ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Pellervon valtuuskunta piti ylimääräisen kokouksen:
Osuustoiminnan järjestörakenteiden
uudistus käynnistyi

Pellervo-Seuran valtuuskunta katsoi ylimääräisessä kokouksessaan 19.11., että kokemukset osuustoimintakenttää laajapohjaisesti edustavasta Osuustoiminnan neuvottelukunnasta ovat niin myönteisiä, että siitä voitaisiin muodostaa uusi, koko suomalaisen osuustoimintakentän kattava valtakunnallinen yhdistys.

Osuustoiminnan neuvottelukunnassa on Pellervon lisäksi edustettuna Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto, johon kuuluvat S-ryhmä, Tradeka ja Elanto. Neuvottelukunta on toiminut noin vuoden.


- Nyt on realistista tavoitella 
koko suomalaista osuus-
toimintaa yhteiseen järjestöön,
katsoo Esa Härmälä.

Tavoitteena laajapohjaisempi järjestö

Uuteen yhdistykseen, työnimeltään "Suomen Osuustoimintaliitto ry:hyn" voisivat liittyä niin kuluttaja-, palvelu- kuin tuottajaosuustoiminta yli toimiala- ja yritysryhmärajojen. Mukana voisivat olla myös viime vuosina syntyneet pienosuuskunnat, jos ne haluavat järjestäytyä. Yhdistyksen keskeisin tehtävä olisi jäsenomisteisen yritystoiminnan edistäminen.

Nämä linjaukset sisältyvät Pellervon valtuuskunnan tekemään päätökseen, jolla se on omalta osaltaan pannut vireille osuustoiminnan järjestörakenteen kehittämisen ja kutsuu osuustoimintakentän muita osapuolia keskustelemaan uuden yhdistyksen perustamisesta.

Uudistus koskee osuustoiminnan järjestörakennetta. Sillä tähdätään osuustoiminnan järjestöportaan entistä parempaan palvelukykyyn.

Tuottajaosuustoimintaa varten perustettaisiin Tuottajaosuustoiminnan valtuuskunta. Se hoitaisi jatkossa tuottajaosuustoiminnan kansainvälisen edunvalvonnan ja muut jäsenten päättämät asiat yhdessä tuottajajärjestöjen MTK:n ja SLC:n kanssa.

PTT ja molemmat lehdet jatkavat

Suunnitelmaan kuuluu organisaatiomuutoksista huolimatta, että Pellervo-Seuran yli 100-vuotinen osuustoimintaosaaminen ja palvelut voisivat jatkua keskeytyksettä. Esimerkiksi Pellervo- ja Osuustoiminta-lehdet ilmestyvät normaalisti. Myös mm. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT jatkaa kuten tähänkin asti kannatusyhdistyksensä ylläpitämänä tutkimuslaitoksena.

Seuran varallisuus on aikomus siirtää säätiöön, joka ryhtyisi hoitamaan sille määriteltyjä tehtäviä. Säätiön tuotoilla olisi tarkoitus rahoittaa osuustoiminnan kehitys- ja yhteistyötä.

Nyt linjattu uudistussuunnitelma pohjaa valtuuskunnan viime vuonna hyväksymään strategiatarkistukseen vuosille 2002–2005. Siinä tahtotilaksi määriteltiin suomalaisen osuustoiminnan järjestöllinen eheytys lähes koko 1900-luvun jatkuneen hajaannuksen jälkeen.

Pellervo jaetaan kolmeen osaan

- Tämä valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään historiallisen tärkeän asian vuoksi, sanoi puheenjohtaja Esa Härmälä avatessaan Pellervon valtuuskunnan kokouksen. - Johtokunta on valmistellut alustavat linjanvedot osuustoiminnan yhteistyön uudelleen organisoinnista ja pyytää valtuuskunnalta valtuuksia jatkaa tätä työtä.

