ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Naisten ja osuustoiminnan vaikea suhde

Hedvig Gebhard pettyi naisten panokseen osuustoimintaliikkeessä. Vuonna 1925 Osuustoiminta-lehdessä julkaistussa artikkelissa hän totesi, että naiset eivät ole tulleet aktiivisesti mukaan osuustoimintaliikkeeseen ja itse asiassa kansan sivistämiseen ja taloudellisen aseman kohottamiseen tarkoitettu sivistysliike oli jäänyt useammalle naiselle vieraaksi.

Naisilla Hedvig Gebhard ei tarkoittanut tässä niitä naisia, jotka olivat liittyneet osuuskuntien rivijäseniksi ja jotka olivat näin pyrkineet osallisiksi taloudelliseen yhteistoimintaan. Gebhard osoitti kritiikkinsä naisjärjestöjen johtohahmoille, jotka osuustoiminnan sijaan itsekkäästi keskittyivät ajamaan naisasiaa omissa järjestöissään.

Osuustoimintaliikkeen sukupuolineutraalisuus

Hedvig Gebhard oli toivonut, että sivistyneistön naiset olisivat tulleet samalla innokkuudella mukaan Pellervo-Seuran toimintaan kuin he osallistuivat erilaisten nais(asia)järjestöjen toimintaan. Pellervo edusti Gebhardille todellista mahdollisuutta vaikuttaa rahvaan sivistys- ja elintason nousuun. Jakoa miesten ja naisten välillä ei tehty, vaan osuustoimintaan pyrittiin vetämään mukaan kaikki kansalaispiirit ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Varhaisvaiheen osuustoiminnan sukupuolineutraalisuus peilautuu myös Pellervon neuvojien matkoista kootuista tilastoista, joita julkaistiin Pellervon vuosikirjassa 1900-luvun alussa. Neuvojat tekivät raportin valistus- tai neuvontatilaisuuksistaan peräti osallistujien sukupuolijakauman tarkkuudella. Niiden mukaan tilaisuudet kiinnostivat pääsääntöisesti enemmän miehiä kuin naisia. Tilastojen mukaan osuustoiminta kiinnosti naisia aivan 1900-luvun alkuvuosina, mutta jo vuosikymmenen puolivälissä neuvojien kuulijakunta oli selkeästi miesvaltaistunut. Tilaisuudet, joissa naiset olivat poikkeuksellisesti enemmistönä, koskettivat osuustoiminnan yleisiä piirteitä, osuuskauppoja, -meijereitä ja -kassoja.

Osuustoimintaperiaatteiden mukaan osuuskunnat olivat ja ovat edelleen kaikille avoimia yhteenliittymiä. Osuustoiminnan edustama edustusjärjestelmä oli näin huomattavasti demokraattisempi kuin vuoteen 1906 saakka voimassa ollut nelisäätyjärjestelmä, jossa vain murto-osalla kansasta oli äänestys- ja osallistumismahdollisuus. Vaikka osuuskuntien jäsenkunta oli miesvaltaista, naisia liittyi alusta pitäen erityisesti osuuskauppojen jäseniksi. Naisten äänestä osuustoimintaliikkeessä vastasi Hedvig Gebhard, joka esitteli näkemyksensä naisten suhteesta ja merkityksestä osuustoimintaliikkeessä vuonna 1910 julkaisemassaan kirjasessa Naiset ja osuustoiminta.

Hedvig Gebhard käsittelee julkaisussaan vain ohimennen naisten osallistumista osuuskunnissa. Naisten perustamista osuuskunnista hän mainitsee helsinkiläisen Osuuskauppa Aitan ja ahvenanmaalaisen munanmyyntiosuuskunnan. Gebhard ei tässä kuitenkaan halunnut erityisesti korostaa osuustoiminnan merkitystä naisille tuottaja- tai yrittäjäroolin näkökulmasta. Esimerkit osoittivat, että osuustoimintaliike voi palvella sekä naisten että miesten toimintaa ilman, että liike jakautuu sukupuolen mukaisiin järjestöorganisaatioihin, kuten Englannissa oli tapahtunut.

Yhteiskunnan moraalinvartijat

Puolustaessaan osuustoimintaliikkeen yhtenäisyyttä Hedvig Gebhard liittyi osaksi laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jota käytiin sekä ennen että jälkeen vuoden 1906 äänioikeusuudistusta ja yksikamarisen kansanedustuslaitoksen perustamista. Naiset ja osuustoiminta -kirjasen pääpaino oli varsinaisesti suuntaviivoissa, joilla Gebhard jäsensi naisten paikkaa osuustoimintaliikkeessä ja myös laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvokkaimman panoksen naiset antavat osuustoimintaliikkeelle, kun he ryhtyvät henkisesti tukemaan osuustoiminta-aatetta.

Ajatuksen taustalla oli naisjärjestöjen lanseeraama käsitys naisten moraalisesta ylemmyydestä miehiin nähden. Samaa teemaa käsitteli mm. Marttajärjestön kärkihahmo Lucina Hagman eduskuntauudistuksen aikoihin julkaisemassaan kirjasessa Naisten ohjelma tulevissa vaaleissa. Hagmanin mukaan naisten mukaan tuloa politiikkaan tuli kannattaa, mutta vain sen vuoksi, että naiset tulisivat eduskunnassa valvomaan, että yhteiskunnallista vallankäyttöä ohjasivat korkeat moraaliset arvot.

Sekä Hagman että Gebhard jakoivat täysin yksimielisesti käsityksen naisten "puhtaudesta" suhteessa miehiin, jotka olivat ryvettyneet politiikan likaisessa pelissä. Osuustoiminta ja suomalainen yhteiskunta tarvitsi naisia naisten "hyvien voimien" tähden. Näitä hyviä voimia edusti sekä politiikassa että järjestöelämässä valikoitu naiseliitti, jolla oli koulutuksen ja sosiaalisen asemansa myötä kyky arvioida ja ratkaista kansakuntaa koskevat tärkeät kysymykset.

Hedvigin jalanjäljillä

Keskustelu naisten asemasta ja roolista osuustoiminnassa ei ole päättynyt. Erityisen ongelmalliseksi on muodostunut naisedustajien saaminen keskusjärjestöjen hallintoon. Merkittäviä käännekohtia, jolloin naisten asemassa on tapahtunut selviä muutoksia, ovat olleet toisen maailmansodan aika ja 1950-luvulta alkanut talouden rakennemuutos, jonka seurauksena naisista tuli palkansaajia ja kuluttajia.

Muutostahdin verkkaisuus on seurausta mm. maatilayritysten sukupuolten välisen työnjaon ja roolikäsitysten jähmettymisestä tuottaja-isäntä ja aputyövoima-emäntä -malliin, mitä alettiin julkisessa keskustelussa purkaa vasta 1980-luvulla.

Naisten ja osuustoiminnan vaikeaa suhdetta on purettu yleisistä tasa-arvovaatimuksista käsin. On myös esitetty, että naisia tarvitaan osuustoimintaliikkeessä, koska naisten oletetaan edustavan nk. pehmeitä arvoja. Niistä povataan osuustoiminnalle valttikortteja yhä kansainvälistyvää ja kovenevaa yritysmaailmaa vastaan. Mielenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä, mitä merkitystä naisten ja osuustoiminnan vaikealle suhteelle on sillä, että mm. maaseudulla naisten asema tuottajana ja yrittäjänä voimistuu, jolloin varmasti myös vaatimukset naisedustuksen vahvistamisesta voimistuvat.


Marja Kokko

FT Marja Kokko työskentelee Jyväskylän yliopistossa tutkijana. Hän on kirjoittanut Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin 100-vuotishistorian ja valmistelee parhaillaan Etelä-Pohjanmaan osuuskauppaliikkeen historiaa.

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |