Pienosuuskunnat edistävät
myös muuta yrittäjyyttä
Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus selvitti syyskuussa Pirkanmaalla toimivien pienosuuskuntien toimintaa. Kyselyyn vastasi 17 % alueella toimivista pienosuuskunnista, joten tulokset ovat suuntaa antavia koko kentän osalta.
Selvityksen mukaan pienosuuskuntien jäsenistä noin 44 % osallistuu osuuskunnan toimintaan aktiivisesti. Tämä tarkoittaa keskimäärin kymmentä henkilöä osuuskuntaa kohden. Aktiivisesti toimintaan osallistuvat henkilöt myös tekevät työtä osuuskunnassaan, sillä myös palkkoja maksettiin noin kymmenelle henkilölle osuuskuntaa kohden vuonna 2005.
Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että osuuskuntien kautta kootaan paljon markkinoilla olevaa osa-aikaista työtä, sillä kokoaikaisiksi muutettuna yksi pienosuuskunta työllistää noin 4,5 henkilöä vuositasolla.
Liikevaihto kasvussa
Pienosuuskuntien liikevaihto on hyvässä kasvussa. Tälle vuodelle pienosuuskuntien arvioidun liikevaihdon keskiarvo on noin 173 000 euroa, kun vuonna 2003 liikevaihdon keskiarvo oli noin 140 000 euroa. Kyselyyn vastanneista osuuskunnista yli puolet arvioi toimintansa volyymin kasvaneen viime vuoteen verrattuna - ilmoitetut kasvuprosentit vaihtelivat kahdeksasta sataan prosenttiin.
Jo lähes puolet pienosuuskunnista on ”hautonut” maailmalle uusi yrityksiä ja yrittäjiä. Osuuskunta onkin hyvä paikka yritysidean ja omien yrittäjätaitojen testaamiseen. Osa osuuskuntien jäsenistä haluaa kuitenkin lähteä perustamaan omaa yritystä, ja tällöin osuuskunnan jäsenyys on antanut uudelle yrittäjälle hyvät edellytykset onnistua.
Huomiota markkinointiin
Kun kysyttiin, missä toiminnan osa-alueessa osuuskunta kokee olevan eniten kehittämistä, kaikkein eniten mainintoja saivat markkinointi, tuotteistaminen ja konkreettinen myyntityö. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat sisäisten pelisääntöjen kehittäminen sekä työsuhdekysymykset. Hallitustyöskentelyssä koettiin olevan kaikkein vähiten kehittämistä, vaikka käytäntö osoittaisi juuri päinvastaista. Myös osuuskunnan päätöksenteko ja tiedottaminen koettiin hyvin toimiviksi.
Selvitettiin myös, miksi vastaajat olivat kokeneet osuuskunnan toimivaksi yritysmuodoksi. Paljon mainintoja saivat yhdessä tekeminen, vastuun jakautuminen, tasapuolisuus, joustavuus ja yrittämisen vapaus. Esille nousi myös osuuskunnan riskittömyys ja turvallisuus. Mainituiksi tulivat myös monialaisuuden työllistävyys, verkostojen ja kausiluonteisuuden hyödyntämiset, hallinnointipalvelut ja omien projektien toteuttamismahdollisuudet.
Kysyttiin myös, mitä haittoja vastaajat olivat kokeneet liittyvän nimenomaan osuuskuntamuodossa toimimiseen. Esille nousivat osuuskuntamuodon uskottavuus ja sen tuntemattomuus. Lisäksi ongelmiksi nostettiin sitoutuneisuuden puute ja päätöksenteon vaikeudet. Mainituksi tuli myös ”vapaamatkustajaongelma”.
| Sivun alkuun |