- Yli 100-vuotinen suomalainen osuustoiminta on osoittanut elinvoimansa. Kuluttajaosuustoiminta on mennyt vauhdilla eteenpäin. Niin osuuspankeissa kuin SOK-laisissa osuuskaupoissa on kummassakin yli miljoona jäsentä. Myös keskinäinen vakuutustoiminta on menestynyt hyvin.

- Tuottajaosuustoiminta on selviytynyt EU-murroksesta pelättyä paremmin. Metsäliitto on noussut maailman suurimpien puukauppa- ja metsäteollisuusyritysten joukkoon, Härmälä luetteli. - Me kaikki voimme olla ylpeitä suomalaisen osuustoiminnan saavutuksista.

Osuustoiminnan yhteistyörakenteet eivät Härmälän mukaan ole kuitenkaan täysin pysyneet mukana kehityksen huimassa vauhdissa. Pellervo-Seuran melko uusi strategia on oikeansuuntainen, muttei mene kaikessa riittävän pitkälle.

- SOK-ryhmä ei valtaosaltaan tuntenut oloaan kotoisaksi Pellervossa ja erosi vajaat kymmenen vuotta sitten. Myös osuuspankkikeskus on ollut tänä syksynä halukas jättämään jäsenyyden Pellervossa siihen halukkaiden pankkien varaan.

- Nämä linjaukset ovat vauhdittaneet johtokunnan esityksiä, mutta eivät ole niiden pohjimmaisia syitä. Varsinaiset syyt ovat syvemmällä, koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä ja kansantalouden avautumisessa.

- Uudesta osuustoiminnan neuvottelukunnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. Nyt on realistista tavoitella koko suomalaista osuustoimintaa yhteistyöhön ensimmäistä kertaa maan itsenäisyyden aikana. Yhteinen nimittäjä on halu kehittää jäsenomisteista liiketoimintaa.

- Tehokas lähellä maatalouspolitiikkaa oleva edunvalvonta on tärkeää tuottajaosuustoiminnalle. EU:ssa maatalouspolitiikka ulottuu tavallaan pitemmälle jalostusketjussa kuin mitä Suomessa on totuttu ajattelemaan. Tätä edunvalvontaa tuottajaosuuskunnat tekevät Euroopassa yhdessä maataloustuottajajärjestöjen kanssa.

- On varsin luonnollista, että Pellervo-Seurassa on tultu vaiheeseen, jolloin toimintoja pitää ja voidaan eriyttää toisistaan. Pellervolla on huomattava varallisuus, mikä kaikissa vaihtoehdoissa on turvattava ja sen tuottoa on käytettävä nykyjäsenten hyväksymiin tarkoituksiin. Varallisuuden tuotto ainakaan näin matalasuhdanteen aikana ei ole kuitenkaan riittävä turvaamaan nykyisenlaajuista toimintaa, puheenjohtaja Esa Härmälä sanoi.

Edessä pitkä ja vaativa prosessi

Asiasta käytiin valtuuskunnan kokouksessa ennätyksellisen vilkas keskustelu, jossa johtokunta velvoitettiin tekemään täsmälliset esitykset asiasta. Niitä ei vielä ollut olemassa. Valtuuskunnassa myös katsottiin, että se voi kokoontua niin monta kertaa kuin asia vaatii.

Seuraavan kerran asiaa puidaan 11.12. pidettävässä valtuuskunnan sääntömääräisessä kokouksessa ja 7.2. järjestettävässä valtuuskunnan ylimääräisessä kehittämisseminaarissa. Jos asia etenee, niin siitä päätetään 8.4. kokoontuvassa Pellervon vuosikokouksessa. Vuosikokous pidetään Pellervon Päivä -seminaarin yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa.

Järjestön sääntöjen mukaan Seuran purkamiseen tarvitaan 3/4 annetuista äänistä. Se on samalla äänten enemmistöllä vahvistettava myös toisessa kokouksessa, joka pidetään aikaisintaan kuukautta myöhemmin.

| Sivun alkuun |