesiin ja tuntui siltä, että ne asiat muutenkin nousisivat vähitellen pinnalle. Niin päädyin esittämään Pellervon toimintasuunnitelmaan 2001 suomalaisen osuustoiminnan yhteiskunnallisen tilinpäätöksen tekemistä. Tai ainakin sellaisen yrittämistä, kun olin epävarma siitä, riittäisivätkö pienen lehden voimat ja budjetit alkuunkaan niin laaja-alaisen aiheen toteuttamiseen. 

Kesällä 2001 työn tueksi saatiin perustetuksi dokumenttiprojekti ja ensimmäinen yhteiskuntavastuun teemanumero ilmestyi heti syksyllä 2001. Sen jälkeen tämä numero on tullut lukijoille joka lokakuussa, nyt jo viidennen kerran.

Seurantaa 
ja visioita

Yritysten yhteiskuntavastuu on samaan aikaan lyönyt itsensä selvästi läpi suomalaisessa yhteiskunnassa. Läpimenoa ovat siivittäneet monet yritysskandaalit, jollaisilta osuustoiminta onneksi on välttynyt.

Lehden rooli on virittää keskustelua, seurata ja analysoida tapahtuvaa kehitystä. Olemme mukana luomassa osuustoiminnalle visioita. Sellaiset ovat tulevaisuuden kannalta ratkaisevia, jos pohjalta vain löytyy kansanliikkeen luonne. 

Yhteiskuntavastuun teema jatkaa aina suoraan siitä, mihin edellinen numero - Osuustoiminnan Vuosikirja - jää. Tekijätiimikin on molemmissa melkein sama. Keskeisimmistä tuloksista olemme vuosittain tehneet myös lehdistötiedotteet. 
Asia on viime vuosina rohkaisevasti edennyt monissa ot-yrityksissä. Etenkin suurissa yrityksissä on alettu saada myös tuloksia. Luulisin, että ne tulevat yhä paremmin myös näkyviin jatkossa. 

Kohtuullisuuden 
vaihtoehto

Osuustoimintaa on joskus luonnehdittu kohtuullisuuden tieksi. Ot-yritykset osaavat kohdella monia eri sidosryhmiään pitkässä juoksussa oikeudenmukaisesti. 

Tässä onkin pääosiltaan onnistuttu hyvin. Osuuskuntien tärkein sidosryhmä on niiden jäsenistö, joka on koko ajan laajentunut. Osuustoiminta on ylivoimaisesti laajapohjaisin omistusmuoto Suomessa, joka on kehittynyt maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. 

Vaikeimpia tilanteita ovat olleet saneeraukset, joihin koventunut kilpailu on muutamia yrityksiä viime vuosina pakottanut. Uutisia seuraamalla muodostuu kuva, että tuottajaosuustoiminta on nyt kilpailussa kovimmilla. Elintarvikealan osuuskuntien jäsenmäärät ovat laskeneet kymmenessä vuodessa lähes puolet.

Kauppa nostaa 
katteitaan

Muutama varoittava sana on syytä sanoa. Kilpailun kiristämisessäkin ruuvia voidaan vääntää vain tietyissä rajoissa, muuten sen jengat uhkaavat mennä piloille tai ruuvi katketa. Professori Jyrki Niemi MTT:ltä julkisti juuri tutkimuksen maidon kuluttajahinnan jakautumisesta. Tilanne on muuttunut radikaalisti kaupan eduksi. 

Kun 1999 kaupan osuus kevytmaitolitran hinnasta oli 17,5 %, niin 2004 se nousi jo 24,6 %:iin. Nousu oli viidessä vuodessa yli seitsemän prosenttiyksikköä. 

Vastaavasti tuottajan osuus laski 38 %:sta 33,4 %:iin ja teollisuuden 30 %:sta 27,5 %:iin. Valtio saa edelleen arvonlisäverona litrasta 14,5 %, kun kiisteltyä veroa ei ole saatu kevennettyä lähemmäksi EU-maiden keskitasoa. 

Jyrki Niemi arvioi MTT:n lehdessä, että kaupan rooli teollisuuden kilpailuttajana voi lähivuosina edelleen vahvistua. Kauppa on kansainvälistynyt ja ketjuuntunut. Halpakauppaketjut ovat lisääntyneet ja kaupat kasvattavat omia tavaramerkkejään. Löytyy myös halukkuutta kilpailuttaa hankintoja aiempaa kansainvälisemmin. Keskimäärin viidennes ruokatarvikkeista kuitenkin hankitaan paikallisesti.

Pitkiin 
aikasarjoihin

Teemanumeroiden pohjamateriaalia on ot-yritysten vuosi- ja toimintakertomukset. Keräämme ne vuosittain mahdollisimman kattavasti. Ohessa on pieni graafi kehityksestä muutamien perusmuuttujien osalta.

Erityisen paljon kertomusaineistoa on hyödyntänyt ekonomi Olli Kauppi, joka nyt valitettavasti on jättänyt tiimimme lähtiessään jatkamaan HKKK:lta opiskeluaan USA:ssa. Kiitokset Ollille tarkasta ja luotettavasta pioneerityöstä lehtemme dokumenttiprojektissa! Uskoisin, että tästä nuoresta energiamarkkinoiden tutkijasta kuulemme vielä jatkossa. 

Tarvitsemme Olli Kaupin työlle hyvän ja pätevän jatkajan. Dokumenttiprojektin aineistoilla varmaankin väitöskirja seuraavina viitenä vuotena valmistuisi, jos kiinnostaa. Palkkaakin tässä lehdessä julkaistavista analyyseistä maksetaan. Ilmoittautua voi allekirjoittaneelle vaikka välittömästi.

Suomalaisuus 
vahvistuu

Vuosi 2005 jää historiaan poikkeuksellisena. Asiaa kuvaavat oheiset kaksi peräkkäistä kantta, joissa kuitenkin on sama pääotsikko: SUOMALAISUUS VAHVISTUU.
Minulta on jälkikäteen kysytty, tiesinkö ehkä jotakin SOK:n ja OKO:n suurista kaupoista tehdessäni Vuosikirjan otsikkoa elokuun puolivälissä. 

En varmasti tiennyt. Asia vain on ollut meille vuosia merkittävä seurattava. Kun nyt kaikki muutkin siihen viimein näyttävät heränneen, niin me olimme sen jo ehtineet sanoa. 
Nyt oli hauskaa toistaa ihan sama hyvän onnen otsikko. Suomalaisuuden vahvistuminen osuustoimintaliikkeessä istuu vielä paremmin yhteiskuntavastuuseen kuin tilinpäätösten analysointiin. Sekä Kari Neilimon että Antti Tanskasen pääväri on Suomen lipun komea sininen. 

Ohessa on yhteenvetotaulukko suomalaisen osuustoiminnan työllistävyydestä kotimaassa. Se on yksi keskeinen mittari yhteiskuntavastuun toteutumisesta. Teot ovat paljon tärkeämpiä kuin raportit, mutta raportointiakin tarvitaan.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |