kirjaimittain.gif (7478 bytes)

 


Osuustoiminnan maakuntavertailu 2011:
Keski-Pohjanmaa otti entistä kirkkaamman kullan

TOsuustoiminta-lehti on aika ajoin tehnyt kattavan vertailun osuustoiminnan laajuudesta ja vahvuudesta eri maakunnissa. Vertailussa tutkitaan osuustoimintaa viidellä mittarilla ja suhteutetaan ne maakuntien väkilukuun. Vertailu on tehty aiemmin vuosina 2002, 2007 ja 2009.

Vuodesta toiseen Keski-Pohjanmaa pitää sitkeästi ykköspaikkaa maakuntien osuustoimintavertailussa. Tällä kertaa asema on jopa selvästi vahvistunut. Etelä-Pohjanmaa tipahti aivan sen kannoilta tällä kertaa neljänneksi.

Suurimman vaikutuksen Keski-Pohjanmaan osuustoiminnallisuuteen antavat Osuuskauppa KPO, Osuuskunta Maitokolmio sekä alueen 10 vireää osuuspankkia. Maakunta voitti kaikki muut kategoriat vertailussa, paitsi osuuskuntien määrä suhteessa väkilukuun toi kakkospaikan. Siinä Ahvenanmaa vei paalupaikan.

Osuuskuntien maksama tulovero oli omaa luokkaansa Keski-Pohjanmaalla, osuuskunnat maksoivat jokaista asukasta kohden yli 80 euroa veroja. Myös jäsenyyksissä Keski-Pohjanmaa oli omissa lukemissaan, jokaista asukasta kohden osuustoimintayrityksen jäsenyyksiä maakunnassa on lähes kaksi. Jos mukaan otettaisiin vain aikuisväestö, niin luku olisi selvästi korkeampi.

Kanta-Häme ja Etelä-Savo hopealle

Myös vertailun jaetulle kakkossijalle noussut Kanta-Häme pärjäsi samantyylisellä reseptillä. Alueella operoi vahva Osuuskauppa Hämeenmaa, osuusmeijerit Hämeenlinna ja Tuottajain Maito sekä niin ikään 10 osuuspankkia. Hämeenmaa on toiseksi suurin osuuskauppa maassamme ja sille kertyi liikevaihtoa yli 4000 € jokaista asukasta kohden. Vertailussa alueosuuskaupan kotipaikka on merkittävä tekijä.

Kanta-Häme jäi kuitenkin melko kauas Keski-Pohjanmaasta, pääosin johtuen osuuskuntien pienestä määrästä. Vuonna 2009 Kanta-Häme sijoittui vertailussa kolmanneksi.

Kanta-Hämeen kanssa hopean jakaa Etelä-Savo, jonka pärjääminen poikkeaa hieman edellisistä. Perusvahvuus toki kumpuaa sielläkin osuuskaupasta, Suur-Savosta, ja 13 osuuspankista, mutta alueella toimii myös kaksi puhelinosuuskuntaa ja vahva Lähivakuutusyhdistys.

Mikkelin ja Savonlinnan puhelinosuuskunnissa on yhteensä noin 20 000 jäsentä ja Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksessä yli 34 000 omistaja-asiakasta. Näiden avulla maakunta ylsi kakkoseksi jäsenyyksissä.

Edellisellä kerralla Etelä-Savo oli vertailussa vasta seitsemäs. Tuolloin maakunnan osuuskuntien tuloskunto oli heikompaa ja tuloverojen osalta se oli viimeinen. Nyt kun myös tuloveroja kertyi osuustoiminnallisilta yli 40 € jokaista asukasta kohden, tuli vertailussa ansaittu jaettu hopea.

Pasi Saarnivaara


Näe kuva isompana
Laskentakriteerit: Maakunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen viidellä eri mittarilla suhteutettuna maakunnan väkilukuun. Mittarit olivat osuuskuntien lukumäärä, liikevaihto, henkilöstö, jäsenmäärä ja maksetut tuloverot. Kullakin mittarilla annettiin maakunnille pisteitä niin, että parhaaksi sijoittunut maakunta sai 19 pistettä, toinen 18 jne. Täten maksimipistemäärä viidellä mittarilla on 95 pistettä.

Selvitys perustuu otokseen seuraavista osuustoimintaryhmistä: Lähivakuutusyhdistykset, osuuspankit, paikallisosuuspankit, osuuskaupat, osuusmeijerit, lihaosuuskunnat, kotieläinjalostus, sähköosuuskunnat ja puhelinosuuskunnat. Metsäliitto, Tradeka, Hankkija-Maatalous, SOK, Atria, HKScan ja muut keskinäiset vakuuttajat kuin Lähivakuutus jouduttiin rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle alueellisten tietojen puutteen vuoksi. Myös pienosuustoiminnan tiedot puuttuvat.

Lähteet:
Osuustoimintayritysten vuosikertomukset 2010. Osuuspankkikeskuksen taloushallintopalvelut, Paikallisosuuspankkiliitto ja Lähivakuutus-ryhmän keskusliitto.
Väkilukujen osalta lähteenä Tilastokeskus.

Taulukko:
Pasi Saarnivaara

 

| Sivun alkuun |