Tästä vuodesta näyttää parin vilkkaamman jälkeen tulevan osuuskuntien perustamisessa hieman hiljaisempi.

Syyskuun loppuun mennessä uusia osuuskuntia oli merkitty kaupparekisteriin 125, kun esimerkiksi kaksi vuotta sitten samana ajankohtana niitä oli syntynyt jo 183. Kun vain yksi vuosineljännes on jäljellä, tekee tiukkaa päästä edes lähelle kahdensadan rajapyykkiä, joka vastaa viimeisen kymmenen vuoden keskimääräistä vuosilisäystä.

Itä-Suomi jää 
kehityksestä

Osuuskuntien perustaminen näyttää olevan voimakkainta pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla, jos tarkastellaan puhtaasti yritysten lukumääriä. Tilanne voisi olla hieman erinäköinen ja tasoittuakin, jos määrät suhteutetaan esimerkiksi alueiden väkilukuihin. 

Perustamistilastoissa läntisempi Suomi on paremmin esillä kuin maan itäosa. Suurin osa tämän vuoden uusista osuuskunnista on syntynyt linjalle Helsinki - Jyväskylä - Rovaniemi tai sen länsipuolelle.

Perustettujen osuuskuntien toimialoista löytyy samoja "uusia" aloja kuin edellisinäkin vuosina. Vesiosuuskunnat hallitsevat, mutta niiden lisäksi syntyy mm. tietoteknisen alan asiantuntijaosuuskuntia, kulttuuri- ja viestintäalan osuuskuntia sekä monialaisia työosuuskuntia. Tänä vuonna toimialojen kirjo ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole juurikaan lisääntynyt. 

Ei esteitä 
yleistymiselle 

Perustamismäärien lasku mennee vuosittaisen vaihtelun piikkiin. Ainakaan mitään yksittäistä syytä määrien vähenemiselle ei ole tiedossa. Prosentuaalisesti lasku voi näyttää isommalta, mutta absoluuttiset luvut ovat pieniä. 

Osuuskuntamallin enemmälle käytölle olisi kyllä selvästi tilaa esimerkiksi monilla palvelualoilla. Eikä esimerkiksi lainsäädäntö ole asettanut sen hyödyntämiselle uusia esteitä. 

Näyttää myös siltä, että rahoitusmuodoista aloittavien osuuskuntien jäsenten saama starttiraha on alettu huomioida paremmin. Yritysmuodon käyttöä rajoittavatkin lähinnä vanhat asenteet ja virheelliset mielikuvat. 

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi

Kulttuurialan nousua Pirkanmaalla >>