kirjaimittain.gif (7478 bytes)

 


KESKI-POHJANMAA KIRKKAASTI SUOMEN VAHVIN OSUUSTOIMINTAMAAKUNTA

Keski-Pohjanmaa on entistä selvemmin Suomen vahvin osuustoimintamaakunta. Jaetulle hopeasijalle nousivat Kanta-Häme ja neljä sijaa edennyt Etelä-Savo.

Etelä-Pohjanmaa sijoittui neljänneksi ja Pohjois-Savo viidenneksi. Seuraaviksi tulivat Pohjois-Karjala, Satakunta ja Varsinais-Suomi.


Tämä selviää tällä viikolla ilmestyvästä Osuustoiminta-lehdestä, joka arvioi osuustoimintayritysten vahvuudet Suomen 19 maakunnassa viidellä eri kriteerillä laskettuna.

Kriteereihin kuuluivat osuuskuntien määrä alueella, liikevaihto, henkilöstö, jäsenmäärä ja yritysten maksamat tuloverot. Nämä vuoden 2010 tiedot suhteutettiin kunkin maakunnan asukasmäärään ja lopputulos pisteytettiin.

Lappi ja Päijät-Häme olivat edelleen heikoimpia osuustoimintamaakuntia. Sitä ne olivat myös edellisessä selvityksessä, joka tehtiin vuoden 2008 tilinpäätöstietojen perusteella.

Tilanne oli sama myös Osuustoiminta-lehden tekemässä ensimmäisessä maakuntavertailussa. Se toteutettiin vuoden 2001 tiedoilla. Senkin voitti Keski-Pohjanmaa Kanta-Hämeen saadessa hopeaa ja Etelä-Savon pronssia. Päijät-Häme ja Lappi pitivät silloinkin perää.

Aiempaa kirkkaampi kulta

Kun maksimipistemäärä oli nyt 95 pistettä, niin Keski-Pohjanmaa keräsi niistä peräti 94. Kanta-Häme ja Etelä-Savo keräsivät molemmat 78 pistettä.

Keski-Pohjanmaa voitti neljässä kriteerissä kultaa. Jäsenmäärissä se oli ylivoimainen. Sama näkyi myös yhteiskunnalle maksetuissa tuloveroissa, jotka nousivat yli 80 euroon jokaista asukasta kohti. Osuuskuntien lukumäärässä per asukas maakunta otti hopeaa Ahvenanmaan jälkeen.

Keski-Pohjanmaan menestykseen vaikuttivat eniten Osuuskauppa KPO, Osuuskunta Maitokolmio sekä maakunnan kymmenen vireää osuuspankkia. Tasainen menestys muillakin sektoreilla varmisti aiempaa kirkkaamman kullan.

Kanta-Häme ja Etelä-Savo hopealle

Myös vertailun jaetulle hopeasijalle noussut Kanta-Häme pärjäsi samantyylisellä reseptillä. Alueella operoi Osuuskauppa Hämeenmaa, Tuottajain Maito, Hämeenlinnan Osuusmeijeri sekä niin ikään kymmenen osuuspankkia. Kanta-Hämeen sijoitusta tiputti kuitenkin osuuskuntien selvästi pienempi lukumäärä maakunnassa.

Jaetulle hopealle nousseen Etelä-Savon pärjääminen poikkeaa edellisistä. Senkin perusvahvuus kumpuaa osuuskaupasta eli Suur-Savosta ja 13 osuuspankista, mutta alueella toimii myös kaksi isoa puhelinosuuskuntaa ja vahva Lähivakuutus.

Mikkelin ja Savonlinnan puhelinosuuskunnissa on yhteensä noin 20 000 jäsentä ja Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksessä yli 34 000 omistaja-asiakasta. Näiden avulla Etelä-Savo nousi hopealle jäsenyyksissä. Etelä-Savon osuustoimintayritysten tuloskunnon parantuminen selittää maakunnan nousua seitsemänneltä sijalta jaetulle hopealle.

Valtakunnallisesti toimivat muutamat suuret osuustoimintayritykset kuten Atria ja HKScan jouduttiin rajaamaan vertailun ulkopuolelle maakuntakohtaisten tietojen puuttuessa.

LISÄTIETOJA:
Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen, Osuustoiminta-lehti
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi, 09 – 4767 5588, 040 – 778 1129
Tutkija Pasi Saarnivaara, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy,
pasi.saarnivaara@tnsgallup.com, 043 – 824 1261


Näe kuva isompana
Laskentakriteerit: Maakunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen viidellä eri mittarilla suhteutettuna maakunnan väkilukuun. Mittarit olivat osuuskuntien lukumäärä, liikevaihto, henkilöstö, jäsenmäärä ja maksetut tuloverot. Kullakin mittarilla annettiin maakunnille pisteitä niin, että parhaaksi sijoittunut maakunta sai 19 pistettä, toinen 18 jne. Täten maksimipistemäärä viidellä mittarilla on 95 pistettä.

Selvitys perustuu otokseen seuraavista osuustoimintaryhmistä: Lähivakuutusyhdistykset, osuuspankit, paikallisosuuspankit, osuuskaupat, osuusmeijerit, lihaosuuskunnat, kotieläinjalostus, sähköosuuskunnat ja puhelinosuuskunnat. Metsäliitto, Tradeka, Hankkija-Maatalous, SOK, Atria, HKScan ja muut keskinäiset vakuuttajat kuin Lähivakuutus jouduttiin rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle alueellisten tietojen puutteen vuoksi. Myös pienosuustoiminnan tiedot puuttuvat.

Lähteet:
Osuustoimintayritysten vuosikertomukset 2010. Osuuspankkikeskuksen taloushallintopalvelut, Paikallisosuuspankkiliitto ja Lähivakuutus-ryhmän keskusliitto.
Väkilukujen osalta lähteenä Tilastokeskus.

Taulukko:
Pasi Saarnivaara

 

| Sivun alkuun |